torstai 30. elokuuta 2018

Perhosia ja lyhyt loma

Nyt se alkoi - loma :-) Ihan tästä torstai-illasta maanantaiaamuun asti vain, mutta nyt tuo loma tulee todella hyvään ja suunniteltuun saumaan. Tunti sitten tuli kotiin viimeisestä kokouksesta ja tästä se lomarentoutuminen sitten alkaa.

Meillä on tyttären kanssa ollut sellainen pitkäaikainen projekti, joka on tiivistynyt tämän viikon loppuun. Kaikki ei ole ohi vielä. Tekemistä on riittänyt meillä molemmilla, mutta nyt alkaa projektissa uusi, minun osaltani rauhallisempi vaihe. Siksi loma :-)

Saapas sitten nähdä, mitä huomenna haluan tehdä. Nukunko aamulla pitkään ja sitten vielä päikkärit päälle, lähdenkö valokuvaamaan, vai otanko ehkä rauhallisesti ja suunnittelen nautinnolla tulevaa syksyä? Kaikki erittäin oivallisia vaihtoehtoja ainakin nyt mietittynä :-)


Perhosbaari on tuonut pihaan amiraaleja. Ihania väriläiskiä etenkin, kun päiväaikaan voi aivan hyvin istuskella kahvikupillisen kanssa ulkona patiolla ja haistella kypsän kesän tuoksuja. Samalla saa näistä liihottelijoista silmän iloa :-)

Auringonkukkapellon luona oli lanttuperhosia paljon levottomasti kiiruhtamassa paikasta toiseen. Välillä niitä kiinnosti jokin kukka ja välillä sitten kostea maa.



Mitä sinä ehdottaisit tämän viikonlopun ohjelmaan? Ja mitä ajattelit itse puuhata?

Ihanaa alkavaa viikonloppua!

sunnuntai 26. elokuuta 2018

Auringonkukkia ja niiden kavereita :-)

Harvoin on näin 'kiirettä' jo tähän aikaan vuodesta. Tällä kertaa yksityiselämä 'työllistää' jo heti kesälomien jälkeen. Ei siis mitään vapaa-ajan ongelmia ;-)

Erilaisista elämänvaiheista voi päättää nauttia, oppia ja kehittyä. Tai sitten voi tyytyä rasittumaan, uhrautumaan ja/tai kärsimään. Tykkään enemmän noista ensimmäisistä vaihtoehdoista ja pyrin toimimaan niiden mukaisesti :-)

Lauantain luontoreissu kohdentui ensisijaisesti perinteisille suppismetsille. Vaikka arvasin, ettei sieltä löydy mitään, lähdin matkaan positiivisen tunnelatauksen perässä. Ja fiilis tuli. Kera muutaman hirvikärpäsen, joihin reagoin liioitellunkin tunteikkaasti. Kuten tavallista ;-)

Paluumatkalla ohitin pellon, jonka reunoilla kasvoi auringonkukkia. Pysähdyttyäni kuvaamaan niitä, huomasin pian, kuinka erilaisia kaikki yksilöt olivat. Ja kuinka paljon erilaisia öttiäisiä niissä viihtyikään! Hurmaava joukkio :-) Olipa hyvin käytetty lauantaiaamupäivä. Ihanaa elokuun loppua!






perjantai 24. elokuuta 2018

Vanhoja muistellen kohti syksyä :-)

Nyt kävin läpi kuvia vuodelta 2015, mökkikuntana Konnevesi. Syysflunssa rajoittaa liikkumista, sillä haluan tervehtyä kunnolla. Vanhat kuvat ovat riskivapaita luontoelämyksiä :-)

Mökkitiellä mukana tietenkin ihana koiruliinimme :-) Tässä ihan kokoturkissa ilman kesäparturointeja.


Kuikkia riitti kuvattavaksi runsaasti. Pilvisten päivien kuvat olivat värittömiä, joten kokeilin kuvien muuntamista mustavalkoisiksi. Tässä kuikka takaa päin ja pää on kovasti mutkalla.

Konnevedellä oli koskia enemmänkin. Kosket ovat parhaita vetonauloja mökkivalinnoissa :-)


Mökin rannassa liikkui isokoskeloemo poikasineen. Lisäksi lähellä olevalla kivellä viihtyi monen monta isokoskeloa lepotaukoaan viettämässä :-)


Mökki oli ehdottomasti yksi kaikkien aikojen parhaista :-)



Näkymä järvelle antoi mahdollisuuden auringonnousun seuraamiseen. Yhden kerran jaksoin nousta katsomaan ja kuvaamaan.





Vanhoja muistellen, elämää eteenpäin luodaten... <3 p="">

torstai 23. elokuuta 2018

Kesää ja hetken iloja

Silloin on hyvä palata menneisiin, kun siellä on hyviä muistoja. Ikäviin muistoihin kannattaa palata vain terapiamielessä - tämä tosin on vain minun mielipiteeni.

Vuonna 2016 mökkeilimme Heinävedellä. Ranta sopi koiralle mainiosti, minulla taisi silloinkin olla jokin koipi paketissa.

Koira oli onnellinen, kun pääsi pulahtamaan veteen silloin kun halusi. Niitä kertojahan sitten riitti :-)







Samalla tavalla kun osaisi nauttia hetkestä... :-)

tiistai 21. elokuuta 2018

Syyskesää ja kuva-arvoitus ;-)

Ihmeellisen lämpimiä päiviä on ollut vieläkin. Koulut ovat alkaneet jo tovi sitten ja päivälämpötilat hipovat edelleen korkeita lukemia. Siihen olen tyytyväinen, että auringonnousut ja -laskut tapahtuvat nyt jo säälliseen aikaan. On mukavaa jaksaa olla hereillä niiden aikaan :-)


Arki kuluu monenmoisten asioiden hoitamisessa, onneksi luontoon ehtii myöhemminkin. Luontoakut ovat onneksi hyvin ladattuja vielä kesäloman jäljiltä :-)

Mutta sitten kuva-arvoitus: Mitä seuraavat kuvat mielestäsi esittävät?










Kuvat ovat täältä ja kertovat hyvää tunnistuskieltä.






Kysymys on tietenkin eri maiden pistokkeista ja niihin sopivista adaptereista. Juuri äsken kävin tarkistamassa, millainen adapteri sopii Iso-Britanniaan. Meillä on moniakin ostettuja adaptereja ja nyt piti selvittää, mikä sopii tähän tilanteeseen.

Ihan emoji-naamoilta nuo mielestäni näyttivät, mutta olivat aivan mielettömän hyvä apu pistoketyyppiä tunnistaessa!

Upeaa elokuista viikon jatkoa kaikille!


sunnuntai 19. elokuuta 2018

Vuokramökin valintaa ensi kesälle

Nyt olisi oikein hyvä hetki ryhtyä varaamaan vuokramökkiä ensi kesäksi. Nyt on vielä hyvin mielessä tämän kesän kokemukset ja ajatukset, niitä pääsisi vielä hyödyntämään ihan kunnolla.

Aloitan etsimisen yleensä aina Lomarenkaasta. Heidän mökeistään aika lailla tietää, mitä milläkin kriteereillä saa. Ja toki vertailen ja etsin muualtakin. Parin viimeisen kesän mökit ovat olleet jostain muualta kuin Lomarenkaalta.

Laitan hakuun mökkiajaksi heinäkuun viimeisen viikon, etsittävän alueen pohjoisimpina paikkoina Etelä-Savo ja Pohjanmaa. Mökkiä etsin neljälle henkilölle. Tuloksena 559 mökkiä. Tarkennan hakua niin, että mökille saa tuoda lemmikin. Jäljelle jäi 298 mökkiä.

Tarvitsemme vähintään kaksi OIKEAA makuuhuonetta. Vielä valittavissa on 161 kohdetta. Kun lisään hakuehtoihin saunan ja yhden wc:n, hakutuloksiin osuu 117 mökkiä.

Sitten vuorossa ovat ne pahat ja rajoittavat hakukriteerit: matala uimaranta (koiraa varten): 78 mökkiä. Etäisyys vesistöön enintään 50 metriä: 61 mökkiä. Etäisyys naapuriin vähintään 50 metriä: jäljellä on 49 mökkiä. Se astianpesukone... jäljellä 31 mökkiä. Suihkun lisääminen vaatimuksiin ei tässä vaiheessa enää vähennä mökkien määrää.

Rajaan vielä hintahaarukan niin, että mökkiviikko saa kalleimmillaan maksaa 1098 euroa. Vielä pääsee valitsemaan 20 eri mökistä.

Seuraavassa vaiheessa katson mökkien kuvat läpi ja niiden sijainnin kartalla, jotta varmistun mm. siitä, ettei isoja teitä ole liian lähellä. Ja sen jälkeen palaan Seitan aikaisemmin antamiin vinkkeihin, jotta pääsen tekemään ensimmäistä vertailua.

Nämä kuvat vuodelta 2017, mökkipaikkana Petäjävesi.



Viikonloppu oli huomattavasti kauniimpi kuin sää ennusteet antoivat ymmärtää. Sadetta tuli vähemmän ja se ajoittui enemmän yöaikaan. Ei haitannut meitä :-)

Upeaa alkavaa elokuista viikkoa!

perjantai 17. elokuuta 2018

Normaalia vai epänormaalia lasten tukemista?

Meille on luvattu viikonlopuksi ihan reipasta vesisadetta. Sopii minulle, vaikkei se valokuvaamaan kutsukaan. Luonto kiittää sateista. Sitä paitsi päivän parhaan lämpötilan on ennustettu pysyvän melkein kahdessakymmenessä asteessa ainakin kymmenen päivän ennustejakson ajan. Hyvät elokuun kelit :-)


Niinkuin olen varmasti jo monesti maininnut, molemmat lapseni ovat jo ihan aikuisia. En ole koskaan ollut mikään superhuolehtija, mutta aina olen mielelläni auttanut heitä, mikäli siitä on ollut jotain hyötyä. Mutta en siis kuulu niihin, jotka ovat tehneet läksyjä lastensa kanssa ja lukeneet heidän kanssaan kokeisiin alaluokilta asti. Moni tuttavani on tehnyt aivan toisin.

Myöhemmin olen jelppinyt pyydettäessä matematiikassa, sillä sehän on ollut minun pääaineeni yliopistossa silloin edellisen vuosituhannen synkeinä aikoina ;-)

Nyt lapset ovat aikuisia ja vieläkin tilanteen mukaan autan ja tuen heitä. Kumpikin hoitaa älyttömän hyvin oman elämänsä, kyse ei ole siitä. Joskus vain on helppo auttaa tai neuvoa jossain asiassa, jonka itse osaa ihan itseään tyydyttävällä tavalla. Vastaavasti toki nuorempi sukupolvi neuvoo ja auttaakin meitä niissä asioissa, jotka ovat heillä meitä paremmin hallussa. Minusta tämä on hyvää perheyhteistyötä.

Saan kuitenkin paljon palautetta lasteni 'paapomisesta'. Osa palautteesta on minua kunnioittavaa, erittäin kohteliasta ja kannustaa minua arvostamaan panostani. Osa palautteesta on puolestaan selvästi negatiivista. Milloin jonkun mielestä minua käytetään hyväksi, milloin taas toteutan omia addiktioitani ja riippuvuuttani. Teen toiminnallani (näin palautteesta ymmärrän) pahaa lapsilleni, miehelleni ja itselleni. Ymmärrän tällaisen ajattelun, mutta en sen lausumista ääneen.

Nyt tähän täytyy heti todeta, että jos joku ystävistäni, tuttavistani tai työkavereistani lukee tätä ja tuntuu siltä, että puhun juuri hänestä, niin se ei ole niin. Ne ihanimmat myötäeläjät kokevat aina huonoa omaatuntoa, vaikka ovat juuri niitä minun oman hyvän oloni vahvistajia. Ne, jotka puolisyyttelevät ääneen toimintaani, ajattelevat niin myös arkisin. Ihan oikeasti. Joten jos luulet tulleesi väärinymmärretyksi, kyse ei missään nimessä ole sinusta!

Minulle oman perheen tukeminen on kaiken a ja o. Vaikka olen myös sitä mieltä, että minulla on oikeus omaan aikaan ja vapauteen :-) Toki koen välillä voimakkaitakin ristiriitoja oman aikani jakamisen kanssa, mutta uskon ajan tuovan ratkaisuja tullessaan :-)

Kuinka pitkälle ja missä asioissa sinun mielestäsi vanhemmat saavat tukea aikuisia lapsiaan? Mikä on normaalia ja mikä missään nimessä ei enää ole sitä? Oletko itse saanut liian vähän tai aivan liikaa vanhempiesi 'tukea'?

keskiviikko 15. elokuuta 2018

Kynitty koira ja syksyn suunnittelua

Koira joutui luopumaan suuresta osasta karvojaan kesäksi. Helle painoi lopulta niin paljon, että kaikkein järkevintä oli helpottaa otuksen oloa vähentämällä turkin paksuutta runsaasti.

Saksilla leikkasin enkä ole edes mitenkään erityisen kätevä käsistäni. Jälki on pitkästä tuhrustelusta huolimatta sen mukaista ;-) Mutta koira tykkäsi. Olo tuntui viilenevän aivan huomattavasti, vaikkei kaikkea karvaa poistettukaan.




Häntä on kreppikiharalla uimaretkien jäljiltä :-) Ja turkissa on muutenkin kaikenlaista roskaa, sillä uimaretken jälkeen täytyy ehdottomasti aina kieriskellä maassa selällään ja muka kuivattautua ;-)

Riittävä luontoaika auttaa jaksamaan kummasti myös 'luonnottoman' elämänvaiheen yli. Nyt en ole ehtinyt luontoilemaan, mutta olo on edelleen hyvä ja kesän valokuvien läpikäyminen pitää olon vieläkin luonnonläheisenä :-)

Minulla on aikaa lomailuun myös syksyllä ja aionkin ottaa syys-lokakuun aikana ihan omaa aikaa ja häipyä jonnekin luonnon rauhaan. Onko sinulla hyviä ehdotuksia syyslomapaikaksi?



maanantai 13. elokuuta 2018

Täyteläinen loppukesä - ja niitä mökin kuikkia :-)

Elokuu on upea kuukausi. Kesän parhaat puolet jatkuvat vielä, eikä vihreys ole katoamassa minnekään, jos ei viljan kypsymistä lasketa mukaan. Aamut ja illat ovat jo mukavan viileitä eikä yöllä tarvitse kärsiä liiasta valosta. Keväällä vastaavan valon aikaan puuttuu kaikki tämä rehevä vihreys... Toki silloinkin on ihanaa :-)

Vaikka töissä on kiirettä (taas kerran), yritän muistaa pysähtyä päivittäin, ettei kiire tartu liian syvälle. Silloin nimittäin nukun heti yöni huomattavan paljon levottomammin.

Kävin aamulla ennen aamupalaa reippaalla kävelylenkillä. Olin tänään etätöissä, joten aikaa riitti aamureippailuun oikein hyvin. Ja silti sain nukkua toimistopäiviä pitempään :-) Oli sateetonta ja mukavan viileää. Oli kiva päästä pukemaan vaihtelun vuoksi päällensä pitkähihaista vaatetta.

Mökkirannan kuikkien kuvia räpelsin tässä työpäivän jälkeen. Joissain kuvissa kuikat olivat niin lähellä, ettei tarvitse selitellä, mitä kuvissa on tapahtuvinaan ;-) Kun poika kalasteli laiturilta, kuikat tulivat yllättävän lähelle. Minä puolestani kun hiiviskelin puiden takana kameran kanssa niitä kuvaamaan, sukelsivat oitis kauemmas ;-) Minulta näyttää olevan kuikkavetovoima vähissä...

Vielä on hyvää kesää jäljellä. Sitä täyteläistä ja särmikästä. Nautitaan siitä :-)







sunnuntai 12. elokuuta 2018

Elokuun vauhtia

Meillä luonto on saanut tänään vettä. Pitkin päivää. Paikallisilla Elomessuilla päästiin päivystämään teltan katon ja seinienkin suojissa, mutta muut messukävijät joutuivat sopeutumaan sateeseen. Onneksi eilen oli sateeton messupäivä :-)

Kesän aikana istutetut uudet tuijat saavat nyt viimeistään voimaa juurilleen ja jaksavat varmasti näillä vesillä talven yli, jollei mitään erityistä yllättävää satu eteen.



Meillä oli Elomessuteltalla arpajaiset, joissa jokainen arpa voitti. Palkintojen yhteenlaskettu arvo ylitti monin verroin arvoista saadun tuoton, mutta tuloksena oli todellinen hyvän mielen arvonta. Kukaan ei lähtenyt paikalta ainakaan näkyvästi tyytymättömänä, Jokainen voittaja myös tunsi itsensä voittajaksi. Ajatus oli Lulun ja se osoittautui todella toimivaksi :-)

Tytär lähtee kuun lopulla Kanadaan neljäksi kuukaudeksi opiskeluvaihtoon. Nyt on vielä monta rautaa tulessa, kun viilataan kaikkea valmiiksi. Onneksi takana on rentouttava kesäloma ja voimavarat on tankattu perusteellisesti. Nyt jaksaa :-)

perjantai 10. elokuuta 2018

Rutajoen koski

Yritän muistaa olla talvella kiitollinen siitä, että on riittävän kylmää villapuserolle ja -sukille :-) Juuri nyt olen kiitollinen siitä, että helteiden on luvattu toistaiseksi loppuvan. Ehdottoman ihanaa siirtyä normaalien säiden pariin :-)

Ampiaiset ovat vilkkaina. Myönnän kokeilleeni useampaakin ampiaisansaa. Tai siis mieheni ne on viritellyt minun käskystäni pyynnöstäni.

Odotan innolla viikonloppuja, jolloin voi lähteä ihan huoletta liikkeelle kameran kanssa - juuri silloin kun haluaa. Alkava viikonloppu kuluu paikallisilla Elomessuilla muutama tunti kumpanakin päivänä. Seuraava viikonloppu näyttää olevan ihan ilman minkäänlaisia varauksia. Nyt täytyy sitten vain odotella säätiedotuksia.

Mökkiloman aikana kävin kuvaamassa myös pienellä koskella. Ihan kosken tuntumassa oli hieman vilvoittavaa, mutta heti kauemmas siirtyessä tyyni kuumuus iski kosteasti ja vähemmän virkistävästi. Koski oli metsäisessä maastossa, joten valokin oli hieman niukassa. Mutta ainakin yksi koskireissu on siis tänäkin kesänä korkattu :-)





Vettä oli paikallisten kesäasukkaiden mukaan vain murto-osa kevään ja syksyn korkean veden ajoista. Silti näkymä ja äänimaailma oli rauhoittava. Ihmeen vähän tuolla oli ihmisiä liikkeellä, vaikka merkitty polkureitti kulki ihan vieressä.

Lomani kesti noin kolme viikkoa. Pituus tuntui oikein sopivalta. Tuntuu mukavalta, että osa lomaa odottelee vielä tämänkin jälkeen. Luontokohteissa on kesälomakauden ulkopuolella paljon rauhallisempaa ja idyllisempää. Ihanaa päästä kuvausreissuille pitkin vuotta :-)

Mahtavaa kesäloman jälkeistä aikaa kaikille! Nyt on taas hyvä tilaisuus uudistaa omaa elämäänsä uusiin, jännittäviin suuntiin.

keskiviikko 8. elokuuta 2018

Kauneutta pellosta

Harvemmin jaksan iloitella peltomaisemilla. Tämän kesän aikana olen oppinut näkemään kauneutta myös pelloissa. Keskisuomalaisessa peltomaisemassa on sitä mäkisyyttä ja maiseman vaihtelevuutta, mikä kuuluu muutenkin keskisuomalaiseen maisemaan.

Taitaa vaatia maiseman vaihdosta, että löytää tutuista elementeistä jotain uutta ja ihailtavaa. 'Tylsistä' pelloista tuli minulle mielenkiintoisia kohteita hieman mutkien kautta. Peltojen katseleminen hieman korkeammalta näyttää kiehtovan palapelin, joka muuttaa muotoaan koko kesän ajan.

Ehkä samanlaista kiehtovuuden löytämistä vanhoista tutuista asioista voisi löytää vaikka kuinka paljon, kun muistaisi katsoa oikealla silmällä. Kauneus on tässä ihan lähellä :-)




maanantai 6. elokuuta 2018

Keski-Suomen hiekkateitä ja nuorten parisuhdemietintää

Jos deittailu on ollut omaa tiedettänsä minun nuoruudessani, on se sitä vieläkin enemmän nykyään. Ennen ihmiset tavattiin kasvotusten ja jo ensikohtaamisella pystyi toisesta päättelemään paljon. Yhteydenpito jatkui mahdollisten lisätreffien myötä ja silloin seuralaisesta paljastui taas lisää niitä todellisia piirteitä.

Mutta nykyään yhteydenpito alkaa usein netin välityksellä. Tämä tarjoaa loputtomia mahdollisuuksia kirjallisen ilmaisun taitajille. Lyhyen viestittelyajan verran melkein kaikki kirjoitustaidon osaavat jaksavat esittää unelmien kumppania. Ja monet pystyvät samaan vielä ensimmäisten tapaamistenkin ajan. Kun todella positiivinen mielikuva on jo valmis ennen ensimmäistä tapaamista, myötätuuli puhaltaa suotuisasti myös ensimmäisillä tapaamisilla.

Vastaavasti luin juuri nuoresta miehestä, joka ei löydä kumppania millään. Eikä ole varmasti ainoa. Miksi hyvät tyypit jäävät yksin ja verbaalisesti lahjakkaat seikkailijat syrjäyttävät heidät?

Tässäkin suhteessa haluaisin muuttaa maailmaa, mutta enhän minä siihen pysty.

Kaikki on kuin keskisuomalaista maisemaa: ylä- ja alamäkiä, kurveja ja lyhyttä hiekkasuoraa ;-) Terveisiä siis keskisen Suomen mäkisistä ja järvisistä maisemista :-)




sunnuntai 5. elokuuta 2018

Kuikkajärvellä

Jos tällä hetkellä pitäisi valita, niin nimeäisin lempilinnukseni ehdottomasti kuikan. Kuikan ulkoasussa, olemuksessa ja käyttäytymisessä on niin paljon mielenkiintoista ja kiehtovaa seurattavaa, etten kovin helposti kyllästy seuraamaan niitä. Tämän kesän vuokramökillä kuikkia liikuskeli pareittain ja isommissa ryhmissä.

Kuikat tulivat välillä melko lähellekin rantaa kalastamaan, mutta häipyivät oitis kauemmas, jos siihen tuli kameran kanssa jokseenkin ulottuville. Mutta kun riittävän kauan ja paljon jaksaa käyttää aikaa ja yrityksiä niiden kuvaamiseen, saaliiksi jäi ihan tunnistettaviakin kuvia ;-) Valon suunta häiritsi iltakuvaamista, joten paras toivo kuvaamisen kannalta oli aamulla ja aamupäivällä.





Kuikkien ääntelyvalikoimasta opin aikoinaan ensin tuon mainoksistakin tutun reviiriäänen, joka jotenkin symboloi tavallaan suomalaista kesää ja kesäyötä. Seuraavaksi tutustuin lyhyempään hälyytyshuutoon ja muutama vuosi sitten kuikkaparven höpöttelevän puoliröhkivään keskusteluääneen. Lisää kuikista mm. Birdlifen sivulla.

Parvissa tai isoissa ryhmissä liikkuvat kuikat ovat pesimättömiä kuikkia. Jos oikein muistan, myös kuikkaparit voivat liikkua lyhyitä aikoja parvissa ja jatkaa taas sitten matkaa omilleen. Korjatkaa, jos tämä muistitietoni on väärä.

Kuikkahan on huikea sukeltaja ja saattaa hävitä näkyvistä yhdellä hiljaisella sukelluksella. Ja kun yksi kuikka sukeltaa, niin usein kaikki muutkin sukeltavat...

Minulla on vielä yksi lomapäivä aikaa hoidella huonovointista koiraamme, joka alkoi oksentelemaan heti kotiin saapumisen jälkeen ja jatkoi sitä tähän aamuyöhön asti. Nyt koira on väsynyt, voimaton ja hieman ruokahaluton. Hieman tarkoittaa sitä, että nyt illalla ruoka maistui ihan yllättäen :-) Mikä helpotus.