Ponta de São Lourencon alue oli ihan ehdottomasti suosikkini. Maasto oli haastavaa tällaiselle keskivertotallaajalle. Aina piti katsoa tarkasti, mihin astuu. Ylämäet olivat paikoin hirvittäviä ja alamäet osin arveluttavia. Näköalat olivat innostavia, tyynnyttäviä ja kutsuvia.
Mittasuhteet olivat pysäyttäviä.
Meri loiskui kaikissa kauniissa väreissään.
Näissäkin kuvissa vuorten rinteillä on runsaasti ihmisiä. Tässä mittakaavassa heitä on ehkä vaikea huomata? Tarkasti katsellen näkyy kuitenkin uljas jono ihmisiä vaeltamassa vuorten rinteitä pitkin.
Vuorien ja meren yhdistelmä on silmiäni hivelevä yhdistelmä. Tuonne voisi jäädä istumaan ja katselemaan ihan maailman loppuun asti 🥰
Ihanaa oli olla matkassa tyttären kanssa. Hän tosin joutui usein odottelemaan minua, mutta yhdessä paahdettiin eteenpäin 💖
Tauko tekee hyvää.
Luonto vielä parempaa.
Ja hyvä seura on kaikkein parasta.
Tässä oli mahtavan loman salaisuus 💖
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos kommentistasi!