Oravia ja fasaaneja lukuunottamatta kaikki ovat kovasti uteliaita ja hämmentyneitä oravien ruokintapisteestä. Pähkinät näyttävät olevan nokan ulottuvilla, mutta jostain syystä ruokailu ei kuitenkaan onnistu. Yhtään oravaa en ole tuolla niiden omalla ruokailupaikalla vielä nähnyt ;-)
Jokasyksyinen tavarankarsimisvaihe on taas käynnistynyt. Tällä kertaa ei kovin isolla vimmalla, mutta karsintaa tulee tehtyä harva se päivä. Eikä tälle urakalle ole vielä näköpiirissä loppua. Mutta en minä tätä karsintaa urakkamielellä teekään, vaan ihan oman oloni ja mielenrauhani vuoksi. Vuosikymmenten säilyttämistä ei pureta muutamassa vuodessa, vuosi kerrallaan ehkäpä sen sijaan :-)
Pari viikkoa sitten kävin ensimmäistä kertaa Kalvolan hautausmaalla. Hautausmailta löytyy usein jotain todella vanhaa - jos ei muuta, niin hautausmaan muuri. Olen tullut uteliaaksi vanhoille asioille ja siksi hautausmaatkin ovat synkeällä syysharmaalla kelillä ihan käypäisiä vierailukohteita :-)
Kalvola on siis nykyään Hämeenlinnaa taannoisen vuoden 2009 kuntaliitoksen myötä. Tämä rakennus on hautausmaan vanha kivisakasti, jonka rakentamisvuosi on vuoden 1500 jomminkummin puolin.
Vanhan sakastin vastapainona lähihaudalla oli tuoreita ruusuja. Pääsinpä keskustelemaan ruusut tuoneen rouvan kanssa hetken aikaa.
Leppoisaa syksyistä viikonloppua!