Lintutornin ei-lintuja ;-)

Loppukesän ensimmäinen pöpötartunta kärsitty (toivottavasti). Ainakin nyt olo tuntuu jo suunnilleen normaalilta. Ehdottomasti mukavampaa olla kipeänä näillä hieman viileämmillä keleillä kuin menneillä helteillä.

En siis ole käynyt kuvaamassakaan, mutta onneksi kuvia riittää, kun on ollut pakko räpsytellä ;-) Lintutornin nähtävyyksiä jälleen kerran - nyt sieltä pienemmästä päästä.

Siniukonkorennoksi veikkasimme tuota ensimmäistä (ja toista ja kolmatta). Olisiko tuo neljäs ruskoukonkorento?

Korentoja - riittää :-)

Sudenkorennot ovat uudessa iskussa. Lammella pörrää syyskorentoja ja lintutornilla ukonkorentoja. Kun vain ehtisi kaikkia kuvaamaan :-)

Ihanaa viikonloppua!

Kuuman päivän kuvauksia

Kuumat päivät eivät ole minun juttuni - valkoinen hattukaan ei riitä pitämään auringon kuumaa paahdetta pois päästäni. Ja kun pää voi huonosti, ei muullakaan kropalla ole paljon käyttöä.

Onneksi kuumassa paahteessa ei ole niin paljon kuvattavaakaan ;-) Saa ihan luvalla olla sisällä tuulettimen läheisyydessä ja käydä läpi käsittelemättömiä kuvia. Mutta jotain sitä tulee kuumallakin kuvattua...

Kuten korentoja... Toinen näistä ehkä elokorento?

Tämän korennon munimisella oli muitakin seuraajia kuin minä. Katso ensimmäisessä kuvassa (korennon) vartalon taakse. Ja toisessa lehden päälle. Ruskoukonkorento?

Välillä kohdalle osuu harvinaisen herkän näköinen kukka.

Miten niin me Hämeessä olemme hitaita? Tämäkin kyltti on jo valmiina ensi talvea varten ;-)

Vain muutama leppis, vaikka niitä on liikkeellä kuulemma paljon.

Ja tietenkin lisää korentoja... ;-) Tummasyyskorento?

Lisää pieniä otuksia

Tällä huomattavasti muita pitemmällä korennolla oli käynyt ikävästi. Se oli kuoriutunut ja kiivennyt siipiään leyhyttelemään, mutta siivet olivatkin jääneet kiinni aivan kärjestään. Muuten siivet näyttivät kelpoisilta minun silmilläni katsottuna. Noin se ei pääsisi liikkumaan. Tässä siivet ovatkin taakse päin supussa.

En ollut varma, mitä tehdä, mutta oletin, etten voi ainakaan pahentaa tilannetta. Työnsin sellaisen vähän vahvemman ruohon korren siipien väliin ja väli olikin esteetön ihan tuonne viimeiseen kärkeen asti. Hieman kortta vetämällä napsahti kaksi siipeä toisistaan erilleen. Jatkoimme tätä kaikkien siipien kanssa ja korento levitti siipensä sitä mukaa auki, kun sai niitä vapaaksi. Pian kaikki siivet olivat oikeilla paikoillaan ja siivet näyttivät täysin ehjiltä. Tuntia myöhemmin kävi tarkistamassa korennon tilan ja se oli kadonnut. Sitä ei löytynyt myöskään mistään korsien välistä pudonneena. Oletan, että sille kävi sitten oikein hyvin.

Lajimääritys jää minun taidoillani tekemättä. Voisi olla hyvinkin naaras, kun ei niin prameile väreillään.

Korennon jälkeen pieni valkoinen perhonen tuli kisailemaan ihan lähelle. Melkein päästi kuvaamaan ja sitten taas ei. Jossain vaiheessa tuli sitten kuitenkin ihan viereen, kun olin etsimässä heinikosta korentojen kuoria. Sain kuin sainkin kuvata jonkin aikaa. Perhostiedon lyhyellä oppimäärällä veikkaisin tätä virnaperhoseksi.