Edunvalvoja tavoitettu, sisilisko havaittu ja kuvattu - vielä tarvitaan korviketta sieniaddiktiolle sadon jälkeiseen aikaan 👍

Sain yhteyden isän edunvalvojaan. Puhelu sujui hyvin ja oletan päässeeni nyt mukaan hänen asioidensa hoitamisen viestintärenkaaseen. Sain nyt ihan virallisesti tietää molempien vanhempieni edunvalvojien nimet. Olen nähnyt ne vanhemmille tulleissa posteissa, mutta odotin jotenkin saavani niistä itsekin tietoa, enkä kirjoittanut niitä mihinkään ylös. No nyt tiedän.

Äidin palveluasumiseen siirtyminen edistyy reipasta vauhtia. Hän muuttaa näillä näkymin jo ensi viikolla samaan palvelutaloon isän kanssa. Eri kerrokseen tosin, mutta äiti oli toivonutkin omaa huonetta eikä yhteisasumista isän kanssa. Välimatka on kuitenkin jatkossa lyhyt ja asiat sujuvat siinä mielessä paljon mutkattomammin. Väliaikaisista tilanteista ja ratkaisuista päästään nyt pysyvämpiin olosuhteisiin. Se helpottaa.

Toki tämä aiheuttaa lisähärdelliä vähäksi aikaa ja kalenterin uudelleen suunnittelemista. Pysyvyys tuo tilanteeseen kuitenkin melkoista lisälohtua.

Valokuvaaminen (asiasta työkalupakkiin) on jäänyt nyt vähävaloisten säiden armoille. Olen jotenkin osunut kameran kanssa enemmän ja vähemmän tummiin keleihin. Mutta niillä olosuhteilla mennään, mitä on käsillä.

Ylle jyränneestä supermustanpuhuvasta pilvestä huolimatta sisiliskot jäivät vielä hetkeksi lekottelemaan kivilleen. Tämä sisilisko ei välittänyt ympärillään pyörineistä muurahaisista. Muurahaisetkin jättivät liskon rauhaan. Vihdoin tämän kesän ensimmäiset sisiliskokuvat!

Yhdellä metsävadelmapaikalla näin melkein mustan sisiliskon (verrattuna näihin ruskeisiin). Maastoutui todella hyvin sikäläiseen maastoon, mutta oli puhuttelevan näköinen 👍

Kantarellihulluus vaivaa yhä. Se loppunee vasta, kun suppilovahverot alkavat kukoistaa. Suppiksien jälkeiselle kaudelle kaipaan jotain uutta viritystä, projektin (=suppikset ja kantarellit) jälkeinen tyhjyys ei saa ottaa valtaa pimenevässä syystalvessa tällä kertaa. Kovasti etsin uutta johtolankaa sinne. Onko sinulle jotain ehdotuksia? Huonoja ehdotuksia ei ole olemassakaan 👍

Ihana viileys ja kesän ensimmäinen sisilisko

Ihastelin aamusta asti 'viileää' päivää. Oli ihanaa pukea päälleen pitkälahkeiset housut pitkän, pitkän tauon jälkeen. Ikkunoiden kanssa ei ole tarvinnut pelata, ei kaihtimien eikä aukomisen tai sulkemistenkaan kanssa. Ulos on voinut mennä yhtä hyvin aamulla, päivällä kuin illallakin. Aivan ihanaa.

Sudenkorennot eivät lennelleet kovinkaan ahkerasti, mutta yksi sisilisko näyttäytyi. Patsasteli lämpimällä kivellä ja minä yritin saada siitä hyvän kuvan. Aina meinaa häntä jäädä epäteräväksi. Tällä kertaa sain otettua parhaan kuvan toistaiseksi. Sisiliskokaan ei odotellut kivellä iän kaiken, vaan päätti suunnata varjoisella hetkellä kiven alle piiloon. Tai vain omiin oloihinsa.

Sisiliskon pitkä häntä vie mahdottomasti tilaa kuvassa. Muut yksityiskohdat jäävät siinä vähän paitsioon.

Tässä toinen, melkein samanlainen kuva kuin yllä, rajattuna sisiliskon vartaloon. Tästä näkee hieman tarkemmin.

Ja vielä äskeistä kuvaa zoomattuna hieman lähemmäs.

Nämä ovat niin upeita otuksia. Ihanaa oli nähdä taas 🥰.

Koronalinko(?) lukiossa ja Siikanevan soiden suojelualue

Lukion opettajana toimiva ystäväni kärvistelee ison oppilasryhmänsä kanssa pienessä väistötilassa, jossa oppilaatkin valittavat hapen puutetta tunnin aikana. Hengitysmaskien käyttäminen ei onnistu vähässä hapessa millään. Oppilaat istuvat kuin sillit suolassa ja opettaja siellä joukossa. Samaan aikaan korona vahvistuu. Tuntuu aivan käsittämättömältä yhtälöltä! Löytyykö samanlaisia linkoja lukioista Hämeenlinnan seudun ulkopuolelta? Toivottavasti ei. Etäopiskelu olisi varmasti moninkertaisesti turvallisempi ratkaisu, jos riittäviä tiloja ei vain löydy. Herätkää Hämeessä!

Toivottavasti jostain löytyy riittävästi halua ja mandaattia tehdä tällä tilanteelle jotain.

Siikanevan soilla ei tarvinnut hakea etäisyyttä. Yhden ryhmän kanssa ohittelimme toinen toisiamme hyvin säällisen matkan päästä toisistamme ja tietenkin ulkoilmassa. Porottavan kuumuudenkin aikana matka oli nautinto, vaikkakin haasteellinen ;-)

Ensimmäiset pitkospuut olivat ikävän heikossa kunnossa. Paloja puuttui, osa lähti elämään omaa elämäänsä, kun niiden päälle astui. Keskittymistä vaativaa puuhaa oli alku.

Suotyyppejä oli matkalla monia ja otin tavoitteeksi perehtyä eri suotyyppeihin edes pintapuolisesti. Vähän tuo perehtyminen on jäänyt kaiken muun jalkoihin. Mutta Ylen artikkelissa tiivistetään näin: "Karkeasti jaoteltuna suot voidaan jakaa puustoisiin soihin ja puuttomiin avosoihin ja nämä edelleen rämeisiin, korpiin, nevoihin, lettoihin, luhtiin ja lähteikköihin." Luontoon.fi-sivuston mukaan Siikanevalla on keidas- ja aapasoita. Tämä on suoaloittelijalle hämmentävää, sillä noitahan ei mainittu tuolla aikaisemmassa listassa :-( Mutta uskotaan.

Reitti piipahti välillä suon saariin ja välillä oli vain perusmetsäreittiä.

Pitkospuiden levennyksillä oli helppo karsia kaikki kantamukset päältään ja venytellä paikkoja hetken aikaa. Paarmat olivat tosin haukkana tai kärppänä heti paikalla.

Näköalapaikalla oli näköalojen lisäksi myös nuotiopaikka. Tyydyin tähän varjoiseen ja hieman tuuliseen hengähdyspaikkaan.

Jokin noissa suomaisemissa vain vetoaa minuun.

Värit olivat kauniita :-)

Tälle hepokatille en ole löytänyt vielä lajia. Muhkea tyyppi, olisikohan pituus ollut ehkä 5-6 cm?

Tämä sisilisko oli taas korkeintaan 4 sentin mittainen kuonosta hännänpäähän. Aivan pikkuriikkinen siis :-)

Elokuu näyttää jatkuvan todella lämpimänä. Nautitaan upeista keleistä ja luonnosta. Mitä olet suunnitellut ensi viikonlopulle?

Sisilisko ja siili, jota en päässyt kuvaamaan

Ihan aluksi muistuttelen, että meillä on perheessä terveyshuolia ja aktiivisuuteni blogissa kärsii siitä väistämättä. Toisaalta me kaikki ymmärrämme sen, että läheiset ja heidän terveytensä menevät kaiken muun edelle.

Luontoelämysten kaipuu ei vähene vaikeinakaan aikoina, vaikka silloin tulee priorisoitua ajan käyttöä todella tarkasti.

Tänään sain otettua kesän ensimmäiset sisiliskokuvat :-) Ei mitään mullistavaa, mutta hyvää todistusaineistoa kesän etenemisestä :-)

Tämän sisiliskon massu on vähän leveä, joten poikasia lienee luvassa :-)

Pihalla köpöttelee myös ihan isokokoinen siili. Sitä seuraamme tarkasti :-)

Sadetta, pilvistä ja sisiliskon kuvia

Tänään ne saapuivat - pilvet ja sateet. Vasta nyt aurinko pilkistelee pilvien välistä. Ilmatieteenlaitoksen ja Forecan sääennusteet eivät mene ollenkaan yksiin, vaikea päättää kumpaan luottaisi, jos kumpaankaan.

Ulkona oli joka tapauksessa koko päivän niin lämmintä, ettei sisätilojen viilentäminen onnistunut. Pilvet pitivät lämpötilan korkealla yölläkin ja jo puoli seitsemän aikaan ulkona olikin jo 20 astetta lämmintä.

Koira on vetämättömissä. Se ei läähätä, mutta lepää huomattavasti tavanomaista enemmän. Patistelen sitä juomaan välillä ja olen lisännyt sille yläkertaankin oman juomapisteen. Ruoka sille onneksi maistui aivan entiseen tapaan :-)

Tämä on ollut hyvä päivä hoitaa asioita pois rästilistalla. En ole urakoinut enkä suorittanut (tällä kertaa) ja jonkin verran rästitehtäviin on sisältynytkin otetujen valokuvien läpikäyntiä ja pientä käsittelyä. Otan jostain syystä käsivaralta aina enemmän tai vähemmän vinoja kuvia, joissa horisontti valuu joko vasemmalle tai oikealle. Tuo horisontin oikaisu pitää siis tehdä melkein jokaiselle julkaistavalle kuvalle. Kameran kennossa on myös jokin roska, kamera pitää kiikuttaa joskus lomien jälkeen huoltoon ja putsaukseen. Nyt poistan roskan aiheuttaman läikän kaikista kuvista manuaalisesti. Ja tietenkin läpikäyntiin kuuluu melkoinen määrä karsintaa. Kuvia jää jäljelle aina vain murto-osa (silti ihan liikaa ;-)).

Sisiliskopaikan sisiliskot ovat näyttäytyneet minulle tänä kesänä vasta kahdesti. Kiva huomata, että ovat pärjänneet talven yli. Nämä kuvat on otettu jo melkein kaksi viikkoa sitten. Tällä rouvalla taitaa olla massu täynnä uusia jälkeläisiä :-)

Viikonlopun sääennusteet vaihtelevat muutaman tunnin välein. Upeaa kesäistä viikonloppua kaikille keleistä huolimatta ;-)

Sisiliskoja jo toisen kerran tänä kesänä :-)

Toinen loman jälkeinen työviikko takana ja kaikki on annettu :-) Ihan tyhjiin puristettu olo, mutta itsepä olen puristanut ;-)

Ennen lomalta paluuta kävin kuvaamassa sisiliskoja pariinkin otteeseen. Toisella kerralla näin häntänsä menettäneen sisiliskon - ensimmäistä kertaa elämässäni! Näin myös sisiliskon saalistavan (ihan salamannopeasti) kivellä keikutelleen neidonkorennon. Olin aivan mahdottoman tohkeissani...

Tässä pari kuvaa, sillä enempää en ole ehtinyt/jaksanut noita käpistellä. Työpäivien jälkeinen viretila on ollut matala ;-)

Sisiliskoja!

Ahnehtimista seuraa yltäkylläisyys, ähky ja väsymys. Näin käy myös luontoelämysten ja ulkoilun suhteen. Suunnittelin jo innoissani huomiselle aamulle auringonnousukuvauksia, mutta tajusin vihdoin, että ei tule onnistumaan. En jaksa herätä aikaisin vapaapäivänä levättynäkään, saati sitten kovasti seisotun, kävellyn, kannetun ja ulkoillun päivän jälkeen. Taidan sittenkin helliä itseäni ensi yönä kovasti tarpeeseen tulevalla levolla :-)

Kesälomani poikkeuksellisen omituinen rytmittäminen on tuonut elämääni enemmän niin lepoa kuin kuvausmahdollisuuksiakin kuin tavanomainen loman yhdessä pötkössä pitäminen olisi sallinut. Kesän jälkeen voin vasta sanoa, kuinka onnistunut lomakokeilu tämä oli, mutta ainakin toisteiseksi sujuu oikein hyvin :-)

Sisiliskot ilahduttivat minua läsnäolollaan ihan äskettäin. Heinät kasvavat kiusallisiin paikkoihin ja hankaloittavat kuvaamistilanteita tämän tästä. Niin kävi näiden sisiliskojenkin kanssa. Piti siis kuvata siitä raosta, mikä milloinkin oli vapaana. Ihana elämys silti <3 p="">