keskiviikko 31. joulukuuta 2014

(Vieläkin) Parempaan uuteen vuoteen :-)

EN muistele mennyttä vuotta, vaikkei se mitenkään huono ollutkaan. Mietin vain mieluummin jo tulevaa ja olen kovasti tarkka oman aikani käytöstä... Muiden muisteluita luen ihan mielelläni :-)

On aika lähteä olohuoneeseen koiran tueksi, vaikka mies tekeekin siellä jo parhaansa :-)

Alkavan lyhyen loman kunniaksi kuvia ihanista pihalinnuista. Ne lämmittävät minun mieltäni ja toivon lämmön siirtyvän myös sinulle :-)

Olkoon alkava vuosi parempi kuin kuluva. Opitaan jotain uutta, kehitytään ihmisinä pikkaisen, mutta ratkaisevasti :-) Kerätään lämpöä ja pidetään kylmyys ulkopuolella. tehdään jotain, jolla on oikeasti merkitystä. Ja rakastetaan läheisiä - heidän ehdoillansa.

Oikein ihanaa uutta vuotta 2015!!!!









tiistai 30. joulukuuta 2014

Vanhaa muistellen

Ensimmäiset uuden vuoden raketit poksahtelivat juuri äsken. En ole koskaan ymmärtänyt ilotulitusten päälle eikä se ymmärrys lisäänny ollenkaan paukkumista pelkäävän koiran kanssa...

Tänään on tullut lunta, räntää ja vettä oikein urakalla. Päätin jättää auton asemalle aikaisemmasta suunnitelmastani poiketen ja käväistä töissä junalla. Päivän hyvä päätös, se tuotti hedelmää. Muuten päivä ei ole sujunut sutjakkaasti eikä ongelmitta. Tälle päivälle on kasaantunut vastoinkäymisiä (isompia ja pienempiä) monen kuukauden annos. Jospa tämä tarkoittaisi upeita päiviä tästä eteenpäin?

Naapurin puissa ja pensaissa majaili tapaninpäivänä keltasirkkuja. Pölähtivät nopeasti lentoon eikä niitä ole näkynytkään meidän kotipihassamme.


Naakat majailevat parin korttelin päässä. Vaikka pidän niistä muuten, niiden kova ääni ei ole niin kutsuva, että haluaisin niitä lähinaapureiksi. Siksi olen aivan tyytyväinen, että ovat pysyneet useamman vuoden tuolla muutaman mutkan takana. Pelmahtavat lentoon välillä ja parveilevat takaisin johonkin puuhun. Seurallista jengiä ;-) Paikallinen naakkayhdyskunta on kuitenkin pieni verrattuna keskustan naakkaparviin. Melkein sormin ja varpain laskettavissa tämä porukka :-)


Huomisen etätyöpäivän jälkeen on taas lomajakso. Sitten ehtii kuvaamaan =D

maanantai 29. joulukuuta 2014

Ihan vähän väriä kuitenkin :-)

Ihan väritöntä ei ole, kun jaksaa oikein tarkasti katsoa. Se lohduttaa, sillä silloin kylmyys ja hämäryys ei tunnu niin loputtomalta. Meidän pihamme valopilkku näkyy alla ;-) Suviruusu ei malta luovuttaa millään, eilen vielä ainakin piti pintansa vielä todella sitkeästi ;-)


Tänään oli työpäivä ja päivän sujumisesta päätellen univelat on nyt kuitattu ainakin pääpiirteissään. Ei tuntunut päivä ollenkaan pahalta eikä töissä ollut yhtään kiireen tuntua (ainakaan minun työhuoneeni lähellä). Pari työpäivää vielä ja sitten taas lomaillaan =D

sunnuntai 28. joulukuuta 2014

Värit vähissä...

Jos tapaninpäivän valossa värit hehkuivat ja ilmassa leijui ripaus kevättalven lupausta, tänään oli sitten aivan toisenlainen päivä, ainakin täällä meillä. Taivas oli paksussa pilvessä ja alkoi pössytellä lumihiutaleita pakkasen kaveriksi ihan kiusallaan. Pakkanen pureskeli varpaita ja sormia, enkä saanut pukautumistani toimimaan. Siis paleli inhottavasti ;-)

Aamuyhdeksästä kymmeneen tuijottelin lintuja olohuoneen ikkunasta. Hämärän vuoksi tarkkailu oli vaikeaa, sillä silmä ei ollut erottaa värejä - ei edes sinistä eikä keltaista. Sama fiilis tuli takaisin, kun ryhdyin tutkailemaan ottamiani valokuvia. Hömötintistä otetut kuvat eivät juuri värikkyydellä juhli :-(



Onneksi ruokapaikalla on hieman väriä ja vaikka ympäristö onkin keinotekoinen, on sen värimaailma huomattavasti lohdullisempaa katsottavaa :-)

Hömötiainen ei vieraile paikalla jokaisella kuvauskerralla, joten olin niin ilahtunut sen näkemisestä, että juttelin sille - toivotin tervetulleeksi :-) Onneksi kukaan muu ei kuullut...




lauantai 27. joulukuuta 2014

Lintu lennossa :-)

Ei pilkahdellut aurinko tänään, mutta eilisen aurinkoinen keli on vielä tuoreessa muistissa :-) Auringon valo antoi mahdollisuuden kuvata lintuja lennossa - se onkin ollut harvinaista herkkua. Tintit kävivät lumipesuilla puiden oksilla. Meidän sembramäntymmekin latvus sai nauttia auringon loisteesta. Mikäs siinä oli tinttien pelehtiessä :-)

Eihän tämän päivänkään säässä ollut mitään moitittavaa. Valoa oli kuvaamiseen ihan kohtuullisesti eikä pakkanenkaan purrut liian terävästi. Nyt kun lintujen ruokailupaikka on edellisiä vuosia isompi ja paremmalla paikalla tarkkailun (ja kuvaamisen) kannalta, olen aivan innoissani noista kotipihan otuksista. Käpytikka ilmoitteli läsnäolostaan monestikin, muttei tullut minun aikanani ruokailemaan. Fasaani viipyi paikalla pitkäänkin - tosin täysin kuvaamattomissa. En edes yritä mennä sen perään kameran kanssa, sillä se vain lopettaa ruokailunsa kesken ja kiirehtii pois. Otan kuvan, jos se tulee sopivasti näytille, muuten saa mennä omia polkujaan ;-)

Oravaa en ole nähnyt pariin päivään, vilkkaimmillaan niitä pyöriskelee pihassa kolmekin kappaletta. Myös varpuset pysyivät tänään poissa ruokalan nurkilta. Hyvä päivä tämäkin silti :-)

Eilisissä kuvissa näkyy tiaisten lentotyyli mielestäni oikein mainiosti. Välillä siivet supussa syöksytään kuin sukellukseen ja taas siivillä vauhtia ylös ennen kuin puikahdetaan taas supussa eteenpäin. Tuo sukkulalento on nopeaa ja varmasti hyvä suojautumiskeino mahdollisia saalistajia vastaan.






perjantai 26. joulukuuta 2014

Pikkukäpylintu?

Aamulla ilma oli sakeana satavasta lumesta ja näytti ihan harmaalta. Lumisade kuitenkin loppui ja päivällä oli oikein aurinkoistakin. Meidän pihallamme aurinko osuu vain puiden latvoihin, muuten piha pysyy tähän aikaan vuodesta varjossa.

Upean sään innoittamana lähdin pihaa edemmäksi kuvaamaan ja jo naapurin sembra(?)männyn kohdalla kiinnitin huomiota itselleni vähemmän tuttuun lintuvieraaseen. Muutaman kuvan nappasin ja kotona sitten tunnistelin lintua. Pikkukäpylintua veikkaisin, vaan en vanno enkä lupaa mitään ;-) Jykevä ristikkäisnokka on kuitenkin tämän linnun vahvimpia tuntomerkkejä. Kannatti lähteä pihasta!!! ;-)



torstai 25. joulukuuta 2014

Joulu etenee ja linnut saivat uuden ruokintalaitteensa :-)

Lintujen uusi ruokalarakennus näyttää tältä:


Sijoitin uuden laitteen sen toisen vanhan mustan möykkymäisen syöttöautomaatin tilalle - vanha sai siirtyä omenapuun oksaan roikkumaan. Tämän uuden täyttöaukko on katossa, kuten sen sarannoista näkee. Ensin linnut ihmettelivät uutta härpäkettä, sitten soljuivat sinne siemeniä nappailemaan. Kelpasi niille :-)




Perheen kesken joulu on sujunut mainiosti. Ei niinkuin suunnittelimme, mutta oikein hyvin joka tapauksessa. Kiitos perheelle ja ystäville upeasta joulusta :-)

Ja kiitos kaikille teille blogiystäville upeasta joulusta - seurasta, jaetuista kokemuksista ja ihanasta vertaisolemisesta :-) Upeaa joulun jatkoa teille!

tiistai 23. joulukuuta 2014

Silmäpuolitinttikin pärjäilee :-)

Silmäpuolitintti oli reippaana ruokailemassa ja sen silmäkin näyttää tavallaan paremmalta. Mennyttä se on, mutta ei näytä siltä, että pitäisi olla isosti syytä huoleen. Hyytynyttä verta tuossa edessä enimmäkseen on.

Ihanaa jouluaaton odotusta ;-) Rauhaa mieliin ja sydämiin. Sää on, mikä on, mutta siitä huolimatta tai ehkä juuri siksi: kohta on jouluaatto...


maanantai 22. joulukuuta 2014

Kylmä päivä

Tänään on ollut läpeensä jouluun valmistava päivä. Yhdessä ollaan muun muassa lasten kanssa pähkäilty vielä viimeisiä lahjoja, jotta osuisivat mahdollisimman oikeaan. Mies kävi äitinsä kanssa hautausmaalla - anoppi kun ei enää jaksa hautausmaareissun lisäksi muuta touhua samana päivänä. Jouluaaton ruokailut ja lahjat ovat sitten eri päivänä.

Ihania pakkasia saapui, vähäiset lumet eivät ainakaan sula mihinkään. Uuden lintujen syöttötalonkin kävin ostamassa :-)

Ihanaa joulunalusaikaa! Rentoudutaan ja rakastetaan niitä lähimpiämme - ja jos jaksetaan, niin vähän muitakin :-)


sunnuntai 21. joulukuuta 2014

Joulu lähestyy - niin teki myös fasaani :-)

Joulu on päivän lähempänä ja minä pysyn tahdissa mukana. Pakettikortteja, tai oikeammin pakettitarroja, en löytänyt mistään ja se hieman ihmetytti. Niitä pitäisi olla pilvin pimein aikaisemmilta vuosilta, vaan en löytänyt. Ostin viikko sitten uusia, vaan niitäkään en löytänyt (se ei ihmetyttänyt yhtään, olen todella hyvä hukkaamaan kaikkea...). Kaupoistakaan en löytänyt pakettitarroja - ja se ihmetytti.

Joululahjojen ostaminen on vaikeampaa kuin ennen, sillä pyrimme nyt pienempään pakettimäärään. Tiivistäminen on aina vaikeaa. Niin nytkin.

Päivittäisistä kuvaushetkistäni en luovu, sillä ne ovat elämän laadun mittarit minulle. Ja elämässä pitää olla laatua. Etenkin joulun aikaan ;-)

Fasaanikoiraat kävivät pihassa aamusella. Ne antoivat ymmärtää, ettei ruokailupaikka ole riittävän iso niille kahdelle. Muutenkaan niiden kuvaaminen ei onnistu, jos itse yrittää mennä kuvaamaan vasta niiden saapumisen jälkeen. Ne ovat varovaisia ja hölkkäävät nopeasti piiloon pienenkin häiriön myötä. Siksi niiden kuvaaminen onnistuu vain, kun on paikalla jo ennen niitä. Heikossa valossa harppovan otuksen kuvaaminen on vaikeaa. Onneksi se on välillä paikallaankin ;-)



lauantai 20. joulukuuta 2014

Omantunnon lepyttelysiivousta ja sitä kaikkea muuta :-)

EN ole siivoillut koko päivää. En, vaikka joulu lähestyy eikä meillä paikat kiillä kuin... mitkäkin. OLEN siivoillut. Vähän kerrallaan, sellaista omantunnon lepyttelysiivousta, jolla ostetaan omaltatunnolta aikaa muun kivan tekemiseen ;-) Vieläkään paikat eivät kiillä, mutta ihan fiksuja asioita olen saanut tehtyä ja olen edelleen ihan rakentavalla tuulella :-) Kohtuullinen siivoaminen on tyydyttävää.

Nukuin aamulla pitkään ja sitten täydensin lintujen ruokavarastot. Söin tyttären tekemää herkullista aamupalaa ja kävin virittämässä kamerajalan paikalleen. Keitin kahvit , kun poika tuli käymään ja katsoimme kolmisin (minä mies ja poika) ampumahiihtoa. Tytär kävi koiran kanssa lenkillä ja alkoi valmistautua iltavuoroon. Holtittomasti menin pihalle kuvaamaan siksi aikaa, kun mies kävi kauppareissulla... Vasta sitten aloin suorittamaan jouluun liittyviä velvoitteita. Lopun päivää olen rytmittänyt vuoroin joulun valmistelua ja vuoroin puhdasta hupia. Kyllä tämä tästä, vaikken olekaan ihanteellinen joulun häärääjä ;-)

Vielä yksi sukkapari on puikoilla ja valmistuu television töllötyksen lomassa lahjaksi. Siksi televisiotakin tarvitaan joulun valmistumiseen ;-)

Sielu lepäsi ja kukoisti ulkona lintusia seuratessa. Toki kuvasinkin, mutta huomasin jo pelkän luonnon seuraamisen tasoittavan sykettäni ja nostavan mielialaani. Ja mikäpä voisi olla parempaa jouluun valmistautumista? ;-)

Lopetan nyt ainakin väliaikaisesti huonon omantunnon potemisen laiskasta jouluasenteestani. Ihanaa, että joku jaksaa siivota koko päivän. Minun kohdallani on ihanaa, etten porise, pauku, enkä muutenkaan stressaa isosti. Stressi tahtoo aina vietellä minua joulun tullen. Pitkät perinteet ovat juurruttaneet suorittamisen joulutunnelmaan ja minä yritän joulu joululta purkaa perinteen taakkaa pois päältäni. Ja joulu joululta yritän opettaa lapsilleni, että joulu on rakkautta ja välittämistä paljon enemmän kuin perinteitä ja tekoja. Ainakin meillä siis.

Ihanaa joulunalusaikaa :-)






perjantai 19. joulukuuta 2014

Täyteläinen sydän

Nyt alkoi sitten viikon mittainen loma - ja se tulee enemmän kuin tarpeeseen... Tämän vuoden voimavarastot syötiin tyhjäksi jo aikaisin marraskuussa.

Koiruliini on innoissaan ja ihmeissään kun sekä minä että tytär ollaan kotona ja ihan kielen ulottuvilla ;-) Siinä ei meinaa hyrinästä tulla loppua, kun hänet päästetään mukaan keskustelurinkiin.

Lintujen ruokintapaikalla on syönnillä nyt se täyteläisempi sydän. Hyvin linnut löysivät senkin heti alusta asti, kun laitoin sen vain sen toisen kranssin tilalle. Sama paikka - hyvä ruoka ;-) Huomenna toivottavasti pääsee taas päivän valossa näkemäänkin lintusia. Ja tankkaamaan ruokapaikkoja...






keskiviikko 17. joulukuuta 2014

Etäpäivä - silmäpuolitintti voi hyvin :-)

Olen joululahjojen kanssa hieman viime tipassa - taas. Luulen tietäväni jotakuinkin, mitä haluan antaa lahjaksi, mutta kaupat eivät taaskaan näytä myyvän, mitä haluan ostaa... ;-) No, kyllä tämä tästä. Täytyy turvautua b-suunnitelmaan ja niin edelleen. Vaan joulu tulee, vaikkeivät omat valmistelut menisikään täydellisesti. Nyt on taas rauhoittumisen ja rentoutumisen aika. :-)

Tänään oli etäpäivä, joten pääsin päivänvalon aikaan katsastamaan lintupaikan tilannetta. Silmäpuolitintti näyttää voivan hyvin. Käy ruokailemassa ja on reippaan oloinen. Se on hienoa :-)

Mahdollisimman rentoa ja energistä (jos se on mahdollista yhtäaikaa ;-)) loppuviikkoa! Joulu on lähellä, vaan ei vielä ovella :-)


tiistai 16. joulukuuta 2014

Käpytikka tolpassa ruokailemassa

Kotiin tullessa tie oli peilijäässä ja maistelin jäätanssin tuntumaa autolle talsiessani. Jaloilleni päädyin, vaikka välillä vaikutti paljon pahemmalta. Pakkanen oli puraissut ja auton tuulilasi oli komeissa kuvioissa - tiukassa jäässä. Onneksi ei ollut kiire minnekään, sulivathan ne siitä, kun auton moottori vähän aikaa siinä huristeli.

Viikonlopun käpytikka oli ruokailupaikalla arka, kuten se oli aikanaan vanhallakin ruokapaikalla. Kameran kanssa en päässyt sen kimppuun pihalla, mutta tuon viereisen valo-/sähkötolpan kimppuun se lehahti ja sinne jäi. Keväällä ja alkukesästä se rummuttaa nokallaan katuvalon metallista kupua. Nyt se tyytyi tunkemaan kuusen kävyn nokkimarakoon ja alkoi aterioimaan. Se oli niin korkealla, että lähellä sai yrittää kuvata kaikessa rauhassa :-)

Kauhean näköisiä nuo johtoviritelmät noissa vanhoissa tolpissa. Varmasti ihan laillisia, mutta jotenkin hieman pelottavan näköisiä...




maanantai 15. joulukuuta 2014

Lumisten päivien vierailijoita

Jos olisi ollut kaksi kameraa käytössä, olisin eilen kuvannut enemmänkin lumisia maisemia. Mutta nyt ainoani törrötteli kohti lintujen ruokintapaikkaa ja se oli valintani. Lintujen touhu on jotenkin niin kiehtovaa, etten ole malttanut lähteä merta edemmäs kalaan. Jospa joulun tienoilla malttaisi liikahtaa muuallekin niiden parin valoisan tunnin aikana, joina kuvausta kannattaa edes yrittää.

Ruokintapaikalla kävivät tutut tintit ja varpuset. Myös orava alkoi vihdoin ymmärtää, mihin ruokailukeidas on vanhalta paikalta kadonnut. Jospa se sitten vähitellen löytäisi tuosta läheltä myös oman ruokakojunsa...

Käpytikka oli ruokailupaikalla liian arka eikä jäänyt kuvattavaksi. Paikka on nyt kuitenkin tiedossa silläkin :-)

Mahtavan upeaa oli päästä kunnon valossa ja lumessa kuvaamaan noita lentäviä vieraita. Alan erottaa jo tinttien lähestymislennon. Opin jatkuvasti lisää :-)




sunnuntai 14. joulukuuta 2014

Kranssi kelpasi linnuille :-)

Uusi sydänkranssi kelpasi kuin kelpasikin linnuille :-) Kaikki sen valmistamiseen liittyvä sotku siis kannatti, lisäksi opin paljon seuraavaa kertaa varten.

Lähtötilanteessa kranssihan näytti tältä:


Pohjana oli Finnmarin liikkeestä ostettu perin edullinen punoskranssi. Siihen päälle sitten rasva-siemen-pähkinäseosta. Ei lähellekään täydellisen kaunis, mutta linnut tykkäsivät :-)

Lauantaina kranssi oli jo melkein popsittu tyhjäksi ja vierailijoita riitti vieläkin tämän tästä.






Ja tältä kranssi näytti lauantai-iltapäivän päätteeksi...


Ostin kaksi hieman erilaista kranssia. Toinen on nyt kuorrutettu ja paikallaan. Tämä on sunnuntain viimeisten nokkimisten jälkeen otettu pois odottamaan uudelleen kuorruttamista :-)

Pihalta löytyi muuten vähän kauempaa paikka, jossa kuusitiainen on nähtävästi käynyt kamppailunsa. Melkoisten painimisen jälkien lisäksi lumessa oli verta. Onneksi kuusitiainen on käynyt tänäänkin reippaana ruokailemassa, eikä näyttänyt yhtään vähävoimaiselta. Ehkä tämä tästä :-)

Tsemppiä kaikille viimeiseen kokonaiseen viikkoon ennen joulua! Jaksetaan! :-)