Näytetään tekstit, joissa on tunniste rauniokirkko. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste rauniokirkko. Näytä kaikki tekstit

tiistai 7. heinäkuuta 2020

Loman odotusta ja Pyhän Mikaelin rauniokirkko Pälkäneellä

Meneillään on viimeinen työviikko ennen hyvin ansaittua vuosilomaa. Vaikka kesälomalle ei olekaan olemassa mitään suuria ja korkealentoisia suunnitelmia (vain päiväretkiä ja muuta kivaa yksinkertaista), odotan lomaa suurella sydämellä ja kaipuulla :-) Kaikki omat resurssit on tullut käytettyä perusteellisesti ja jäljellä on vain lomamoodi :-)

Omalla tavallaan keskikesä on minusta aika tylsää kuvaus- ja luontoaikaa. Aurinko nousee todella aikaisin ja laskee ihan turkasen myöhään. Poikasaika alkaa olla ohi tai ainakin näkymätöntä. Siksi vietän mieluusti ison osan lomasta ydinkesän ulkopuolella.

Silti tämä keskikesä on ihanaa lepäämisen ja kesähorrostamisen aikaa :-)

Käväisin Pälkäneellä Pyhän Mikaelin rauniokirkkoa kuvaamassa. Tähän aikaan vuodesta siellä riittää muitakin katsojia ja vierailijoita. Maltilla löytää hyvän hetken kuvaamiseen ilman ulkopuolisia vierailijoita. Kerran ole aikaisemmin käynyt tuolla kuvaamassa, mutta vuodenaika, vuorokauden aika ja sää tuovat aina oman mausteensa kehiin.

Rauniokirkosta lisää täällä.

Katto on romahtanut vuonna 1890 kirkon hylkäämisen jälkeen.


Kirkossa on edelleen penkit ja siellä järjestetään edelleen tilaisuuksia.





Rauniokirkon seinässä kasvaa kasveja, ovat löytäneet paikkansa kivien välistä.






Tsemppiä kaikille töissä vielä olijoille ja ihania lomapäiviä lomailijoille :-)

sunnuntai 2. lokakuuta 2016

Rauniokirkko

Sienivillityksen välissä tahtoo myös kuvaamaan. Pälkäneen kohdalla ajan usein katottoman pyhän Mikaelin kirkon ohi. Rakennukset eivät sytytä minua kuvaamaan, mutta työkaveri Tuula sai minut ajattelemaan ja katsomaan rauniokirkkoa toisin silmin. Kävin siellä siksi ihan vartavasten kuvaamassa.

Aurinko paistoi matalalta ja antoi 'luvan' tarkastella kirkon 'tekstuuria', pinnan rakennetta. Tässä oli luonnetta muutenkin kuin puuttuvan katon osuus. Lainasin viereistä peltoa päästäkseni kuvaamaan hyvältä etäisyydeltä.




Aurinko laski metsän taakse, joten tässä oli ehkäpä paras auringon tirkistys ikkunaholvin läpi.


Sateettomalla kelillä paikka olisi täydellinen esimerkiksi vihkimiseen...




Tunnelma oli upea myös kirkon sisällä. Epäsymmetrisyys sopi kovasti minun makuuni.