Tänään kävin näyttämässä toista rannettani työterveyslääkärillä. Se on ollut hieman turvonnut ja ihan reippaasti kipeä kesäkuun lopusta asti. Olen hoitanut sitä monin keinoin, mutta nyt työt alkoivat eikä ranne ole vieläkään kunnossa. Lääkärille siis.
Kävi ilmi, ettei ranne ole siitä kohtaa turvonnut, mistä luulin. Siinä kohtaa olen vain epäsymmetrinen (ihan kunnolla). Mietinkin, että kumma kohta olla turvoksissa, kun ei ole pehmeä eikä kipeä, tuntuu vain luulta 🙄.
Pientä turvotusta löytyi sitten sieltä kipualueelta, jokin tulehdus siellä piilee. Sain hyvät hoito-ohjeet. Pitäisi käyttää myös kylmähoitoa. Kävin ostamassa apteekista elämäni ensimmäisen kylmäpakkauksen. Olen jääräpäisesti vähätellyt kylmähoitoa kivun hoidossa, sillä minulle kylmä aiheuttaa melkein aina kipua. Nyt täytyy vihdoin joustaa periaatteissaan ja kokeilla, josko tuo sittenkin auttaisi.
Katselin joutessani lääkärin näppäilyä tietokoneensa kanssa. Reipas kolmisormitekniikka oli käytössä (kaksi etusormea ja vasemman käden peukalo). Lääkäri oli minua nuorempi, mutta ei niin nuori, että olisi koulussa oppinut kymmensormijärjestelmää. Vai opetetaanko sitä siellä? Sen pitäisi minun mielestäni olla kyllä ihan ala-asteen perusjuttuja, sillä näppäimistöllähän töissä melkein kaikki kirjoitetaan.
Mietiskelin sitä, kuinka paljon ylimääräistä aikaa tuolla lääkärillä kuluu päivittäin tuon kolmisormitekniikan kanssa. Vuodessa varmasti kuitenkin melkoinen määrä ylimääräistä aikaa. Ja miten se vaikuttaakaan ergonomiaan? Ei ainakaan positiivisesti.
Minä joudun (pääsen) kirjoittamaan työssäni paljon. Olen omalla ajallani poikani kannustamana opetellut tehokkaampaa ja taloudellisempaa kirjoitustekniikkaa (hän myös katseli kirjoitustekniikkaani pieni sääli silmissään). Nopeasti selvisi, että netistä löytyy kymmensormiharjoitteita vaikka kuinka paljon. Niitä sitten mussuttelin ja näpsyttelin aikani. Muutaman viikon tauon jälkeen palasin niihin uudestaan. Kymmensormitekniikka ei ole vieläkään todellakaan hallussani, mutta nykyään käytän aktiivisesti jo 6-7 sormea näpytellessäni. Samalla kykyni paikantaa kirjaimet näppäimistöltä on parantunut huomattavasti ja pystyn kirjoittamaan pieniä pätkiä jopa katsomatta näppäimistöä. Kirjoitusnopeuteni on moninkertaistunut, työni helpottunut ja ergonomiani parantunut.
Tässä pari linkkiä hyviin harjoitteisiin:
https://www.typingstudy.com/
https://sense-lang.org/typing/
Kummastakin löytyy ohjeistus myös suomen kielellä.
Loppukesän korentolöytöjä tässä:
Tummasyyskorennon naaras on mielestäni huomattavasti kauniimman näköinen kuin koiras. tavallisestihan koiraalle jaetaan ne parhaat värit ja naaras saa tyytyä siihen tylsään, mitä sattuu jäämään jäljelle. Nyt koiras sai mustan, eikä se kelpaa vertailussa naaraalle mitenkään.
Kaikki korennot lepäävät välillä. Ukonkorennot lentävät minun kokemukseni mukaan usein puun rungolle suhteellisen korkealle tai puun oksistoon. Niitä on vaikea löytää sieltä sellaisenaan, mutta kun jää paikoilleen seuraamaan korennon lentoa, näkee sen tai sen kaverin ennemmin tai myöhemmin laskeutuvan lepäämään jonnekin. Usein ne saapuvat sinne lepäämään toisenkin kerran. odottaminen ja paikallaan seuraaminen siis kannattaa.
