Kantarelleja ja yksi keittoresepti

Niin se aika kuluu. Tytär oli lomailemassa meillä reilun viikon verran. Vanhempien perinnönjako sovittiin nyt ihan lopullisesti. Sienimetsät ovat kutsuneet sienihullua (minua) helteiltä asti. Helteillä ei metsissä törmännyt kanssasienestäjiin, mikä on ihan ymmärrettävää.

Kesäloma sujui ihanasti ja antoisasti. Töihin oli mukava palata hyvän loman jälkeen, vaikka rutiinit ja vähemmänkin rutiinit asiat olivat melkoisen hukassa ruhtinaallisen tauon jälkeen. Asia kerrallaan tulee otettua taas haltuun työarkea. Ihan hyvin tämä sujuu 😊

Sienikuumetta hillitsin ja hallitsin mökkiloman loppuun asti. Alun perin lupailtiin mainiota sienisatoa alkukesän sateiden perusteella. Helle sitten kuitenkin kuivatti kantarellit. Tuoreet sienet olivat harvassa ja niiden keräily oli kuumaa puuhaa. Ei ihme, ettei muita näkynyt 😩

Tuoreimmatkin kantarellit olivat meillä vielä heinä-elokuun vaihteessa vielä melkoisen kuivia. Mutta parhaimmat yksilöt päätyivät sienikoriin. Tässä sieniä muovipussissa korin sijaan. Lähimetsään ei jotenkin vain kehtaa lähteä ihan korin kanssa matkaan.

Kantarelleja voi kuulemma puhdistaa myös vedessä liottamalla ja sen jälkeen kuivaamalla ilmassa (esim. lävikkö). Pitäisi kokeilla ihan itse, vaikka niin arveluttaa. Minun kantarelleissani jäynää tekevät sammalpeitteen läpi kasvettua kaikkiin rakoihin jääneet sammalen varret ja kuusen alla kasvaneiden yksilöiden jääräpäiset havunneulasvieraat. Pääsisikö noista ihan oikeasti eroon vain vedessä huljuttelemalla ja liottamalla?

Eilen löysin uuden kantarellimetsän 🥰. Vanhoja katoaa milloin hakkuun ja milloin kaatuneiden puiden alle. Tavoitteena olisi löytää joka kesä vähintään yksi uusi kantarellimetsä vanhoja menetettyjä korvaamaan. Tänä vuonna se onnistui 💖

Osaatko arvioida, kuinka paljon kantarellia pakastat talven varalle? Viime vuonna pakastin kantarellia aivan tolkuttomasti ja tyttären avituksella saatiin suurin piirtein kaikki menemään. Ehkä ensi vuonna en jaksa syödä ihan yhtä usein kantarellia, vaikka se herkkua onkin. Rajansa kaikella kuitenkin.

Jos jaksat pakastaa kantarelleja, tässä täkynä yksi ruokaresepti pakastetuille kantarelleille.

Kantarelli-pekonikeitto (6 annosta)

Aineet:

250-300g pakastettuja kantarelleja

1 pkt kalkkunapekonia

1 sipuli

2 rkl öljyä

2 rkl vehnäjauhoja

8 dl vettä

2 dl ruokakermaa / kaurakermaa

100 g kantarellin makuista tuorejuustoa

4 tl lihaliemijauhetta

ripaus suolaa, valkopippuria, valkosipulijauhetta maun mukaan

Ohjeet:

1.     Paista pilkottu pekoni paistinpannussa. Lisää sulatettu kantarelli ja silputtu sipuli joukkoon. Haihduta neste pannulla.

2.      Siirrä sienet, pekoni ja sipuli pannulta kattilaan. Lisää öljy joukkoon. Kuumenna ja ripottele vehnäjauhot sienien päälle ja sekoita.

3.      Lisää vesi kattilaan ja lihaliemijauhe. Sekoita ja anna kiehua n. 15 min. hiljaisella lämmöllä.

4.      Lisää kerma ja tuorejuusto. Kiehauta ja lisää mausteita ja maistele. Ole varovainen suolan kanssa, ettei tule liian suolaista.

Ihanaa elokuuta 🥰💖🥰

Melkein keskellä ei-mitään

Mökkiloma on vietetty. Perinteitä on noudatettu ja oli oikein kivaa käydä mökillä 💖

Meillä ei siis ole omaa mökkiä ja olemme vuosikausia viettäneet viikon kesälomastamme vuokramökillä. Koskaan emme ole olleet kahdesti samassa paikassa. Niin kutsuvaa mökki-sijainti -yhdistelmää ei ole löytynyt, että haluaisimme palata kohteeseen uudelleen. Voi olla, että olemme olleet budjetin suhteen liian pihejä. Ehkä isommalla satsauksella olisi löytynyt jokin unelmapaikkakin. Mutta oikein hyvin olemme pärjänneet näinkin.

Nyt mökkeilimme Keski-Suomessa ja hyvin keskelle harvaan asuttua maatamme. Paarmat olivat kesäloman ajan hyvin näyttävässä ja pistävässä roolissa. Isompia ostoksia toteutimme lähiseudun suuremmilla paikkakunnilla: Pihtiputaalla ja Viitasaarella. Mökkimme sijaitsi Kinnulassa, joka on pieni kahden kaupan (Sale ja K-market) kunta.

Kinnulassa asuu noin 1500 asukasta. Kesämökkiläiset lisäävät kunnan asukaslukua kesäisin huomattavasti.

Lähimmissä isoissa kunnissa Pihtiputaalla (n. 40 minuutin ajomatkan päässä) asuu noin 3 700 henkilöä. Niinpä sieltä löytyi jo isompi ruokakauppa (K-Supermarket) ja Tokmanni. Alkosta puhumattakaan.

Viitasaarella on noin 6 400 asukasta. Sieltä löysimme myös pari kirpputoria muiden herkkujen lisäksi.

Koskaan ennen emme ole eläneet niin kaukana kaikesta (siis meidän näkökulmastamme). Reissun aikana tuli mietittyä syntyjä syviä ja elämän monimuotoisuutta. Miltä elämä tuntuisi täällä kaiken tutun ja totutun sijaan?

Se oli hyvää itsekeskustelua. Hämmentyneen alun jälkeen löysimme paljon hyviä kysymyksiä ja ihan kelvollista keskustelua niiden pohjilta 👍

Kinnulan keskustaan mökiltä oli noin viisi kilometriä. Meillä oli yhdet naapurit.

Kuvia mökköseltä:

Yläkerrassa parvella oli nukkumapaikat ja sängyt vielä neljälle, mutta me tulimme mainiosti toimeen alakerran tiloilla, joihin sisältyi yksi (pienehkö) makuuhuone.

Virittelin riippumaton hyttysverkkoineen varjoisaan paikkaan, joka ihan hetken kuluttua olikin taas jo auringossa. Takuuvarmaa varjoa emme mökiltä löytäneet.

Pixie-koira oli rantaa kiinnostuneempi mökin takapihasta ja sieltä avautuvasta mahdollisuudesta päästä mökkitielle. Valvottavaa riitti. Mutta Pixie oli kovasti tyytyväinen samoilumahdollisuuksiinsa.

Vesi oli rannassa ihon lämpöistä. Kauempana tuli vastaan myös viileitä/kylmiä vyöhykkeitä. Uin mökkeilyn aikana melkein kymmenen kertaa. Kovin ennätys moneen, moneen vuoteen.

Olen jäätelön syöjä vain kesäisin. Lapsena en innostunut jäätelöstä edes kesällä. Kaikki maito aiheuttaa minulle melkein aina ikäviä vatsaoireita. Olenkin siirtynyt hylkimään / välttämään maitoa. Jäätelön kohdalla (en tykkää mehujäistä) maidottomuus korreloi usein vegaanisuuden kanssa. 

Olenko ihan ainoa olento maan päällä, jonka vatsaa maito korventaa niin, ettei edes laktoosittomuus auta? Jotenkin voisi kuvitella, että nykyisellä osaamisella maidoton menu (ja jopa vegaani menu) voisi olla aika helppo ja vakiokin juttu. Mutta onhan se välillä todella haastavaa löytää jäätelövalikoimasta edes yhtä vegaanista vaihtoehtoa 😲. Olemmeko me Suomessa edelleenkin niin vannoutuneita maidon kannattajia, ettei vaihtoehtoja juurikaan tarjota?

Kolmella kaveruksella on useampikin vegaani jäätelövaihtoehto. Magnumilla oli ainakin viime kesänä vielä mainio vegaani vaihtoehto - tänä kesänä en ole löytänyt sitä mistään.

Tänään mies toi minulle kaupasta jälkiruoaksi vegaanin jäätelön - olin aivan taivaissa ja himmeissä himmeleissä. Ihanaa, että noita herkkuja löytyy 💖

Tule, tule hyvä kesä...

Kesä on ollut hyvä. Olen saanut viileitä päiviä omiin tarpeisiini. Sade on hellinyt luontoa. Ja helle on ollut iloksi heille, jotka hellettä janoavat.

En yritäkään pohtia ja arvotella itse kunkin kesämieltymyksiä. Mutta se, että kesä suosii meitä kaikkia ei ole ollenkaan itsestään selvää. Eikä ollenkaan takuuvarmaa tulevaisuudessa.

Me lähdemme kohta (vuokra)mökille. Oma koti jää loma-asunnoksi muulle perheelle siksi aikaa. Mainiota kierrätystä tämäkin mielestäni. Toki se vaatii hieman ylimääräistä jääkaapin tankkaamista ja lakanoiden vaihtamista, mutta se on ihan iloinen tehtävä 🥳

Stressaan mökille lähtöä varmaankin enemmän kuin koskaan. Jotenkin jo matkalle lähtöä edeltävä pakkauspäivä sai unet sekaisin ja äkäisyyden pintaan. Silti tiedän, että itseni härnääminen näillä matkalähdöillä tekee minulle hyvää. Matkat ovat olleet aina ihania. Ja lähtöstressin tainnuttaminen tekee hyvää omalle jaksamiselle. Kaikki epämukavuusalueelle siirtyminen vahvistaa minua jotenkin. Sen näkee niin selvästi aina jälkikäteen.

Vuosi on ollut rankka, kuten aikaisemmatkin sisaruksensa. Nyt pitäisi malttaa pysähtyä miettimään, mitä ihan oikeasti haluan elämältäni jatkossa. Kesäloma on tarjonnut hyvän tauon kiireeseen ja mainion hetken oman itseni tarkasteluun. 

Olen käyttänyt paljon aikaisempaa enemmän aikaa kirjojen lukemiseen. Se on tehnyt minulle hyvää. Kuin paluuta juurille.

En edelleenkään ole mikään intellektuellin kirjallisuuden mallikuluttaja. Viihdyn lapsuuden ja nuoruuden tapaan kevyessä ja viihteellisessä kirjallisuudessa. Olen antanut itselleni luvan lukea juuri sitä, mitä satun haluamaan ja juuri silloin, kun satun löytämään sille aikaa.

Näin kauniina kesäaikana luen paljon ulkona. Se onkin ehkä parasta kesässä 🥰

Muistatko kesäsiirtolat? Entä mitä kuuluu elokuuhusi?

Kuulin jossain ohimennen keskustelun sivujuonen kesäsiirtoloista. Minua huomattavasti nuorempi naisihminen kertoi keskustelukumppanilleen kesistään isoäitinsä luona. Hän muisteli, että hänen lapsuudessaan vähävaraisten perheiden lapset olivat viettäneet kesäloma-aikojaan kesäsiirtoloissa, kun muutakaan valvottua kesäpaikkaa ei ollut olemassa. Hänen ei ollut tarvinnut mennä kesäsiirtolaan, sillä hänellä oli mahdollisuus viettää kesiään isoäitinsä kanssa. Minulle tuli tästä heti sellainen ristivetoinen olotila.

Minä vietin lapsena kesäisin aikaani kesäsiirtoloissa. Kyllä, perheeni oli vähävarainen. Ei, en koskaan tuntenut, että viettäisin aikaa siirtolassa vain sen vuoksi. Kesäsiirtola oli minulle uusien tuttavuuksien aikaa. Ihmisiä, joilla ei ollut suhteeni mitään ennakkoluuloja. Ja yhteisöä, jossa oli runsaasti kaikenlaista ohjelmaa ja tekemistä. Siellä ei päässyt tylsistymään. Itse asiassa viimeisinä vuosina vietin aikaani jopa kahdella eri leirillä saman kesän aikana. Ihan omasta aloitteestani ja mielenkiinnostani.

Kesäsiirtolat ovat vähentäneet toimintaansa vuosien myötä. Linkkejä kesäsiirtolatoimintaan löysin muun muassa täältä, täältä, täältä ja täältä.

Ilman kesäsiirtoloita olisin varmaankin paljon umpimielisempi ja yhteistyökyvyttömämpi. Olisin viettänyt loputkin kesälomistani aivan yksinäni kirjojen parissa ja saanut siitä päivittäin moitteita vanhemmiltani.

Oletko sinä ollut koskaan kesäsiirtolassa? Jos olet, millaisia ovat kokemuksesi?

Kuin jatkona kesäsiirtolatoiminnalle vietin peruskoulun ja lukion välissä kesäaikaani saksalais-suomalaisella kesäleirillä. Saksankielen taitoni ei ollut komea, mutta tulta päin lähdin leirille. Kivaa oli, vaikka enimmäkseen englantia puhuimmekin. Saksalaiset osallistujat olivat lähemmäs parikymppisiä ja minä nuorimpana olin vasta siirtymässä lukioon.

Heinäkuun hetkiä vuokramökillä fiilistelen tällä kuvalla. Kesällä tapahtuu niin paljon, ettei kaikkeen ehdi sukeltamaan saman tien. Onneksi nyt on aikaa tällekin. Loppukesässä minua kiinnostaa erityisesti vahvat kontrastit. Valo ja varjo, heijastus ja pimeä.

Työlistallani on työkiireiden lisäksi muun muassa perunkirjoitus ja kaikki siihen liittyvät kummajaiset. Päivä kerrallaan ja asia kerrallaan. Asioilla on taipumus järjestyä.

Mitä kuuluu sinun elokuusi loppuun?

Vuokrattiin viikoksi kesälaituri - Pixietä jännitti kaikki uusi

Lomalla on puuhattu ja puurrettu jo melkoisesti. Ihmeen paljon olen palannut puutarhassa touhuilun pariin. Se on niinkin, että kun päätyy istuttamaan uusia kasveja, joutuu lämpimän kesän tullen hoivaamaan niitä taimia ihan molemmin käsin ja aktiivisesti.

Koska itse tarvitsen lomaan myös tekemättömyyttä, lomalle varattiin oma laituri viikoksi. Laiturilla on paljon helpompaa olla tekemättä mitään erityistä. Pihaakaan ei oikein voi laitella. Laiturilla kannattaa vuokraviikolla oleskella erityisen paljon, sillä muuten sen vuokraamisessa ei oikein olisi mitään järkeä.

Vuokralaiturin oheistuotteena tuli myös mökki. Mökki on ihan laiturin läheisyydessä ja siinä on isot ikkunat, joista näkee laiturille todella hyvin. Ihan kuin olisi laiturilla, vaikka onkin välillä mökillä.

Pakettiin kuuluu myös soutuvene, mikä sopii laituritunnelmaan aivan erinomaisesti.

Pixie nauttii laiturilla olemisesta, kunhan olemme siellä yhdessä ja rauhallisesti jotakuinkin liikkumatta. Sehän on onneksi helppoa. Minä nautin laiturilla olemisesta vieläkin enemmän. Olen viettänyt siellä aikaa jo melkoisesti.

Pixie tykkää enemmänkin olla vedessä. Seisoskelu ja käveleminen vedessä ovat sen suosikkijuttuja. Pixien houkutteleminen takaisin kuivalle maalle vedestä ei ole mikään helppo nakki.

Venekin käytiin tänään testaamassa. Pysyy pinnalla, on helppo soudettava, pienen säätämisen jälkeen siihen sai kiinnitettyä sähkökäyttöisen perämoottorinkin. Matka oli Pixielle äärimmäisen jännittävä.

Ihan illalla siirryimme Pixien kanssa isompaan makuuhuoneeseen lueskelemaan blogeja. Samalla pystyttiin kurkkimaan isojen ikkunoiden kautta säätä ja maisemia.

Pastori soitteli varatakseen meille keskusteluajan isän hautajaisien merkeissä.

Kuolinilmoituksen tekeminen äidin ja isän kotilehdessä on ohjattu ensisijaisesti itse tehtäväksi. Mihinkäs muuhunkaan surevat omaiset energiaansa käyttäisivät?  Valmiit mallit eivät toimi meillä, joten jostain täytyy loihtia joku asiakaspalveluhenkinen henkilökunnan edustaja auttamaan asiassa tai ilmoitus jää vain tekemättä. Täytyy yrittää muistaa tämäkin huomenissa.

Ns. joutenolo on tehnyt hyvää. Onneksi sitä on jäljellä vielä useampi päivä.

Olkapäät ja lonkat vihoittelevat erityisesti öisin. Tutut nukkumisasennot tekevät kipeää joskus heti, mutta enimmäkseen jälkikäteen. Yöllä unissaan on niin helppo kierähtää sille paremmalle nukkumiskyljelle nukkumaan. Aamulla huomaa sitten kivut oikein korkojen kanssa.

Miten sinun heinäkuusi sujuu? Oletko vapaalla vai velvoitteissa?

Vuokramökkien ihmeellinen maailma ja hämmentävän kummalliset yksityiskohdat

Vuokramökin etsiminen kesäksi on taas pahasti takamatkalla. Ensimmäisen kerran olen etsinyt vuokramökkiä kesälomalle varmaankin jo tammikuussa. Tilanne ei ollut silloinkaan kovin paljoa parempi. Parhaat mökit taitavat mennä varaukseen hiljaisen haun kautta jo ennen yleisten varauskalentereiden avautumista.

Tammikuussa ei viitsi millään varata vielä mitään 'sinne päin' mökkiä. Sitä kovasti toivoo löytävänsä ajan kanssa jotain parempaa.

Olemme varmaankin jo noin kymmenen vuoden ajan vuokranneet perheellemme mökin viikoksi kesäloman kruunujalokiveksi. Kokemusta on karttunut niin mökkien etsimisessä, arvioimisessa kuin salapoliisityössä, jota välillä tarvitaan, kun vuokrailmoitus on kummallinen tai puutteellinen. Kokemusten myötä oppii aina lisää asioita, joiden kanssa kannattaa olla varuillaan. Kaikki ei ole sitä, miltä ilmoituksissa näyttää.

Olen tänä vuonna kerännyt kevyttä ihmetysgalleriaa kummallisista vuokramökkien markkinointikuvista.

Tässä ensimmäisessä kuvassa portaiden alapäähän on kerätty kummallinen tuoliryhmä ihan television alle. Muistaakseni samanlaisia tai samoja tuoleja oli pitkin ja poikin mökkiä muuallakin yhtä hassuissa paikoissa. Tämän kuvan perusteella en innostu tämän mökin vuokraamisesta.

Vuodesohva on viritetty kotikonstein - runkopatja ja tyynyjä oleskelutilassa. Ei sytytä.

Täytekuvia on nykyään paljon. Milloin ruoasta, milloin pyyhkeitä tai pesuaineista. Joskus tunnelmaa virittävät kuvat vievät jopa kolmanneksen koko kuvamäärästä. Mökki jää siinä aika vähälle. Tarkoituksella? Ei kiinnosta tutustua sen enempää tällaisiin.

Tässä sängyssä varmaan pärjää, jos jalat ovat matalaan päätyyn päin. Mutta miten tuossa tuolissa istutaan? Ja miksi tällainen kuva on päätynyt markkinointimateriaaliin? En jaksa tutustua tähän mökkiin yhtään enempää.

Tässä en taas ymmärrä a) miten tuolla sohvalla istutaan ja b) miksi ihmeessä kalliisiin mökkipaketteihin sisältyy näin huonolla ergonomialla istuttavia sohvia? Tällaisilla sohvilla sisustetut mökit lentävät harkintalistaltani oitis pois.

Portaat tulevat vähän liian keskelle kaikkea. Ja sohva on sijoitettu tuohon koska...? 

Ja taas tämä inhokkisohvani, jota selkäni ei kestäisi kovinkaan kauan. Lisänä nyt tuolit, joilla ei myöskään kiinnosta istuskella kovin kauaa. Ei minun mökkini selvästikään.

Tämä tila on ... jotain varten? Tuolla on vähän kaikkea eikä tila tunnu soveltuvan mihinkään. Selitysteksteissä ei kerrota, mikä tila on ja miksi se on tuollainen kuin on. Olkoon.

Yksi inhokkisohvistani taas tuolla taustalla.

Tätä televisiota ei katsota ainakaan nojatuoleista - no, onneksi niitä voi siirtää. Mutta olisihan se kiva, että sisustus olisi siirtelemättä toimivaa. Ja vähän ylhäälläkin tuo televisio on. Olkoon.

Täyte- ja tunnelmakuvia jälleen.

Värisekamelskan lisäksi mieleen tulee, että kuva olisi paljon selkeämpi, jos tiskialtaat olisi tyhjennetty kuvan ottamisen ajaksi. Tämä ei sytytä positiivisesti.

Sohvalta ei katsota ainakaan televisiota. Takassakin näyttää olevan umpiluukut, joten sielläkään ei näytä olevan katseltavaa. Voi, voi.

Jääkaappipakastimen luona on kaikkea muuta kuin turvallisen näköinen johtohässäkkä. Jatkojohto nousee yläilmoihin ja johtoja riittää muutenkin enemmän kuin omiksi tarpeiksi. En tutki tätä mökkiä sen enempää.

Imurin ja muiden säilytystä vaativien isojen tavaroiden säilytyspaikka voi joskus todella luontevasti olla rappusten alla. Mutta nyt ne ovat paraatipaikalla takan vieressä. Ei rentouta.

Miten tuonne rappusille muuten pääsee???

Ja tällä sohvalla ollaan ajateltu istuttavan siten, että...?

Tähän oleskelutilaan en mene. Minä tarvitsen illalla ja sadepäivänä kunnon lepoistuimen. Tämä oli tässä.

Kerrankin vanhasta mökkityylistä poikkeava sisustus. Tyyli rikkoutuu ylimääräisen sängyn myötä. Oi, voi.

Ja tässä pitäisi seinän vieressä nukkua siten, että... ?

Olikohan tämä rantasauna? Pienellä pihan hoidolla miljöö olisi paljon houkuttavampi ja innostavampi. Olisi tarvittu minimissään vain sakset ja nips-naps. Nyt tämä kuva ei kutsu.

Portaat ovat jyrkät, sille ei vain voi mitään. Mutta miksi tuo tuoli on tuossa? Kuka oli tekemässä sen kanssa jotain - ja mitä? Ja miksi ihmeessä?

Kauhusohva - nyt onneksi takassa on edes lasiluukku. Jotain katseltavaa.

Kurvikkaimmin asennetut putket, mitä olen koskaan, ikinä nähnyt! Silti tulee sellainen hieman kotikutoisen turvaton olo. Tähän mökkiin emme mene.

Taaskaan televisiota ei kyllä katsella nojatuoleilta.

Kolme seuraavaa kuvaa ovat samasta tilasta. Tässä ensimmäisessä ruokailupöytä oli tungettu ahtaaseen nurkkaan.

Ihan yhtä ahtaassa nurkassa oli myös keittonurkkaus. Laskutilaa on turha etsiä edes tuolta keittiön pöydältä.

Heti takan vieressä nousevat äkkijyrkät tikapuut vintille. Huomaa televisio takan yläpuolella 👍. Liian paljon tarpeita liian pieneen tilaan.

Taas kaipaisin käyttöohjeita tuon sängyn käyttämiseen nukkumistarkoituksiin.

Tässä taulumäärässä en ehkä rentoutuisi. Taide on mukavaa, mutta rajansa kaikella - etenkin nukkumistilassa.

Melkein viikon etsimisrupeaman jälkeen löysimme vihdoin mökin heinäkuun lomaviikolle. Toivon, että osuimme oikeaan ja että mökki on mukava ja toimiva.

Nyt on rennompi olla, kun kesälomallekin on löytynyt pientä vaihtelua. Pelkkä kotona oleskeleminen ei meillä oikein toimi.

Millaista loma sinä olet suunnitellut tai suunnittelemassa?

Mökille piti päästä sitten kuitenkin - olisi kannattanut varata ajoissa

Pitkään ajattelin, ettemme tarvitse kesälomalle vuokramökkiä, sillä lomailemmehan keväällä ja syksyllä vuokralla olevalla matkailuautolla. Viime kesä sujui ilman vuokramökkiä, mutta hieman jäi jotain puuttumaan. Kotona oleilu ei piristä lomaa parhaalla mahdollisella tavalla, vaikka pieniä retkiä muualle teimmekin. Nyt mökkiajatus poreili pinnassa jo vuodenvaiheesta, mutta herkullista mökkiä ei vain osunut eteen.

Poreilu kuitenkin jatkui, kunnes kesäkuun alussa se alkoi lähestyä kiehumispistettä. Päätin varata mökin. Lomarenkaalla oli enää muutama puolikelvollinen mökki vapaana ja ajan myötä jäivät jäljelle vain ne, joiden kanssa olisi pitänyt tehdä paljon kompromissia. Kallis hinta. Tai pitkä ajomatka. Tai liian vähän makuuhuoneita. Tai ei sisävessaa. Koiran mukaan ottaminen rajasi jo alkuunsa pois monen monta hyvää vaihtoehtoa.

Pitkän etsimisen jälkeen löysin meille (hintavan) mökin kahdella makuuhuoneella. Ajattelin niin, että jos kaikki lähtisivät mukaan, saisimme jollain järkevällä jaolla makuuhuoneet jaettua asiallisesti. Poika ei halunnut lähteä mukaan, joten yhtälö yksinkertaistui siltä osin. Toisaalta nyt kolmen henkilön ja yhden koiran matkatavaroineen piti mahtua yhteen autoon, joka miehen mielestä on aivan liian pieni matkustamiseen. Se ei ehkä ollut päällimmäisenä mielessä, kun autoa hankittiin. Onnistuttiin kuitenkin.

Hinnan vastikkeena lakanat ja pyyheliinat kuuluivat vuokrapakettiin. Niitä ei tarvinnut pakata, kuljettaa, pedata ja kotona sitten pestä. Se oli iso plussa.

Kohteemme oli moderni, nykyaikainen mökki, villa. Mies on aina ollut sitä mieltä, että aito mökkiloma kuuluu viettää perinteisessä hirsimökissä. Vuosien saatossa olen alkanut haaveilemaan nykyaikaisesta mökistä. Nyt päästiin kokeilemaan sellaista kokonaisuutta.

Rakastan isoja ikkunoita, erityisesti korkeita ikkunoita. Niistä päästiin nyt nauttimaan. Mökki oli melkein täydellinen. Nettisivujen esittely oli jonkin verran tulkinnan varainen ja kuvittelin viimeiseen asti, että käytössä on edes jonkinlainen yhteisranta. Ei ollut. Totta puhuen en olisi varannut tätä mökkiä meille, jos olisin ymmärtänyt sen olevan täydellisesti kuivan maan mökki. Ilman suoraa pääsyä luontoon.

Toinen iso miinus oli television puuttuminen. Senkin huomasin vasta maksamisen jälkeen viime tipassa ennen matkaa. Miehelle televisio on tärkeä rentoutumistapa erityisesti silloin, kun minä luuhaan omilla luontoretkilläni. Nyt turvauduttiin sitten läppäriin.

Jos haluaa nauttia sisätiloista ja hyvästä terassista, mökki on aivan täydellinen. Rantaa ja televisiota lukuun ottamatta sieltä ei puuttunut mitään.

Kaksi makuuhuonetta, joista toisessa oli parisänky. Kaksi erillistä runkopatjaa ja yhteinen petauspatja. Tämä on meille kyljen vaihtajille tärkeää. Kun toinen kääntyy, toisen patja ei hypähdä!

Päädyn ikkunassa olisi voinut olla verhot tai sälekaihtimet. Aamuyön valoisuus tulvi makuuhuoneeseen hieman liiankin voimakkaana. Iso ikkuna oli ihana! Niitä olisi voinut olla siinä vieressä toinenkin 🥰

Toinen makuuhuone oli kahdelle henkilölle erillisin vuotein.

'Olohuoneen' puolelta katsottuna yhteinen olohuone-ruokailu-keittiötila näytti tältä. Tilaa oli runsaasti. Terassin jatkeena oli vielä pukuhuone-suihku-sauna-yhdistelmä. Jos täällä asuisi vakituisesti, haluaisin hieman lisää laskutilaa keittiöön. Esimerkiksi saareke voisi olla hyvä ratkaisu. Ruokapöytä voisi olla kiinni siinä ja yhtään lisätilaa ei tarvittaisi. Ikkunoita nostaisin vielä 30-50 cm ylemmäs.

Ja sama miljöö keittiön suunnasta katsottuna. Ovi aukeaa terassille, edessä pukuhuone-suihku-sauna-kokonaisuus.

Makuuhuoneet sijaitsevat ovelta katsottuna oleskelutilan vasemmalla puolella. Oleskelutilan äänet kantautuvat väistämättä makuuhuoneisiin. Väliaikaisessa mökkikäytössä se ei haittaa, mutta jos tämän haluaisi muuntaa vakituisen asumisen piiriin, makuuhuoneet kannattaisi sijoittaa asunnon päätyihin. Silloin äänieristys saataisiin toimimaan paremmin. Saunatila ei tarvitse omaa erillistä tilaansa, joten yhdistäisin senkin päärakennuksen yhteyteen.

Oli mahtava kokemus päästä mökkeilemään modernissa ja hyvin varustellussa mökissä. Jäin silti kaipaamaan rannan ja luonnon läheisyyttä sekä sitä televisiota. Meidän perheemme tarvitsee kaikkea laidasta laitaan.

Lähellä oli kuitenkin mielenkiintoisia luontokohteita, joihin pääsi autolla ihan säädyllisessä ajassa. Niistä lisää seuraavassa kirjoituksessa 👍

Tampereen lomamatka jatkui - lyhyestä tuli pitkä ja iloinen virsi

Ennen Näsinneulaa kävimme Tallipihalla ja Näsinneulan jälkeen suuntasimme hotellille, sieltä ostosreissulle. Hyvin vähän saimme ostettua mitään, mutta fiilis oli hyvä. (harvoin oma fiilikseni on hyvä ostosreissun jälkeen, nyt oli poikkeus, ei ollut tavoitteita).

Kaupunkiloman kärki oli hotelli ja sen korkeat kerrokset. Varasimme huoneen Tampereen Torni-hotellin ylimmistä kerroksista ja saimme huoneen kerroksesta 19. Jo aikaisemmin kuntoutuksen yhteydessä Triplassa yöpyessäni huomasin huikean näköalan toimivan itselleni yhtä hyvänä rentouttajana kuin hyvän luontoelämyksen.

Mielestäni varasin Twin-huoneen, jossa on kaksi erillistä vuodetta. Mutta King-huoneen saimme ja meille se sopi hyvin, olemme niin tottuneita reissaamaan ja majoittumaan yhdessä. Näköala oli mahtava, vaikka ikkuna oli huomattavasti Triplan hotellin ikkunaa kapeampi. Triplassa ei kuitenkaan ainakaan viime kerralla saanut varattua erikseen juuri korkealla olevaa huonetta. Oli hienoa, että huoneen sijainnin sai varmistettua jollain tasolla jo varausvaiheessa.

Käsienpesutilan sekä vaatekaappien tilan erotti makuutilasta hentoinen verhosermi. Tila tuntui isolta. Vessa ja suihku olivat omissa tiloissaan.

Näköala ikkunasta oli jotenkin rauhoittava jopa entiselle korkean paikan kammoiselle.

Syömässä käytiin sitten hotellin omassa ravintolassa, jossa oli huomattavasti rauhallisempaa kuin kauppakeskuksissa. Minun ruokani oli pinaattiravioleja paahdetulla vuohenjuustolla (tai jotain sinne päin). Hieman enemmän olisi ruokalistalla voinut olla esimerkiksi lihattomia ruokalajeja. Toki nytkin löytyi hyvä vaihtoehto - toisaalta sille ei enää löytynyt hyvää vaihtoehtoa.

Käytiin illalla vielä kattobaarissa 25. kerroksessa = Sky Bar. Tilasin sieltä alkoholittoman drinkin (joita oli valikoimassa vain kaksi!) nimeltä Blaablaa. Karpalomehu oli tuon kantava voima ja ihan kiva juoma. Mutta vain toinen kahdesta vaihtoehdosta? Normisti olisin ottanut varmasti alkoholillisen juoman, mutta väsyneenä päivän taivalluksista ja erinomaisesta ruoasta alkoholi ei ollut enää kutsuva vaihtoehto. Siksi siis Blaablaa 👍

Näkymät olivat upeat ja johonkin kellonaikaan asti tilaan oli pääsy kaikenikäisille. Poistuimme paikalta monen muun 'nuoren' kanssa.

Aamiainen tarjoiltiin samassa katutason ravintolassa kuin illallinenkin. tarjonta oli runsasta ja maittavaa.

Vielä viimeiset kuvat hotellin ikkunasta ennen siirtymistä Ikeaan ja sieltä kohti kotia.

Mahtava matka. Ihanaa rentoutta. Paljon vaihtelua. Upea seura. Sukellus toiseen ulottuvuuteen - yhden vuorokauden hinnalla monen monta. Miniloma voi oikeasti olla moniloma 🥰