Kurki peseytyi - kunnolla :-)

Eilen oli upea päivä kuvata, olin vapaapäivällä ja kurki vielä innostui peseytymään. Kuvia piti tietenkin ottaa varmuuden vuoksi jokaisesta liikahduksesta... Yritäpä nyt sitten etsiä parhaat kuvat tuosta joukosta... :-(

Täytyy varmaan käydä katselemassa muutama kuva kerrallaan ja olla ottamatta urakkaa. Ja sitten tuhota armottomasti kaikki vähänkin kyseenalaiset kuvat...

Aurinko paistoi hieman hankalasta suunnasta kurkeen nähden, mutta sille ei ollut tehtävissä yhtään mitään. Näillä siis mennään.

Pari kuvaa kylpevästä kurjesta tähän, sen verran olen sentään saanut aikaiseksi :-)

Henkilökuvauskurssista lisää...

Henkilökuvauskurssimme kouluttajana toimi nuori, positiivinen ja helposti lähestyttävä Emmi Kähkönen. Emmin löydät facebookista täältä ja hänen ottamiaan henkilökuvia täältä.

Emmi antoi kuvauspäivälle tehtäviä kaksi: 1) kaksi eri miljöötä: kaksi eri taustaa, kokovartalokuvia ja 2) kaksi ilmettä kaksi eri olemusta / ilmettä / mielentilaa. Eri mallit siis näissä tehtävissä.

Kuvien pariin (kaksi per tehtävä) palataan keskustelun ja palautteen merkeissä 7.5.

Julkaisen kuvia tuolta mielelläni jos ja kun saan malleilta lupia siihen. Olen ehtinyt käymään läpi vasta osan kuvista, joten olen kysellyt lupaa vasta toiselta malleista.

Emmin fb-sivulta löydät kuvia myös meidän kurssipäivältämme (mahtoivat ohikulkijat olla ihmeissään meidän kuvailujemme kanssa ;-)).

Peililasit olivat upea löytö. Tämä puoli niistä paljastui konkreettisesti kuitenkin vasta kuvia näytöltä katsellessa. Oppia ikä kaikki ;-)

Luontokuvakoulutuksessa :-)

Maanantaina olin Rajalalla luontokuvauskoulutuksessa. Kouluttajana oli huikea Brutus Östling - yhtä upea kouluttaja, innostaja ja esiintyjä kuin lintukuvaajakin. Olin (ja olen oikeastaan vieläkin) aivan täpinöissäni koulutuksen jälkeen. Osin kaksi hänen kirjaansa, tuo kuvassa oleva on vuodelta 2015 ja kuvalliselta tasoltaan huomattavasti tuota toista, vuodelta 2008 (tai 2009) ostamaani toista kirjaa parempi.

Molemmissa kirjoissa on paljon tekstiä (ruotsiksi). Ennen kaikkea linnuista ja niiden elämästä. Aloitin jo tavaamisen ja jatkan sinnikkäästi eteenpäin :-)

Koulutukset voivat olla upeita - suosittelen kokeilemaan :-)

Henkilökuvauskurssilla

Tänään olin Vantaalla valokuvauskurssilla. Teemana oli Henkilökuvaus miljöössä ja kurssi alkoi jo eilen. Tänään oli kuvauspäivä ja kuvauksen kohteena siis kaksijalkaisia luonnon luomia :-) Kurssin järjestäjänä on Vantaan aikuisopisto.

Olipa upea kokemus!

Paikkana oli tiedekeskus Heureka Tikkurilassa, Vantaalla. Sieltä löytyi yllättävän monipuolisia kuvauspaikkoja ja -ympäristöjä.

Kuvien läpikäynti ja niistä oppiminen on vasta alussaan. Paljon olen oppinut ja paljon jää vielä opittavaa. Mutta ihana, myönteinen kokemus superihanien mallien Julia ja Maija kanssa! Kiitos heille!

Tiltaltti kuvissa

Mopo karkasi käsistä taas ajankäytön kanssa. Suunnittelin ihan muuta, mutta sää oli odotettua parempi...

Tiltalttia olen kuunnellut metsässä usein, mutta tänään oli ensimmäinen näköhavainto ja ehdottomasti aivan ensimmäiset kuvat :-)

Muistuttaa pajulintua, mutta pajulinnulla on vaaleat jalat, tiltaltilla tummat.

Upeaa viikonlopun jatkoa!

Härkälintuja ja romantiikkaa

Lomapäivä tuli oikein tarpeeseen, etenkin kun huominen ja ylihuominen ovat kurssipäiviä Vantaalla. Huomenna pääsen kätevästi junalla, mutta sunnuntain junavuorot ovat sen verran harvempia, että minun pitäisi varata kolme tuntia tavallisesti vajaan tunnin kestävään matkaan. Menen siis autolla.

Täksi päiväksi luvattiin kehnoa säätä, mutta aamu- ja keskipäivä olivat lupauksia parempia. Toki parin tunnin kuvausreissulla satoi lunta / rakeita kaksi kertaa ja kylmää riitti. Kun tulin kotiin, taivas repesi kokonaan ja raesadetta riitti oikein pitkään. Maa muuttui jälleen valkoiseksi pitkäksi aikaa. Nyt illalla melkein kaikki valkoinen on jo sulanut.

Härkälinnut olivat päivän parasta antia. Tulivat kuhertelemaan ihan kuvausetäisyydelle. Ne osaavat olla niin mahdottoman romanttisia, kuten silkkiuikutkin. Kuvissa siis härkälintuja ja aitoa romantiikkaa <3 div="">

Kuovi

Kuovit lentelivät Hattelmalanjärvellä. Onneksi Riia vieressäni huomautti asiasta, muuten en olisi huomannut niitä. Riia tunnisti kuovin äänenkin, minä en sitäkään. Mutta pari kuvaa sain, täytyypä käydä vaikka luontoportin sivuilla kuuntelemassa kuovin ääntä, niin ensi kerralla on fiksumpi :-)

Huomenna on lomapäivä. Huonoa säätä on luvattu, joten nukun oikein syvällä nautinnolla aamulla pitkään :-) Ihanaa perjantaita!

Viikonlopun kurki - pellolla

Näin kurkia viikonloppuna yllättävässä paikassa. Onneksi ehdin pysäyttämään auton kuvaamista varten. Pari kertaa piti peruuttaa autoa taaemmas, sillä valo tuli vaikeasta suunnasta. Auringon sijaintia en pystynyt muuttamaan, joten päädyin muuttamaan kuvauspaikkaani. Oli helpompaa, vaikkei priimaa kuvauspaikkaa löytynytkään.

Kurjella ei ole kummoisia pyrstösulkia, vaikka se välillä siltä näyttääkin. Lentokuvista näkee, että pyrstö on aika töpö. Perän upea röyhyke on puhtaasti siipiä. Se unohtuu helposti, sillä se näyttää niin luontevalta koristeelta :-)

Viikon puoliväli on selätetty - se on upeaa, kun ottaa huomioon, että jo maanantai-iltapäivänä tuntui torstailta :-) Innostavaa viikon jatkoa!

Laulujoutsenen löyhyttely

Kotiin tullessa maa oli osittain valkoisena. Se oli hienoinen järkytys hyvin käynnistyneen kevään merkkien jälkeen. Täällä oli satanut rakeita ja nehän eivät sula hetkessä pois.

Nyt on huonolla kelillä hyvä käydä hiljalleen läpi lauantain kuvasatoa, sitä kun riittää. Tänään kävin läpi laulujoutsenen siipien löyhyttelykuvat. Hormonit hyrräävät nyt kaikilla linnuilla ihan täysillä ja meno on intensiivistä :-)

Kanahaukka, oletan

Tänään lounaalla tuntui ihan torstailta - tästä tulee vielä pitkä viikko ;-) Viikonloppu oli niin täyteläinen, että lepääminen ei noussut ihan ykkösasiaksi. Vaan näillä mennään ;-)

Kanahaukaksi olen tunnistavinani tämän todella kaukana tässä vaiheessa lentäneen petolinnun. Se lensi lähempääkin, mutta en saanut sitä talven 'tylsistymisen' jälkeen kunnolla haarukkaan. ja kun sain sen vihdoin näkyviin terävänä, se oli jo kaukana. Elämys silti :-) Pitänee taas harjoitella nopeaa tähtäämistä ja liikkuvan kohteen seuraamista (kameralla siis).

Kurki järven jäällä

Työnjako on ollut sellainen, että eilen paistoi ja tänään satoi. Siksikin tuli eilen luuhattua ulkona kameran kanssa oikein ajan kanssa :-)

Kevään merkkejä näkyy jatkuvasti lisää. Eilen esimerkiksi kaksi sitruunaperhosta, silkkiuikkuja, kuikka, uiveloita, yksittäisiä ja kaksittaisia kurkia, kanahaukka (?) (en ole vielä tarkistanut asiaa, mutta Pasi lintutornilla arveli niin). Juu ja selkälokki sekä kevään toinen sammakkoni. Niinkuin arvata saattaa, niin esimerkiksi sitruunaperhosista en ehtinyt saada minkäänlaista kuvaa. Ajelin kummallakin kerralla autossa eivätkä nuo yrittäneetkään jäädä odottelemaan kuvaushetkeä.

Kurkia olen nähnyt tänä keväänä vain suhteellisen kaukaa, lintutornille olen osunut selvästi niiden passiivihetkinä. Enemmän olenkin nähnyt kurkia (korkeintaan kolme kerrallaan) ihan muissa paikoissa. Kuvat olen ottanut, vaikkei lähituntumaa ole tullutkaan :-)

Toivon, että tämän päivän sade virittää kevättä uuteen vauhtiin :-) Mukavaa sunnuntain jatkoa!

Näissä kuvissa kurki tepastelee järven jäällä, taaempana järvi on jo sulana.

Yhteistyöhön tarvitaan vähintään kaksi

Tämä viikko on tuntunut harvinaisen pitkältä. Univelkaa on kertynyt pienen kylän verran, joten olen mahdottoman onnellinen siitä, että ollaan vihdoin perjantai-illassa...

Olemme työpaikalla työkaverin kanssa harjoiteltu yhteistyötä ainakin parin vuoden ajan. Ensin se tuntui vaikealta, sitten pakotetulta ja keinotekoiselta, välillä jopa mahdottomalta. Mutta yrittäneitä ei laiteta. Pitkällisen sorvaamisen jälkeen näyttää, että olemme löytäneet nyt molempien kannalta mielekkään ja myös erittäin tuottavan yhteistyön muodon. Kiitos kuuluu vähintäänkin meille molemmille :-)

Yhteistyö on harvoin mutkatonta, mutta kun kaksi senioria lähtee jakamaan toisen vahvaa ja toisen heikkoa osaamisaluetta, matkaan lähdetään todella helposti väärinpäin. Eikä se niin toimi. Nyt vhdoin yhteistyössä on win-win-tilanne. Ja se jaksaa innostaa :-)

Sitkeyttä kaikille muillekin yhteistyön sorvaamiseen. Läheskään aina se ei kanna hedelmää, vaikka kuinka vääntäisi. Onnistumiseen tarvitaan aina molemmat osapuolet.

Tämä käpytikka teki yhteistyötä ja jaksoi keskittyä omaan tekemiseensä. Se oli juuri sitä, mitä kuvien saaminen edellytti :-)

Lintupöntön asukki

Työpäivän jälkeen kävin katsastamassa lintupöntöt. Isäntä on ahkeroinut monta uutta pönttöä vanhojen huonokuntoisten tilalle. Pari päivää sitten tontin nurkalla olevan koivun pöntössä kävi sinitinttipari tutustumassa. Tänään niitä ei näkynyt sinä aikana kun jaksoin tuolla päivystää.

Yhdessä vanhassa pöntössä oli asukki. Asukki oleili siellä jo talvella, joten tuo pönttö olkoot hänen ;-)

Huom: Hän on ihan itse räätälöinyt sisäänmenoaukosta itselleen sopivan kokoisen :-)

Riitaisat naurulokit

Etätyöpäivä - viikon pelastaja näillä työmatkoilla :-)

Mielipidekirjoitukseni julkaistiin paikallislehdessä. Aihe oli kuiva, mutta silti mielestäni tärkeä. Tulipa esitettyä toinen näkökulma.

Etätyöpäivän jälkeen kiirehdin lintutornille. Keli oli kylmä ja lintutarjonta niukkaa. Naurulokit olivat riitaisia ja niiden kähinöistä otin kuvia. Suljinaika olisi voinut olla lyhyempi, mutta tällä kertaa näin.

Sopuisaa loppuviikkoa :-)

Kevät on ihmeiden aikaa :-)

Ilta on kulunut maailmaa parantaessa, olen laatinut mielipidekirjoitusta paikallislehteen mieltäni kalvaneesta aiheesta. Suurin osa ajasta on tänäänkin kulunut taustatietojen keräämiseen, vaikka aloitin sen jo eilen. Mutta ei siitä sen enempää, etten mene ihan hakoteille ;-)

Kymmenen vuotta sitten olin fanaattinen puutarhahullu, ollut jo kauan. Silloin kevään merkkejä olivat puutarhan herääminen ja maan sulaminen jälleen uusia istutuksia varten. Kun sain haltuuni kameran, aloin aikanaan dokumentoida nimenomaan puutarhan kevään ja kesän edistymistä. Sittemmin kamera on laajentanut minua katsomaan pitemmälle, lähemmäs ja tarkemmin. Kevät onkin minun näkökulmastani vuosi vuodelta ruuhkaisempaa, sillä näen vuosi toisensa jälkeen enemmän ja enemmän.

Viime viikonlopun pidennys yhdellä vuosilomapäivällä antoi aikaa luonnon tarkkailuun ja kuvaamiseen. Siitä saatu virta energisoi vielä tänäänkin - ja eiköhän vielä huomennakin :-)

En yritäkään väittää, että luonnon pitäisi olla kaikille juuri SE juttu. Itse asiassa NIITÄ juttuja kertyy vähitellen niin paljon, että tulee ruuhkaa ja pitää priorisoida. Valitseminen mukavien asioiden välillä on kuitenkin mukavaa, sillä kyse on kuitenkin vapaaehtoisesta valitsemisesta. On mahtavaa, että on löytänyt elämässään niin paljon kiehtovaa tekemistä, ettei niiden tekemiseen riitä yksi eikä kaksikaan ihmiselämää.

Enää ei ole niitä hetkiä, jolloin ei olisi mitään mieluisaa tekemistä. Siinä on se ero ainakin omaan nuoruuteen. Silloin ei ollut mielihyväkeskuksessa samanlaista ruuhkaa ;-)

Vaikka olen täydellisen hurahtanut valokuvaamiseen etenkin luonnossa, aion edelleen jatkaa kokemusten keräilyä. Esimerkiksi vuosikymmenten varovaisten ruokakokeilujen jälkeen olen vihdoin heittäytynyt vähän isommin uusien makuelämysten pariin. Huono makukokemus ei ole hukkaretki sielläkään, vaan vain opaste toiseen suuntaan :-)

Ihanaa alkanutta viikkoa!

Kaikki luonto ei jaksa turismia

Tänään aurinko hymyili ja tuuli puhalsi - kylmästi. Onneksi ihminen osaa vaatettaa itseään, joten kevään kylmyys ei ole ongelma.

Muutaman paikan kiersin kevättä tarkkailemassa. Jossain paikassa olin hyvään aikaan ja jossain toisessa huonompaan aikaan.

Lintutorneilla ja luontopoluilla liikkumisessa on mukavaa, kun samanhenkiset toisilleen tuntemattomatkin ihmiset tervehtivät toisiaan ja jopa vaihtavat lyhyesti luontokuulumisia. Kunnioitetaan luontoa ja toinen toistemme luontorauhaa. Autetaan, kerrotaan ja kuunnellaan - sopivan hiljaa. Luonto ei tule lähelle, jos olemme siellä kuin kotonamme...

Eli tänään oli hyviä luontokokemuksia ja sitten niitä turistikokemuksia, jolloin lapset päästettiin leikkimään ja kiipeilemään lintutornin rakenteisiin. Sehän on selvää, että linnut eivät pidä siitä ja pysyttelevät kauempana - ehkä jopa jatkossakin, vaikka kukaan ei enää häiriköisikään. Sinänsä surullista, että tavallisen tallaajan ulottuvilla olevat luontopaikat muuttuvat oleskelupaikoiksi, joissa lintuja, muista eläimistä puhumattakaan, ei enää näe. Kaikki luonto ei jaksa turismia, luonto haluaa luontoilla :-)

Palkattoman 'työn' korvaamattomuudesta...

Säästössä odotellut vuosilomapäivä tuli tarpeeseen :-) Valokuvausta tuli harrastettua kaikkien voimavarojen edestä :-)

Olen myös mietiskellyt suomalaista työelämää ja politiikkaa. Meidän pitäisi suorittaa leipätyötämme yhä enemmän ja yhä pitempään. Jonkun kosketuksensa todellisuuteen kadottaneen politiikon mielestä se toisi lisää tuottavuutta ja innovaatioita. Kukaan ei laske muun tekemisemme arvoa sen enempää rahallisesti kuin yhteiskunnallisestikaan.

Esimerkiksi minä niinkuin monen moni muukin luontobloggari tuottaa valtavasti sisältöä luontokokemuksiin niille, jota eivät itse pääse matkaan. Ja niille jotka ovat matkassa jossain muualla kuin me. Uskon kovasti, että sillä on merkitystä niin yksilötasolla kuin isomminkin yhteiskunnassa. Silti se ei paina missään. Maailma olisi muka parempi paikka, kun jättäisimme harrastuksemme vähemmälle ja tekisimme työnantajallemme enemmän tunteja viikossa/kuukaudessa. Minä en näe tuossa mitään järkeä.

Entä sitten lasten harrastuksiin uponneet työkuukaudet, koulujen vanhempainyhdistysten toimintaan tehdyt satsaukset tai muuten vain yleiseen hyväntekeväisyyteen suunnatut voimavarat?

Minä uskon tekeväni oman työni tuottavammin ja innovatiivisemmin, kun pääsen toteuttamaan myös muita osaamisiani ja intohimojani. Lisäksi nuo 'harrastustouhut' tuovat joillekin jotain lisää, kun tuon terveiseni jokaiselta luontoreissultani. Se ei näy suoraan valtion budjetissa, mutta on omalla tavalla merkittävää, kuten kaikkien meidän vapaaehtoistyömme ja muut talkoopuhteemme.

Tämän 'merkiksi' kaikille meille Helsingissä estottomasti perjantaina esiintynyt västäräkki. Kaikkialla Suomessa se ei ole ehtinyt vielä esittäytymään tänä keväänä. Upeaa viikonlopun jatkoa!

Kevään ensimmäinen sammakko

Lomapäivä :-) Aaamulla nukuin kunnolla ja heräilin hitaasti aamun uutisten parissa. Kahvia - tai sellaista maito-maito-kahvia - tai tarkemmin sanottuna soijamaito-soijamaito-kahvia join siinä samalla tietenkin. Sopiva sekoitussuhde on noin 3/4 lämmintä (soija)maitoa (tavallinenkin käy) ja 1/4 kahvia ;-)

Kymmenen aikoihin olin hereillä, tehnyt viimeisimmät varmuuskopioinnit saadakseni muistikortit tyhjiksi, ladannut kameran toisenkin akun, pakannut varavaatteet ja eväät ja vihdoin valmis lähtemään :-)

Ensin suuntaa Viikkiin Helsinkiin ja sieltä Suomenojalle Espooseen. Aurinko paistoi ihanasti, mutta tuuli puhalsi kovaa erinomaisena vastapainona. Varavaatteisiin ei tarvinnut kajota: ei palellut, en kaatunut enkä astunut märkään ;-) Niin siinä käy, kun varautuu :-)

Jos vain uusia tämän vuoden havaintoja luettelen, niin siinäkin riittää :-) Sinivuokkoja, leskenlehtiä, räkättirastaita, västäräkki, nokikanoja, naurulokkeja, tukkasotkia, punasotkia, harmaasorsia, lapasorsia, Ja rauhallinen sammakko :-)

Kokonaista kaksi kuvaa olen nopeasti käynyt läpi, venyi matkoineen ihan työpäivän mittaiseksi tuo retki :-)

Pieni ja karvainen... :-)

Pitäisi ehtiä vaihtamaan tuo blogin banneri johonkin keväisempään ja vähälumisempaan :-)

Sillä aikaa palaan vanhempiin kuviin, vajaan kuukauden päähän. Kuvissa metsämyyrä, pieni kuin mikä. Levittää vaarallista myyräkuumetta ja varmasti löytää tiensä talven aikana kesämökkeihin. Mutta suloinenhan tuokin... :-)

On siis pienempi kuin metsähiiri...

Sovussa ja sitten ei

Aurinko paistoi tänään ja paljon. Kodin etätyöpisteeltä näkyy pihalle ja aurinkoista keliä ei voinut olla huomaamatta. Koiran pissatuskäynnillä tunsin myös kelin lämpöisyyden, ensimmäinen lämmin kevätpäivä :-) Ei haittaa, että illaksi sää muuttui sateiseksi. kevät on kuitenkin matkalla...

Perjantain olen lomapäivällä ja jos sää hellii silloin missään parin tunnin ajomatkan päässä, minut ja kameran löytää silloin sieltä ;-) Esimiehen kanssa on sovittu, että voin pitää vapaata nyt keväällä vähän enemmän. Siitä olen kovasti kiitollinen :-)

Leikittelin väriköyhän kuvan kanssa ja kokeilin mustavalkoista. Kontarstia olisi pitänyt olla varmaankin enemmän... Joutsenet valitsivat lentäessään huonon suunnan aurinkoon nähden, enkä saanut sellaista kuvaa, jonka olisin mieluusti halunnut. Mutta sain tämän, tällä mennään ;-)

Tässä joutsenten kähinäkuvassa ei ole taustalla häiritseviä puita. Poseeraus tuli taas vähemmän suotuisassa asennossa aurinkoon nähden, mutta tilannekuvasta tämä käy hyvin :-)

Ihanaa keväistä viikon jatkoa!

Kauniit värit...

Töyhtöhyyppä näyttää kauempaa ihan mustavalkoiselta. Lähempi tarkastelu auringon valossa näyttää jotain ihan muuta. Ehkä meidän ihmistenkin pitäisi näyttää järjen valoa pimeältä näyttäviin kohtiin ja katsoa, mitä värejä ja kauneutta sieltä silloin löytyykään...

Klikkaa kuva isommaksi :-)