Sunnuntaina päivällä oli kuumaa ja iltapäivälle luvattiin ukkosta. Siitä syntyivät päivän kuvausainekset :-)
Kävin tutulla pellolla katsastamassa, josko siellä näkyisi kurkia. Vain muutama tässä vaiheessa alkavaa syksyä. Tummat pilvet ja kunnon sade lähestyivät ja hakeuduin paikkaan, josta huonoa keliä voisi kuvata. Odotellessa näin useampiakin keltavästäräkkejä. Sitten huomioni kiinnittyi pellon tummaan pökkelöön.
Pökkelö ei ollut pelotin, vaan aito oikea lintu: ruskosuohaukka. Se pönötti paahteisella pellolla ja kuvissa näkyikin kuuman paahteen aiheuttamia vääristymiä (ensimmäisen kerran) :-)
Luulin lintua jo lavasteeksi, kunnes huomasin sen vaihtavan asentoa. Se odotti nähdäkseni poikastaan, joka saapui lentomatkaltaan. Kauan jaksoi vanhempi odottaa...
maanantai 31. elokuuta 2015
lauantai 29. elokuuta 2015
Amiraaleja perhosbaarissa ja viikon vanha korento
Ainakin minun kroppani tarvitsee paranemiseen lepoa, vaikka kyse olisikin vain pienestä syysflunssasta. Nyt, kun kroppa on saanut runsaasti unta ja lepoa, alkaa olo olla ilman lääkkeitäkin jo hieman ehompi. Urheilemaan ei kannata alkaa vielä, sillä pienempikin liikkuminen hengästyttää, mutta liikkeelle pääseminen tuntuu todella mukavalta :-)
Kuvaaminen on jäänyt vähäksi aikaa, mutta niin on kaikki muukin. Ehkä jo huomenna on hyvä tilaisuus lähteä ainakin kevyesti heiluskelemaan kameran kanssa. Paitsi että kuvasinpa tänään amiraalin, joka aterioi perhosbaarissa... Isäntä tuli ilmoittamaan minulle sisälle, että siellä baarilla olisi kuvattavaa ja minähän painelin kameran kanssa paikalle. Eihän siitä mitään järisyttävän komeita kuvia tullut, mutta perhostodisteita kuitenkin ;-)
Itse asiassa heti kuvien ottamisen jälkeen paikalle pölähti toinenkin amiraali. Ne lepattelivat siinä hetken kuin ilahduttaakseen meitä ja katosivat sitten omille teilleen.
Olen jättänyt tänä vuonna perhosbaarin nesteissä siirapin ja hunajan hyvin vähälle. Pääpaino on nyt punaviinillä ja punaviinietikalla. Ampiaiset ovatkin jättäneet baarin rauhaan, amiraaleille tarjoilut ovat kelvanneet melkein viimevuotiseen malliin.
Ja sitten viikon vanhoja kuvia lintutornilla vierailleesta tummasyyskorentonaaraasta (?). Asettui vastavaloon joka kerta, vaikka vaihtelikin paikkaa välillä. Siinä oli kai auringon valossa mukavaa levätä ja kerätä lämpöä :-)
Kuvaaminen on jäänyt vähäksi aikaa, mutta niin on kaikki muukin. Ehkä jo huomenna on hyvä tilaisuus lähteä ainakin kevyesti heiluskelemaan kameran kanssa. Paitsi että kuvasinpa tänään amiraalin, joka aterioi perhosbaarissa... Isäntä tuli ilmoittamaan minulle sisälle, että siellä baarilla olisi kuvattavaa ja minähän painelin kameran kanssa paikalle. Eihän siitä mitään järisyttävän komeita kuvia tullut, mutta perhostodisteita kuitenkin ;-)
Itse asiassa heti kuvien ottamisen jälkeen paikalle pölähti toinenkin amiraali. Ne lepattelivat siinä hetken kuin ilahduttaakseen meitä ja katosivat sitten omille teilleen.
Olen jättänyt tänä vuonna perhosbaarin nesteissä siirapin ja hunajan hyvin vähälle. Pääpaino on nyt punaviinillä ja punaviinietikalla. Ampiaiset ovatkin jättäneet baarin rauhaan, amiraaleille tarjoilut ovat kelvanneet melkein viimevuotiseen malliin.
Ja sitten viikon vanhoja kuvia lintutornilla vierailleesta tummasyyskorentonaaraasta (?). Asettui vastavaloon joka kerta, vaikka vaihtelikin paikkaa välillä. Siinä oli kai auringon valossa mukavaa levätä ja kerätä lämpöä :-)
keskiviikko 26. elokuuta 2015
Hengissä - minä ja kurjetkin ;-)
Flunssa ei ole päästänyt minua helpolla, mutta juuri nyt on vähän parempi olo. Toivottavasti olen voitolla oikeasti enkä vain lääkkeiden avulla väliaikaisesti. Mukavaa kuitenkin, kun olo ei ole pahimmillaan ;-) (Mikä viisaus tuossakin tuli taas lausuttua... Huh ;-))
Viime perjantaina kurkivanhemmat leuhuttelivat siipiään jonkin aikaa peräkkäin ihan hiljaa, ei ilman mitään reviirihuutoja. Poikaset hengasivat siinä vieressä ja odottivat seuraavaa ateriaa...
Viime perjantaina kurkivanhemmat leuhuttelivat siipiään jonkin aikaa peräkkäin ihan hiljaa, ei ilman mitään reviirihuutoja. Poikaset hengasivat siinä vieressä ja odottivat seuraavaa ateriaa...
maanantai 24. elokuuta 2015
Syysflunssaa ja nuoren kurjen lentoa
Syysflunssa tyrkyttää itseään seuralaisekseni. Kurkku kipottaa, samoin korvat. Huomenna ei olisi varaa olla kipeänä, työpäivän ohjelma ei ole muutettavissa. Ostin siis sinkkitabletteja, joita annostelin itselleni tyttären neuvojen mukaan nyt illalla ja jatkan huomenna aamulla. Lisäksi ostin sokeroimattomia kurkkupastilleja helpottamaan kiukkuista kurkkua.
Perjantai-iltana kävin lintutornilla etsimässä kurkia ja siellähän ne olivat :-) Perjantai-iltana lintutornilla on kovin rauhallista, ihmisillä tuntuu olevan silloin paljon muutakin puuhaa kuin tulla sinne. Siksi se onkin minulle mieluisa ajankohta. Vaikka seurakin kelpaa, hiljaisessa luonnon seuraamisessa on vain aivan oma hohtonsa :-)
Koko kurkiperhe lensi jo pieniä pätkiä. Nuorison lentoasento ei ollut jalkojen osalta vielä järin ryhdikäs, mutta muuten lento sujui oikein mallikkaasti :-)
Perjantai-iltana kävin lintutornilla etsimässä kurkia ja siellähän ne olivat :-) Perjantai-iltana lintutornilla on kovin rauhallista, ihmisillä tuntuu olevan silloin paljon muutakin puuhaa kuin tulla sinne. Siksi se onkin minulle mieluisa ajankohta. Vaikka seurakin kelpaa, hiljaisessa luonnon seuraamisessa on vain aivan oma hohtonsa :-)
Koko kurkiperhe lensi jo pieniä pätkiä. Nuorison lentoasento ei ollut jalkojen osalta vielä järin ryhdikäs, mutta muuten lento sujui oikein mallikkaasti :-)
perjantai 21. elokuuta 2015
Kuuman päivän korentoarvuuttelua
Kuumat kesäpäivät ovat saaneet korennot liikkeelle. Lammella on varsinainen pörinä yksin ja kaksin matkustavien korentojen hyrrätessä kiivaasti ympäriinsä. Parittelu on intensiivistä ja munia lasketaan veteen tavalla jos toisellakin ;-)
Vaikka nyt elokuussa on ollut tavallista vähemmän aikaa kuvaamiseen, korantoja piti käydä katsastamassa nyt, kun niitä riittää...
Tummasyyskorennot parittelivat keskittyneesti, lensivät välillä parina toiseen paikkaan ja jatkoivat siellä yhteiseloaan.
Tummasyyskorento - koiras.
Kakkoskuvan korennon lajikumppani mielestäni. Lähikuvaa alemmassa kuvassa.
Vaikka nyt elokuussa on ollut tavallista vähemmän aikaa kuvaamiseen, korantoja piti käydä katsastamassa nyt, kun niitä riittää...
Tummasyyskorennot parittelivat keskittyneesti, lensivät välillä parina toiseen paikkaan ja jatkoivat siellä yhteiseloaan.
Nämä punaiset ovat aina minulle vähän vaikeampia tunnistettavia... Jaloissa on vaaleaa (huomaa paremmin, kun klikkaa kuvaa suuremmaksi). Siipien tyvellä on nuo värilliset läiskät... Olisiko elokorento?
Tummasyyskorento - koiras.
Kakkoskuvan korennon lajikumppani mielestäni. Lähikuvaa alemmassa kuvassa.
keskiviikko 19. elokuuta 2015
Kesämiehiä ja vähän naisiakin
Rovaniemellä heinäkuussa jouduin oikein perehtymään paikallisiin 'sorsiin'. Ne eivät nimittäin olleet sorsia. Kirkkolammelle menin lähemmäksi rantaan katsomaan siellä uivia 'sorsia', sillä meillä päin järvissä kaupunkioloissa uiskentelevat linnut ovat usein sinisorsia tai lokkeja. Ja lokkejakaan nämä eivät olleet.
Kuvasin ja illalla tietokoneelta ja lintuoppaasta tutkin ja vertailin. Tuttuja lintuja loppujen lopuksi, mutta alkukesän juhlapukuiset koiraat näyttävät niin erilaisilta kuin nämä keskikesän kesäasuiset miekkoset. Eikä näitä meillä keskustan liepeillä pyöri. Kirkkolammessa puolestaan ei ollut ainakaan minun näköpiirissäni yhtäkään sorsaa.
Kesämies herra haapana antoi otsan värityksen perusteella pieniä viitteitä itsestään, mutta kirjasta piti asia silti ensin tutkia. Valkoinen siipipeili paljastaa sukupuolen.
Tämän päättelin rouva haapanaksi. Erityisesti seuraava kuva vahvistaa päätelmääni.
Sitten toinen, selvästi erilainen, mutta kovasti tumma lintu tämäkin. Herra (vai rouva?) on tukkasotka, olettaisin. Kaikki kuvat eivät ole samasta linnusta, heitä oli lammella paljon.
Kuvasin ja illalla tietokoneelta ja lintuoppaasta tutkin ja vertailin. Tuttuja lintuja loppujen lopuksi, mutta alkukesän juhlapukuiset koiraat näyttävät niin erilaisilta kuin nämä keskikesän kesäasuiset miekkoset. Eikä näitä meillä keskustan liepeillä pyöri. Kirkkolammessa puolestaan ei ollut ainakaan minun näköpiirissäni yhtäkään sorsaa.
Kesämies herra haapana antoi otsan värityksen perusteella pieniä viitteitä itsestään, mutta kirjasta piti asia silti ensin tutkia. Valkoinen siipipeili paljastaa sukupuolen.
Tämän päättelin rouva haapanaksi. Erityisesti seuraava kuva vahvistaa päätelmääni.
Sitten toinen, selvästi erilainen, mutta kovasti tumma lintu tämäkin. Herra (vai rouva?) on tukkasotka, olettaisin. Kaikki kuvat eivät ole samasta linnusta, heitä oli lammella paljon.
maanantai 17. elokuuta 2015
Hän vei sydämeni :-)
Lapin kuvia on vielä paljon käymättä läpi, nyt kävin ensin pöllökuvien kimppuun ja sitten täytyi juuttua tähän eläimeen, johon hullaannuin Ranualla täydellisesti. Olosuhteet eivät olleet kuvaukselliset, vaikka eläin itse oli juuri sitä. Tässä pari vähiten suhruuntunutta kuvaa saukosta.
Saukon ateriointi ja uimaleikit olivat silmiä hivelevän iloista puuhaa. harmi, ettei saukkoa voi tavata tavallisella luontoretkellä - tai siis ainakaan minun retkilläni. Suomen saukkokanta on harvalukuinen, arviolta noin 3 000 yksilöä (luontoportti). Saukot ovat kovia liikkumaan, mutta Ranuan tiloissa saukot eivät pääse ihan liikkumistarvettaan toteuttamaan. Toisaalta nämä saukot eivät olisi hengissä ilman Ranuaa.
Kun seurasi saukon lotraamista veden kanssa (leikki mm. tulppaa vesiuoman suulla), sen latinankielinen nimi tuntuu suomalaiseen korvaan oikein sopivalta: lutra lutra :-)
Saukon ateriointi ja uimaleikit olivat silmiä hivelevän iloista puuhaa. harmi, ettei saukkoa voi tavata tavallisella luontoretkellä - tai siis ainakaan minun retkilläni. Suomen saukkokanta on harvalukuinen, arviolta noin 3 000 yksilöä (luontoportti). Saukot ovat kovia liikkumaan, mutta Ranuan tiloissa saukot eivät pääse ihan liikkumistarvettaan toteuttamaan. Toisaalta nämä saukot eivät olisi hengissä ilman Ranuaa.
Kun seurasi saukon lotraamista veden kanssa (leikki mm. tulppaa vesiuoman suulla), sen latinankielinen nimi tuntuu suomalaiseen korvaan oikein sopivalta: lutra lutra :-)
sunnuntai 16. elokuuta 2015
Välkekorento ja muita pysähtyneitä hetkiä ;-)
Ihania kelejä on pidellyt :-) Hyvä, että kesä heräsi edes nyt...
Suolammella (muutamallakin) olen vieraillut parina viikonloppuna. Sellaisia löytöretkiä ja uusien paikkojen etsimistä, mutta aina on löytynyt ilahduttavia pysähtyneitä hetkiäkin. Kuten eilen välkekorennot. Korento-osaamiseni ei ole kaksinen, mutta välkekorento on helposti tunnistettava korento. Ja onhan minulla viime vuonna ostamani korentokirja tunnistamisen tukenani ;-)
Välkekorento jää välillä paikoilleen tiirailemaan niin pitkäksi aikaa, että se on helppo kuvata lennostakin. Pysähtynyt hetki juuri tässä :-)
Kirpputorin tyhjennyspäivä. Eiliseen asti olen vienyt sinne lisää tavaraa, joten kotiin tuotavaa riittää. Tuon kaiken ensin kotiin ja lajittelen ne vasta täällä kaikessa rauhassa.
Suolammella (muutamallakin) olen vieraillut parina viikonloppuna. Sellaisia löytöretkiä ja uusien paikkojen etsimistä, mutta aina on löytynyt ilahduttavia pysähtyneitä hetkiäkin. Kuten eilen välkekorennot. Korento-osaamiseni ei ole kaksinen, mutta välkekorento on helposti tunnistettava korento. Ja onhan minulla viime vuonna ostamani korentokirja tunnistamisen tukenani ;-)
Välkekorento jää välillä paikoilleen tiirailemaan niin pitkäksi aikaa, että se on helppo kuvata lennostakin. Pysähtynyt hetki juuri tässä :-)
Kirpputorin tyhjennyspäivä. Eiliseen asti olen vienyt sinne lisää tavaraa, joten kotiin tuotavaa riittää. Tuon kaiken ensin kotiin ja lajittelen ne vasta täällä kaikessa rauhassa.
perjantai 14. elokuuta 2015
Viirupöllö Ranualla
Tämän illan kuva-aiheena on Ranuan eläinpuistossa tapaamani viirupöllö. Ihania muistoja onnistuneesta kesälomasta :-) Kesäloma opetti lopullisesti, että itsensä kohteleminen hyvin kannattaa. Yritän pitää opin mielessäni jatkossakin :-)
Kolmenkympin kriisiä tai jotain muuta, ;-) koen muuttuneeni viimeisen puolen vuoden aikana. Johtunee osin työstäni, joka kannustaa järjestelmällisyyteen, mihin aikaisemmat työni eivät ole juurikaan painottuneet. Ainakaan käytännön arjessa siis. Järjestelmällisyyteni on lisääntynyt ja se helpottaa arkeani ihanasti.
Viirupöllöllä ei ole mitään tekemistä järjestelmällisyyden kanssa. Paitsi se, etten aio unohtaa sitä täysin, vaan muistan esitellä hänetkin ;-) Metsästysvaisto ei ole kadonnut siltä mihinkään ja sen sai tuta orava, joka eksyi vahingossa samaan häkkiin. Pelastui kuin pelastuikin ja kipusi oitis pois pöllön häkistä :-)
Kolmenkympin kriisiä tai jotain muuta, ;-) koen muuttuneeni viimeisen puolen vuoden aikana. Johtunee osin työstäni, joka kannustaa järjestelmällisyyteen, mihin aikaisemmat työni eivät ole juurikaan painottuneet. Ainakaan käytännön arjessa siis. Järjestelmällisyyteni on lisääntynyt ja se helpottaa arkeani ihanasti.
Viirupöllöllä ei ole mitään tekemistä järjestelmällisyyden kanssa. Paitsi se, etten aio unohtaa sitä täysin, vaan muistan esitellä hänetkin ;-) Metsästysvaisto ei ole kadonnut siltä mihinkään ja sen sai tuta orava, joka eksyi vahingossa samaan häkkiin. Pelastui kuin pelastuikin ja kipusi oitis pois pöllön häkistä :-)
torstai 13. elokuuta 2015
Vaihtuvat rytmit syksystä huolimatta :-)
Tämä työviikko onkin sitten ollut jo todella vauhdikas. Ihan mukavia juttuja toki on ollut vauhdittamassa, mutta olisin varmasti osannut suunnitella itselleni rauhallisemmankin viikon, jos olisin huomannut ajatella riittävän pitkällä tähtäimellä... Vaan kukapa sitä töihin paluuta kovin tarkasti ajattelisi ennen kauan odotettua kesälomaa?
Kesäloman alussa Konneveden mökillä oli luonto aktiivista. He olivat erityisen aktiivisia juuri kuvaushetkellä ;-)
Arkiviikko on melkein lopussa. Vain pieni hyppäys viikonloppuun :-) Ihanaa vapaa-aikaa kaikille, joilla sitä on tai on tulossa :-)
Kesäloman alussa Konneveden mökillä oli luonto aktiivista. He olivat erityisen aktiivisia juuri kuvaushetkellä ;-)
Arkiviikko on melkein lopussa. Vain pieni hyppäys viikonloppuun :-) Ihanaa vapaa-aikaa kaikille, joilla sitä on tai on tulossa :-)
keskiviikko 12. elokuuta 2015
Korentoja ja muuta juhlan elkeitä ;-)
Kun on saanut lomaelämän sujumaan täyteläisillä ohjelmilla, työpäivät ovat jälleen haastavia. Aika ei tunnu riittävän millään...
Kirpputori pyörii vielä ensi sunnuntaihin ja toivon sinne katoavan mahdollisimman paljon kaikesta tästä meille tarpeettomaksi käyneestä tavarasta. Sitten tuleekin syntymäpäiväjuhlien vuoro. Talvella syntyneenä päätin, että nyt riittää talvinen 'juhliminen'. Tänä vuonna juhlitaan juuri silloin kun haluan eli elokuussa, selvästi lomien jälkeen :-) Johan sitä on tullut talvisin kärsittyä...
Juhlatkin ovat pienet - juuri sopivan kokoiset :-) Vain lähi-ihmiset paikalla. Odotan innolla - tarjoilut hoitunevat rutiinilla/selkärangalla/hihasta ravistamalla... Kyllä se siitä, kun on riittävästi mukavia ihmisiä paikalla :-)
Sitä odotellessa viime viikonlopun korentoja - ojasta ja suolta - tosi juhlavaa ;-) Ja korennot näyttivät nauttivan...
Kirpputori pyörii vielä ensi sunnuntaihin ja toivon sinne katoavan mahdollisimman paljon kaikesta tästä meille tarpeettomaksi käyneestä tavarasta. Sitten tuleekin syntymäpäiväjuhlien vuoro. Talvella syntyneenä päätin, että nyt riittää talvinen 'juhliminen'. Tänä vuonna juhlitaan juuri silloin kun haluan eli elokuussa, selvästi lomien jälkeen :-) Johan sitä on tullut talvisin kärsittyä...
Juhlatkin ovat pienet - juuri sopivan kokoiset :-) Vain lähi-ihmiset paikalla. Odotan innolla - tarjoilut hoitunevat rutiinilla/selkärangalla/hihasta ravistamalla... Kyllä se siitä, kun on riittävästi mukavia ihmisiä paikalla :-)
Sitä odotellessa viime viikonlopun korentoja - ojasta ja suolta - tosi juhlavaa ;-) Ja korennot näyttivät nauttivan...
maanantai 10. elokuuta 2015
Viikko alkoi jo! Yksi päivä selätetty :-)
Lauantaina intouduin lyhyelle luontoretkelle ihan tähän lähelle. Summa summarum: Ennen pujopehkojen läpi tieni raivaamista näin violetinsinisen hunajakukkapellon (?), jossa oli huumaavasti pörriäisiä. Ensimmäistä kertaa koskaan en pelännyt niitä. Pörriäisiä siis ;-)
Kukat ja pörriäiset olivat ihania. Paluumatkalla pujopöheikön läpi olin innostuneempi kuin muutama minuutti sen jälkeen. Silloin alkoivat kovat allergiaoireet. Antihistamiinitkin pitää siis myös muistaa nauttia ;-)
Ihanaa alkanutta viikkoa!
Kukat ja pörriäiset olivat ihania. Paluumatkalla pujopöheikön läpi olin innostuneempi kuin muutama minuutti sen jälkeen. Silloin alkoivat kovat allergiaoireet. Antihistamiinitkin pitää siis myös muistaa nauttia ;-)
Ihanaa alkanutta viikkoa!
lauantai 8. elokuuta 2015
Perennakirjan arvonta suoritettu!
Kiitos kaikille perennakirjan arvontaan osallistuneille! Mukavaa, että kirja pääsee hyvään kotiin :-)
Rakas mieheni toimi arpojana ja valitsi sokkona raapustamastani 12 nimilapusta yhden.
Perennakirjan voitti SariM - onneksi olkoon! Laitoinkin jo Sarin sähköpostiin osoitepyynnön, jotta kirja pääsee matkustamaan uuteen kotiin :-)
Pari muuta puutarhakirjaa odottelee tuossa myös uutta kotia - laitan ne ihan lähipäivinä uuteen arvontaan, jossa on siis kaksi mahdollisuutta päästä adoptoimaan kirja itselleen ;-)
Rakas mieheni toimi arpojana ja valitsi sokkona raapustamastani 12 nimilapusta yhden.
Perennakirjan voitti SariM - onneksi olkoon! Laitoinkin jo Sarin sähköpostiin osoitepyynnön, jotta kirja pääsee matkustamaan uuteen kotiin :-)
Pari muuta puutarhakirjaa odottelee tuossa myös uutta kotia - laitan ne ihan lähipäivinä uuteen arvontaan, jossa on siis kaksi mahdollisuutta päästä adoptoimaan kirja itselleen ;-)
torstai 6. elokuuta 2015
Yritä tässä nyt sitten keskittyä... (sääksi)
Sääksen saalistamisprosessi ei ole helppoa. Muiden vaikeuksien lisäksi monet linnut kokevat sääksen uhkana ja vaikeuttavat niin sen elämää kuin kalastamistakin minkä pystyvät. Tavallisesti en kuvaa saalistamistilaisuutta odottavaa sääkseä, mutta tällä kertaa tämän sääksen keskittyminen meni melkein täysin hyökäysten torjumiseen, joten kameran räpsyttely ei kuulunut eikä muutenkaan enää häirinnyt tuossa tilanteessa. Heti kun häiriköt antoivat hivenen periksi, lopetin minäkin kuvaamisen. Mainittakoon vielä, että session lopuksi sääksi syöksyi altaaseen ja nappasi kalan :-)
Näissä kuvissa häiriön aiheuttajana oli selkälokki, mutta kyllä kalatiirakin pisti ehdottomasti sitä parastaan :-)
Näissä kuvissa häiriön aiheuttajana oli selkälokki, mutta kyllä kalatiirakin pisti ehdottomasti sitä parastaan :-)
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)