Heinäkuu on aluillaan ja kantarelleja löytyy jo ainakin pienessä määrin 💖 Se on ihanaa.
Uutiset kertovat kotimaisista ja kansainvälisistä ikävistä asioista oikein isolla tuutilla. Politiikan ja sotien lisäksi uutisaiheina on myös Euroopan jättihelteitä, kotimaan sadetta ja myrskyä, satunnaisia väkivaltatekoja ja perinteisiä kesähukkumisia. Ainakin siis.
Jos sitten mennään vähemmän kiinnostaviin aiheisiin, voin todeta, että hyttysiä on kaupungeissa vähemmän, mutta lehtometsissä niitä on aivan turkaisen paljon. Mustikat kypsyvät hiljalleen, ensimmäiset marjat ovat jo syötäviä.
Huonosta ja epäterveestä johtamisesta on uutisoitu ainakin Priden ja Portugalin suurlähetystön kohdilla. Aika paljon täytyy henkilökunnan jaksaa huutaa ja vaatia ainakin näiden tapausten perusteella, että joku kuuntelisi ja jotain tapahtuisi. Huonosta johtamisesta eroon pääseminen vaatii paljon rohkeita ja isoja tekoja.
Minä kuulun siihen ikäpolveen, joka on vain satunnaisen tuurin mukaan saanut joskus oikeudenmukaista ja hyvää johtamista. Koska se (satunnaisuus) on ollut ihan ok. Toivon, että olen itse pystynyt omassa johtamisessani hieman parempaan. Omille virheilleen kukin taitaa kuitenkin olla melkoisen sokea. Kuka muka myöntäisi toimineensa epäoikeudenmukaisesti työyhteisössään (jotain yksittäistä poikkeusta lukuun ottamatta)?
Eriarvoisuuden ja ihmisten huonon kohtelun määrittelyä vaikeuttaa mielestäni sukupolvivastakkainasettelu. Kokonaisen ikäpolven syyttäminen vääryyksistä on helppo ja tavallaan luonnollinenkin ratkaisu joissakin tilanteissa. Se ei kuitenkaan ole oikeudenmukaista, reilua eikä rakentavaa.
En voi mitenkään ottaa vastuuta koko ikäluokkani puolesta minun varhaisessa aikuisuudessani tehdyistä linjauksista ja päätöksistä. Enkä edes niistä nykyisyydessä tehdyistä huonoista päätöksistä.
Elämä ei ole läheskään aina reilua, mutta vastakkainasettelu ei paranna tilannetta mitenkään. Päin vastoin.
Olisi mahtavaa, jos löytyisi paikkoja, joissa eri-ikäiset ihmiset pääsisivät työstämään yhdessä yhteiskunnan tärkeitä aiheita. Pitäisi ihan pakosti kuunnella ja sitten voisi myös käyttää oman puheenvuoronsa. Jospa jotenkin ymmärrys laajenisi kuuntelemisen ja keskustelun myötä. Ehkä olemme sittenkin samalla puolella? 💖
Käpytikalla on pesä lähellä. Poikaset ovat vielä liian pieniä pesän paikallistamiseen. Ehkä ihan pian poikaset huutelevat meille pesän sijaintipaikan tietoon 💖
Ihanaa heinäkuun jatkoa 💖
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos kommentistasi!