Näytetään tekstit, joissa on tunniste saaristo. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste saaristo. Näytä kaikki tekstit

torstai 19. maaliskuuta 2020

Ahvenanmaan lomamatkan yleisvaikutelmia

Eilen illalla saavuimme takaisin Ahvenanmaalta Manner-Suomeen. Kolmen yön mittaisella lomallamme koronarintamalla ehti tapahtumaan yhtä jos toista ja pidimmekin itsemme ajan tasalla uutisista ja ohjeistusten muuttumisesta. Emme kuitenkaan antaneet tilanteen stressata itseämme. Olimmehan lomalla eikä meillä ollut juurikaan aikomuksia liittäytyä muiden ihmisten seuraan tuona aikana ;-)

Ennen matkaa seurasimme uutisia ja ohjeituksia viimeiseen asti, sillä meillä oli sekä matkan että majoituksen kanssa mahdollisuus maksuttomaan perumiseen ihan viime metreille asti. Koska lähtöön asti varoiteltiin vain ulkomaan matkoista ja isoista kokoontumisista, päätimme lähteä matkaan. Emme ajatelleet tätä mitenkään ovelana kiertotienä päästä 'matkustamaan'. Kotimaan matkailu on meillä kuitenkin aina ollut se liikkumisen painopiste. Nyt vihdoinkin tutustumaan Ahvenanmaahan :-)

Laivamatka

Laivamatka Viking Linella oli mainio, vaikka arvelimmekin, ettei buffet-ateriointi voi toimia noin pienellä asiakasmäärällä kovinkaan kauan. Henkilöstö oli ystävällistä eikä mitään kireilyä oman työtilanteen suhteen näkynyt ainakaan asiakkaille päin. Menomatkalla meillä oli käytössämme oman valintamme mukaisesti myös vähän parempi hytti, mikä oli oivaa lomahemmottelua.

Paluumatkalla buffet olikin suljettu, mutta siitä ei ollut kunnollista informaatiota. Ystävällisen ja palvelevan henkilölunnan avulla tästäkin tilanteesta selvittiin hienosti eteenpäin, vaikka nälkäisenä en olekaan kaikkein diplomaattisimmillani ;-)

Näköaloiltaan matka on aivan huumaava täynnä ihania saaria ja luotoja!

Majoitus

Majoituksen varaan useimmiten booking.comin kautta, niin myös tällä kertaa. Huoneistomme sijaitsi upealla paikalla - keskustassa hiljaisen kadun varressa. Se oli siisti, monipuolinen ja palvelukin pelasi mainiosti. Olimme kovasti tyytyväisiä :-)

Luonto

Ahvenanmaan luonto tarjoili parastaan, olin mahdottoman otettu. Maisemat olivat upeita ja lintuja näkyi enemmän kuin uskalsin toivoa. Kuvia tuli siis otettua myös melkoisen paljon :-)

Luontoon pääseminen olikin sitten haasteellisempaa. Kerron myöhemmin, mitä kohteita suosittelen lämpimästi muillekin (olettaen siis, että tykkää nautiskella luonnosta). Monta kertaa päädyimme umpikujaan jonkin lähestymistä kieltävän liikennemerkin äärelle. Yksin matkalla ollessani olisin varmaankin monesti etsinyt rämpimisreittejä kävellen luontokohteen luokse. Yhteisen loman tavoitteisiin sellainen ei kuitenkaan kuulunut ;-)

Saari

Emme käyneet muualla kuin pääsaarella. Aikaisempi mielikuva saaren maantiedosta ja rakenteesta oli meillä suhteellisen ympäripyöreä. Asioiden oikea laita selkeni kummasti retkeillessä pitkin ja poikin saarta.

Mitä mietimme?

Tutkimme tässä hiljalleen erilaisia paikkoja päättääksemme, mihin haluaisimme muuttaa eläköitymisen kynnyksellä. Toki minä ahnehdin luontoa kaikilla matkoillani ja arvioin myös sitä, haluanko tulla vielä takaisin, jäikö vielä kuvattavaa.

Olimme mahdottoman tyytyväisiä matkaamme! Suositamme Ahvenanmaalla käyntiä melkein kenelle tahansa :-) Museoita näytti olevan melkein kaikkialla, se tiedoksi museoihmisille :-)

Tapahtumia ja ns. pöhinää on ymmärtääkseni paljon kesäaikaan. Sosiaalisesta pöhinästä kiinnostuneille tuo aika voi olla taivaallista. Me tykkäsimme paikasta ihan mahdottomasti juuri nyt :-)

Ahvenanmaan jokamiehenoikeudet ovat rajatumpia kuin esimerkiksi Manner-Suomessa.

"Ahvenanmaalla jokamiehenoikeus ei ole samanlainen kuin Ruotsissa ja Manner-Suomessa:

Voit liikkua vapaasti jalan, pyöräillen ja kajakilla, mutta vältä yksityisiä tontteja ja laitureita sekä viljelymaita. Sulje avaamasi veräjät aina perässäsi.

Yöpymispaikaksi suosittelemme leirintäalueita, mökkikyliä ja vierassatamia. Voit pitää lepotaukoja luonnossa liikkuessasi."

Tämä seikka rajaa Ahvenanmaan minun asumislistaltani pois. Toki saatan sinne matkustaa uudelleenkin. Luonto kutsuisi enemmän kuin kovasti, mutta sinne pääseminen ei ainakaan näin ensimmäisellä kerralla osoittautunut helpoksi.

Jatkossa postaan toivottavasti enemmän kuvia - niitä on niin mahdottomasti ja niiden läpikäynti imaisee mukaansa aikakapselin tuolle puolen ;-)

Tämän paluumatkan kuvan myötä toivottelen upeaa kevään jatkoa! Korona tai ei, kevät tulee ja ilahduttaa mieltä :-)



tiistai 6. elokuuta 2019

Riippumattoilua sielunmaisemissa

Tämän vuoden viimeisenä kesälomatempauksena kävin tutustumassa Saariston rengastiehen hyvin löyhän retkisuunnitelman kanssa. En lähtiessäni tiennyt aikatauluani enkä yöpymispaikkojani. Hieman jännitti, sillä ihan näin avoimella suunnitelmalla en ole koskaan ennen lähtenyt liikkeelle yön yli -retkelle.

Tässä maisemia matkalla Kustavista Iniöön.




Kiersin rengastietä 'väärään' suuntaan ja se näkyi jo heti alussa pienempinä ruuhkina ja jonoina. Olin varautunut yöpymään joko teltassa tai riippumatossa. Ensimmäinen mahdollinen yöpymispaikka oli leirintäalue, joka ei ikävä kyllä vastannut yhtään ajatuksiani saaristossa yöpymisestä. Rantamökit olivat hienoja, mutta teltta-alue oli minun mielestäni pieni, heidän mielestään tilava, ja kuitenkin kaukana rannasta ja meren elämyksistä. Itse asiassa ensin piti mennä karavaanarien ahtaan alueen läpi päästäkseen telttapläntille. Telttojen äänieristyksen vaillinaisuuden vuoksi vieri vieressä majoittuminen 'kaukana' merestä ei houkuttanut.

Sisäinen seikkailijani vaati jotain parempaa ja riskillä lähdin sitä etsimään ;-) Kymmenen vuotta sitten en olisi koskaan voinut edes huumorilla kuvitella itseäni tähän tilanteeseen ;-)

Saaristo on rengastiellä todella täyteen asuttua. Jos jossain rannalla olisi tyhjempää, pysäköintipaikkaa ei ainakaan kokemattomampi löydä mitenkään. Ei ollut siis mitenkään itsestään selvä rasti löytää hyvää yöpymispaikkaa.

Riippumaton voi pystyttää melkein vaikka mihin. Kalliolle, missä on puita jonkin verran, mutta ei kiinnityspaikkaa teltalle - paikka on mitä mainioin. Tässä välissä täytyy myöntää, etten ollut ennen tätä yöpynyt upouudessa riippumatossani kertaakaan ;-) Paikka löytyi kuitenkin. Mitä mainioin :-)

Ostin riippumattoon myös hyönteissuojan, sillä en jaksa lentäviä ahdistelijoita ollenkaan. Suojan saa auki ja riippumatossa voi oleskella ihan 'normaalisti'. Mukana oli sellainen keskilämmin makuupussi - kahdesta makuupussistani se kesäisempi. Olisi kannattanut ottaa astetta lämpöisempi.


Näköala riippumatosta ylöspäin oli lumoava :-)


Riippumatosta näki myös merelle tuohon saarten väliseen kapeaan salmeen. Rantakallio oli parin harppauksen päässä :-)


Yöllä tuli kylmä. Todella kylmä. Ja nimenomaan alta päin. Nousin viluissani istumaan ja huomasin, ettei siellä ihan niin kauhean kylmä ollutkaan. Lisäsi vaatetta päälle ja yö helpottui. Myöhemmin googlettelin ja selvisi, että alta päin tuleva kylmyys on tyypillinen riippumaton arkitilanne. Helpoimpia ja edullisimpia ratkaisuja ovat erilaiset makuualustat oman kropan ja riippumaton väliin. Tämä täytyy ehdottomasti muistaa ensi kerralla.

Tässä riippumatto kuvattuna aamulla kaiken muun pakkaamisen jälkeen. Pieneltä tuo näyttää, kun sisällä ei ole enää edes makuupussia.



Aamulla otin vielä pari kuvaa 'omasta' rannastani tuosta muutaman metrin päästä. Näihin maisemiin oli todella upeaa nukahtaa ja niistä myös herätä. Teltalla tänne ei olisi ollut mitään asiaa.



Riippumattoilu vei sydämeni :-) Kehitän varustelua eteenpäin ja kokeilen uudestaan mahdollisimman pian :-)


perjantai 18. tammikuuta 2019

Kevään merkkejä ja ihan hieman ruuhkaa elämässä ;-)

Elämässäni on juuri tällä hetkellä ruuhkaa. Sellaista aina välillä sattuu :-) Oikeastaan olen enemmän tai vähemmän ruuhkahakuinen. Jos ruuhkaa ei ole, haen itselleni enemmän sytykkeitä. Kyllä se ruuhka aina siitä syntyy.

Tällä kertaa ruuhka ei ole pelkästään itse aiheutettua, vaan elämään on vain kerääntynyt kaikenlaista kohtuullisen nopeaa reagointia vaativaa puuhaa juuri tähän kohtaan elämää.

Olemme koiran kanssa kuitenkin pitäneet hyvää huolta pihan linnuista ja oravista. Niillä riittää syötävää ja minulla katseltavaa. Kun katselen lintuja olohuoneen ikkunasta, koira asettuu viereisen ikkunan ääreen vahtimaan pihaa ja tietä. Ilmoittaa sitten aina selvin ja kuuluvin sävelin, kun joku menee ohi ;-)

Päivät ovat jo selvästi valoisampia. Kun ennen joulua pimeimpään aikaan aurinko laski meillä hetimiten kolmen jälkeen iltapäivällä, nyt aurinko laskeutuu vasta kymmenen minuuttia ennen neljää. Huikea valoisuuden nousu noin kuukaudessa! Töistä lähtiessä ei enää olekaan pimeää, vaan vasta hämärää! Se tuntuu upealta :-)

Aurinkoisilla keleillä linnut laulelevat jo yllättävän paljon. Sen lisäksi, että tintit laulavat jo ti-ti-tyytä, monet muutkin linnut sirkuttelevat melkein kilpaa. Vaikka lämpötila näyttää sydäntalvea, valoisuus kääntää montaa asiaa jo kevään suuntaan :-)

Ruuhkaelämäennusteen mukaan minun elämäni ruuhkat jatkuvat vielä ainakin parin viikon ajan. Pitkän tähtäimen ennusteita ei koskaan kannata maalailla - ainakaan tosissaan. Käytännössä ruuhkani näkyy hitautena ja hieman suuripiirteisyytenäkin. Koska ruuhkani liittyvät läheisiin ihmisiini, en voi niistä paljon julkisesti jutella. Ja toisaalta mitää muuta ei tässä samaan aikaan ehdi tapahtumaankaan!

Toivottavasti jaksat vielä pari viikkoa yleismaailmallista pyörittelyäni, sitten yritän kovasti ottaa oman elämäni taas haltuuni :-)

Kevättä odotellen... :-)


sunnuntai 2. heinäkuuta 2017

Yhtä juhlaa saaristossa

Viime viikolla kolmea työpäivää seurasi vielä kokous. Sellaisina päivinä ei paljon muuta enää irroitella. Mutta kun kesä etenee, kokoukset vähenevät. Iltakokouksia ei ole tulevalla viikolla ollenkaan, työpäivinäkin vain pari 'hassua'.

Meillä on miehen kanssa 30-vuotishääpäivä reilun viikon kuluttua, mutta aloitimme juhlinnan jo viikonloppuna saaristoristeilyllä. Laivalla Turusta Maarianhaminaan ja välittömän laivan vaihdon jälkeen heti takaisin. Saaristo on niin kaunista, voisin olla siellä kuvailemassa ihan joka ikinen päivä - ja yö :-)

Mennessä taivas loisteli sinisenä ja aurinko lämmitti. Takaisin tullessa pilvimassa täytti taivaan, mutta maisemat olivat silti todella kauniita :-)

Monia ihmisiä maisemat eivät kiinnostaneet ainakaan niin paljon, että se olisi estänyt syvään humalatilaan siirtymisen. Olimme keskellä kauneinta Suomea ja todella monet ihmiset eivät nähneet mitään ympärillään, vaan olivat jo alkuiltapäivästä vaarallisia tilanteita kerjäävässä sumussa ja humalassa.

Me nautiskelimme kuitenkin maisemista, hytin levollisesta suojasta, upeista ruuista ja hyvästä seurasta :-) Aiomme jatkaa juhlahääpäivän juhlistamista myöhemminkin, mutta nyt on päästy hyvää alkuun :-)