Syksy suhisee kiireestä ja tekemisen paljoudesta. Itse viettäisin mieluusti vapaa-aikaani kameran kanssa luontoa tarkkaillen, ilman kameraa sieniä etsien ja kaikkea kirjoittaen. Juuri nyt energiaa ja aikaa riittää vain vähään, mutta jatkossa ehkä vapaa-aikakaan ei enää suju vain lepäillen j palautellen.
Tänä viikonloppuna kävin vielä metsissä kantarellien perässä. Ehkä nyt on jo aika luovuttaa kantarelleista ja siirtyä suppilovahveroiden etsimiseen.
Kahdella sienimetsäreissulla olen jo törmännyt mustatorvisieniin. Pienessä mittakaavassa, mutta ihanaa vaihtelua 💖
Muutaman kesän käytössä ollut upea kantarellimetsä koki hakkuun.
Mistä metsäkone ei ollut jyrännyt maata matalaksi, siellä oli pinoissa puiden runkoja ja latvuksia. Väleihin mahtui vain muutama niukkainen kantarellipaikka.
Uusia kantarellipaikkoja etsiessä eteen on tullut paljon hakkuu- ja harvennusalueita. Pitäisi mennä kai kovin kauas, jotteivät harvennukset ja metsien leikkuut vaikuttaisi omaan ajatuksen kulkuun.
Onneksi olen etsinyt uusia kantarellimetsiä joka vuosi.
Kantarellit ovat olleet minulle jokasyksyinen elämyshaaste. Tänäänkin kävin niitä uusista metsistä etsimässä. Vierailemani maastokohteet valitsin osittain kantarellikartan myötävaikutuksella. Kävelemistä kertyi paljon ajatelmieni enemmän.
Maastosta löytyi kantarellien lisäksi kypsää puolukkaa, lopun ajan mustikoita ja maastoyllätyksiä.
Luulen nyt olevani sitä mieltä. että kantarellit saavat nyt tältä vuodelta riittää. Poimin tämän mukaani hieman mustikkaa
Löysin matkoillani myös hieman mustatorvisientä. Siitä on moneksi herkuksi 💖
Hakkuut kyllä sotkevat hyvät sieni- ja marjapaikat.
VastaaPoista