Kadonnut muisti palailee, lasinalusia ja kirpputoreja

Kesäpäivänseisaus oli eilen. Tänään päivä on siis ihan pienen hivenen lyhyempi kuin eilen. Muutenhan minun näkökulmastani paras osa kesää on vielä edessä, vaikka juhannuskin oli jo. Pidän enemmän kypsästä kesästä ja sen voimakkaista sävyistä.

Aloitin kesän alussa virkkaamaan lasinalusia. Virkatut lasinaluset vaimentavat myös lasin (tai mukin) pöydälle asettamisen ääntä. Ne voi pestä koneessa pesupussissa ja väriäkin voi vaihtaa vuodenajan mukaan. Kädet kaipasivat tekemistä, mutta sukkien neulominen ei vain kutsunut. Itse asiassa pään jumi oli pitkän työkuormituksen jäljiltä niin iso, ettei sukkien neulomisesta oikein tullutkaan mitään. Ihan kuin olisin ollut ensimmäistä kertaa asialla, vaikka luulin pystyväni tehtailemaan sukkia vaikka unissani. Se oli hämmentävä ja nöyryyttävä tilanne.

Eipä se sitten lasinalusten kanssa juuri paljoakaan paremmin mennyt, vaikka ohje oli maailman yksinkertaisimpia. Alku oli yhtä purkamista ja uudelleen tekemistä. Monen päivän ajan. Jotain valmistakin tuli, mutta jollen olisi ollut niin uupunut, olisin hermostunut. Nyt ei voinut oikein vaatia itseltään mitään. Vähitellen neljän yksinkertaisen kerroksen kaava alkoi sujua ja pääsin rauhoittavaan hitaasti tekemisen tahtiin.

Puuvillalangasta tehdyt puff-silmukat eivät näytä miltään. Villavoittoisesta sukkalangasta tehtynä silmukat ovat kauniimpia. Puuvillalankaan piti soveltaa ohjetta hieman ja jälki olikin sitten oikein eleganttia 🤭. Puuvillalanka on kuitenkin yllättävän kallista! Enpä ole vuosiin siitä mitään valmistanut ja kuvittelin jotenkin sen olevan edullista. Ja kattia kanssa.

Vasemmalla vaaleanharmaat puff-silmukoilla sukkalangasta tehdyt lasinaluset. Oikealla tummanharmaasta puuvillalangasta pylväillä tehdyt lasinaluset.

Tässä sitten pylväillä sukkalangasta tehtyjä lasinalusia eri väreissä. Jokaista väriä tein 6-10 kappaletta. Ja versioita on toki vielä muitakin.

Tästä käsityöprojektista tuli minulle samalla jonkinlainen muistin ja keskittymiskyvyn elpymisen mittari. Oli lohduttavaa nähdä, että yksinkertaiset asiat alkoivat jälleen luistaa ❤️

Olen ottanut kirpputoreilla vierailun omille matkalistoilleni. Kun käyn missä vain kotikuntaa kauempana, pyrin vierailemaan samalla yhdellä tai useammalla vierailupaikan tai -matkan kirpputorilla. Joitakin vanhoja astioita ei löydä enää muualta kuin kirpputoreilta tai vanhojen tavaroiden kaupoista. Niiden myötä olen liittynyt ensin kotipaikkani kirpputorien vakiovierailijaksi ja nyttemmin etsin aarteita myös kaikilta reissuiltani.

Keräämisen näkökulmasta on hyvä tutustua markkinoihin ennen ostospäätösten tekemistä. Pyyntihintojen erot voivat olla melkoisen isoja. Toisaalta joitakin tuotteita löytää vain joskus ja silloin ei voi olla liian nuuka hinnan kanssa. 

Omien keräilytavaroidensa etsimisen lisäksi uusilla kirpputoreilla viehättää se jokin seikkailunomainen fiilis. Koskaan ei tiedä, mitä minkin kirpputorin sisältä löytyy. Parhaimmat innostavat ja kutsuvat tulemaan kylään uudelleenkin. Joidenkin kohdalla kyseessä voi olla mahtava kertaelämys, jota ei ehkä kuitenkaan halua enää toistaa. Useimmiten kokemus on jostain näiden välimailta.

Pojan kanssa käytiin Tampereella Äijäkirppiksellä. En tiedä, onko mitään vastaavaa muualla Suomessa, mutta tämä oli käymisen arvoinen paikka, jonne saatan mennä ehkä joskus vielä uudelleenkin.

Pari kuvaa tähän tämän erikoisen kirpputorin antimista.

Hassua tavallaan, että vielä reilut pari vuotta sitten en käynyt kirpputoreilla oikeastaan ollenkaan. Vanhempien jäämistöstä löytynyt Iittalan Paadar-snapsilasi synnytti keräilyn ensimmäisen aallon. Niitä laseja etsittiin kauan ja ostettiin muutama kerrallaan, kunnes luulimme olevamme valmiita projektin kanssa. Sitten selvisi, että laseja on ainakin kahta eri korkeutta - ja meillä oli niitä kumpaakin. Päädyimme keräämään itsellemme vain toista kokoa ja etsintä jatkui. Sittemmin mukaan keräilyyn tulivat myös Erkki Vesannon suunnittelemat lasit, joita on ollut vieläkin vaikeampi löytää. Toisaalta nyt tällä hetkellä Paadar-laseja näyttää olevan kirpputoreilla oikein runsaasti - kun emme niitä enää tarvitse 🤔

Vaatteita en osaa ostaa kirpputoreilta vieläkään. Johtuu varmasti siitäkin, että katseeni hamuaa pitkin lasi- ja astiahyllyjä kovin kuumeisesti.

Käytkö sinä kirpputoreilla? Etsitkö jotain erityistä vai oletko matkalla avoimin mielin?