Kun jalka ei jaksa kauas lähtemistä, pitää kuvattavan löytyä läheltä. Koirapa tietenkin joutui siis kuvausharjoitusten kohteeksi ;-)
Ensi syötiin heinää takapuoli minuun päin. Yritin vaipua matalalle ja löytää hyvän kuvakulman. Tulokset eivät olleet kovin esteettisiä ;-)
Sitten kokeilin odottamisharjoituksia, joita olemme tehneet herkkujen kanssa jo jonkin aikaa. Sepä toimi vähän liiankin hyvin. Koiruliini rentoutui oikein olan takaa ja silmät lupsuivat kiinni tämän tästä. Näillä mentiin tällä kertaa :-)
Ulkona on ihanaa olla (kun ohi ei kulje ketään, jota pitäisi haukkua ihan mahdottomasti = siis ohi ei kulje yhtään ketään).
Selvästi väsy alkoi painaa.
Tuuli puhalsi hiljaa ja tuuheaturkkinen koira nautti viilennyksestä.
Nautti oikein kovasti :-)
Kauan jaksoi odotella herkkujen ottamista. Kolme herkkua ihan tuossa edessä odottamassa lupaa...
Kuvauksen jälkeen koiruliini sai luvan syödä herkut. Ja niin hän tekikin :-) Muutamat lisäherkut siihen sitten vielä lisäksi isojen kiitosten myötä :-)