Vaikka säätiedotus lupaa tulevalle viikolle vettä ja sadetta, olen kovasti innoissani kuluneen syyskesän ja alkusyksyn tunnelmista. Olen kulkenut toimistopäivien työmatkoja niin junalla kuin autollakin. Junat ovat olleet välillä enemmänkin myöhässä. Automatkoillakin on päässyt jonottamaan ruuhkissa. Tämä vuodenaika on silti nautinnollista - ihan työmatkoillakin.
Vajaa viikko sitten ajelin moottoritietä pitkin aamuseitsemän molemmin puolin ja keli palkitsi minut isosti. Oli usvainen aamu. Vahva, jäpäkkä usva oli väriltään tukevasti kylmä jään valkoinen lännen puolella ja idän puolelta nouseva aurinko kultasi usvan lämpimäksi kullaksi. Usva oli paksu, mutta matala. Se oli irti tiestä ja sen yläpuolelta näkyi kaunis sininen taivas 💖 Ihailin, huokailin ja tunteilin suurimman osan matkasta, kunnes usva hävisi ja aurinko nousi korkeammalle.
Joinakin aamuina sumu on ollut tukeva ja toimiston isot ikkunat ovat olleet huurussa tiivistyneestä sumusta. Omalla tavallaan sekin on ollut oikein upea näky.
En ole vieläkään varma, kumpi on lempivuodenaikani: kevät vai syksy. Molempiin haluan sijoittaa osan vuosilomistani. Kesäkin on kivaa aikaa, mutta hieman tylsää etenkin helteiden aikaan.
Kevät ja syksy ovat myös erinomaisen hektisiä aikoja töissä. Ilman loma-aikoja voisin löytää itseni jaksamisen rajan väärältä puolelta. Nyt loman voimalla jaksaa vähän enemmän ja stressaa ihan vähän vähemmän. Kun ei ole pieniä lapsia ohjaamassa perheen loma-aikoja, voi hakea lomarytminsä täysin työn ja oman olon ehdoilla. Toki touko- tai syyskuussa lomailu ei silti ole helppoa. Minun kohdallani järjesteltävää, kun oikein ajoissa ottaa kaikki vuosikellot huomioon ja varaa ajan kalenteriin.
Meillä töissä tähän aikaan vuodesta minun työlistallani on henkilöstösuunnittelua, henkilöstökyselyä, strategiakorttien (tuloskorttien) seurantaa, tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelman työstämistä kaiken arkiraportoinnin ja -työn ohella.
Kotiarjessa kuljen metsissä sienestämässä (paitsi nyt, kun hirvikärpäset ovat aktiivisimmillaan), ystävän kanssa käydään kerran viikossa jumpassa ja edelleen pitäisi kuolinpesän viimeisiä byrokratiakoukeroita pyörittää. Välissä yritän lukea kirjoja, sillä se tekee minulle hyvää. Käsityövillitys iskenee taas ihan lähiaikoina, lähinnä tehtailen villasukkia.
Mitä sinun syksyysi kuuluu? Miten ja mihin käytät aikaasi? Mistä ilahdut ja mistä voisit luopua kokonaan, jos olisi vain mahdollisuus?
Minä olen kevät-kesä ihminen, mutta tyttäreni ihan puhkeaa kukkaan syksyisin. Hän on opettanut minulle, että kun menee oikein sateisena ja tuulisena pävänä lenkille -tuntee olevansa olemassa. Rakastan syksyn värejä
VastaaPoistaIhanaa 'erilaisuutta' perheessänne 🌼 Ja hauskaa, että tunnistat tuon erilaisuuden.
PoistaKesässä ehdottomasti parasta minulle on omien töiden rytmittyminen heinäkuun ajaksi kevyemmäksi, mikä tekee lomailun rennommaksi.
Talvesta kun vielä löytäisin sen 'jutun', jonka kautta siihenkin tulisi jotain säihkettä ja kimallusta, niin vuosi olisi tasapainoinen jatkumo.
Minäkin olen kevät-kesä -ihminen. Erityisesti valon määrän lisääntyminen tuntuu hyvältä. Syksyssä parasta on ruskavärit. Toiveissani on pitkä ja leuto syksy, mielellään myös vähäsateinen. Tänä aamuna toivettani ei ole kuultu. Vettä tulee kaatamalla.
VastaaPoistaHirvikärpäsiä on näköjään metsissä runsaasti. Torstaisen metsäretken jälkeen nypin hirvikärpäsiä hiuksistani pitkin iltaa.
Valo on meillä pohjoisessa vaikea elementti. Talvella sitä on niin niukasti ja sitten alkukesästä minusta tuntuu, että sitä on liiankin kanssa. Siksi ilahdun pitkään myös valon vähenemisestä, kunnes taas saavutaan sille rajalle, missä liika on liikaa.
PoistaMukavia syyshetkiä sinullekin!
VastaaPoistaPidän syksyn raikkaudesta ja tunnelman tuomista hämäristä illoista.
Mutta nautin kevään tulosta ja kesän vihreydestä.
Jokaisessa vuodenajassa on se oma taika.
Kiitos, Päivien ilot!
PoistaNautinto ja arvostus ovat pitkälti myös omien korvien välissä. Itseään voi opettaa arvostamaan myös sellaisia asioita, jotka saattavat livahtaa liian helposti itsestäänselvyyksien puolelle. Fiksu arvostaa enemmän.
Ihanaa alkavaa uutta viikkoa Susanna.
VastaaPoistaKiitos, Anne!
PoistaKyllä se aika luonnossa kuluu. Syksy on upeaa aikaa. Ja kohta alkaa taas syksyn muuttolintujen seuraaminen.
VastaaPoistaKurjet ja joutsenet ovat tulleet taas iloksemme pelloille. On jotenkin liikuttavaa, että niitä pääsee taas seuraamaan niin usein ennen kuin ne lähtevät muutolle 🥰
PoistaMinä olen ehdottomasti syksyn lapsi, rakastan viileneviä ilmoja ja syksyn antamaa virtaa. Sateet voisi jäädä väliin, ainakin sellaiset viikkoja kestävät sadekaudet, jolloin ei pääse kunnolla ulkoilemaan (tiedän,tiedän, pukeutumiskysymys, mutta siltikin ei kiitos) maalis-ja huhtikuun yli voisin hypätä kokonaan. Muille iskee kaamosmasennus, mulle kevätmasennus.
VastaaPoistaJuuri nyt täällä sataa taas oikein rummutellen. Se ei haittaa, sillä sade ei ole jatkuvaa ja olen lomalla. Jatkuva sade työaikataulujen ja pitkien matkojen kera syö tätä naista. Eikä pimeys tai edes harmaus silloin paranna mielialaa.
PoistaAina ei pukeutuminenkaan ole se ratkaiseva asia. Jos vaikka matkustaa junalla työmatkalla, joutuu ensin kastumaan, sitten pitäisi kuoria junassa märkä vaatekerros pois ja sijoittaa jonnekin, missä ne eivät haittaa ketään. Ja sitten pukeutua ennen junasta hyppäämistä samaan suojakerrokseen uudelleen ja töissä taas kiehnätä ns. kuravaatteet jonnekin kuivumaan. Illalla sama rundi toiseen suuntaan.
Autolla matkustaessa pääsee puolestaan suunnistamaan pimeässä ja sateessa ja kestämään ohittavien autojen roiskeet tuulilasilla.
Kävellen sata kilometriä tuntuu taas aika pitkältä matkalta 🥴
Kyllä se minunkin syysihanuuteni alkaa rakoilemaan, kun kelit menevät mahdottomiksi. Mutta onneksi elämä ei ole pelkkää huonoa keliä. Nytkin sade loppui jo. Tai ainakin taukosi.
Syksyn sumuiset aamut ovat upeita.
VastaaPoistaOlen samaa mieltä 🌼
PoistaDe dimmiga höstmorgnarna är verkligen något speciellt. Jag älskar den tiden. Men lite av tjusningen med vår del av världen är ju växlingarna mellan de olika årstiderna, man hinner inte tröttna. Men ur ett fotoperspektiv är dimmiga höstmorgnar bäst !
VastaaPoistaLjus är vackert nästan alltid i alla färger. För mycket är naturligtvis för mycket med ljuset också.
PoistaKiitos postauksestasi Susanna, kysymästä samoin.
VastaaPoistaOlen ehdottomasti kevätihminen! Alan helmikuussa odottaa valon lisääntymistä ja ensimmäisiä kevään merkkejä.
Toisaalta kaikki vuodenajat ovat hyvät ja täydentävät toisiaan. Syksyn värit ovat upeat. Talvi on kaunis, jos on lunta. Tykkään hiihdellä (kevyempi muoto hiihtämisestä), monesti kameran kanssa.
Sinulla on pitkä työmatka. Se vaatii pukeutumaan sään mukaisesti - junamatkasi ei kuulostanut helpolta. Autolla olet puolestaan kelin ja muun liikenteen armoilla.
Ihana se usvainen aamu, josta kerroit. Se oli sielunhoitoa.
Kevät on lumoavaa aikaa. Kevät alkaa ihmisillä kovin eri aikoihin. Lintujen muutto alkaa aikaisemmin kuin puutarhan viheriöinti. Kaikki kevään alkamisajat ovat oikeita.
PoistaMilloin sinun kevääsi alkaa?
Niin me olemme erilaisia. Minulle sekä kevät että syksy ovat raskaita vuodenaikoja. Molemmissa on toki hienoja ja kivojakin puolia, mutta minun kalenterissani molemmat vuodenajat saisivat olla lyhyitä. Tässä on muutamina viime vuosina ollut syksyissä sen verran aurinkoa ja hienoja värejä, että syksy lokakuun puoliväliin saakka on tuntunut aika ihanalta. Minä olen kesä- ja talvi-ihminen! Talveen toivon aina lunta ja hiihtomahdollisuuksia. Kesään maltillisesti lämpöä ja uima-mahdollisuuksia.
VastaaPoistaTärkeää on tunnistaa omat vaaran paikat samoin kuin hehkumisen paikatkin 🥰
Poista