Olen siirtymässä ensi vuoden alkupuolella osittaiselle vanhuuseläkkeelle. Olen tehnyt hakemuksen ja päätöksen saatuani keskustelen työpaikalla käytännön asioista. Siirryn siinä vaiheessa nelipäiväiseen työviikkoon, oletan toistaiseksi kokemukseni perusteella, että olen sitten perjantait vapaalla.
Olen pariinkin otteeseen kokeillut ihan sillä mielellä perjantain pitämistä vapaana: Vain neljä työpäivää ja peräti kolme vapaapäivää. Kokemukseni ovat vain positiivisia, en keksi mitään huonoja puolia. Meillä monet osa-aikaisesti työtä tekevät ovat poissa juuri perjantain, joten poissaolon rytmittäminen sinne sopisi koko talon työraamiin oikein hyvin. Mutta vielä en ole saanut päätöstä, joten neuvottelut työnantajan kanssa ovat myös vasta edessä.
Nyt oli perjantain vuosilomapäivällä. Olen töissä kuntayhtymässä ja lomapäiviä riittää etenkin, kun niitä käyttää harkiten. Kävin Suomen Kädentaidot -messuilla Tampereella. Kuvittelin perjantain olevan siellä rauhallinen päivä, mutta väkeä oli kuin muurahaisia muurahaispesässä. Messut kestävät siis perjantaista sunnuntaihin.
Enpä osannut ensikertalaisena kuvitella ollenkaan, kuinka isot messut olikaan kyseessä. Ja mielenkiintoiset! Vähän harmitti, etten sittenkin ostanut ennakkoon kolmen päivän lippua yhden päivän lipun sijaan. Ensi vuonna aion olla taas paikalla ja silloin ostan monen päivän lipun, ihan varmasti.
En osannut ollenkaan kuvitella, mitä kaikkea messut tarjoilisivatkaan. Olin kahden ensimmäisen messuhallin koluamisen jälkeen hengästynyt, innostunut ja väsynyt. Kaksi hallia oli vielä jäljellä. Seuraavaksi vuorossa oli kuitenkin muotinäytös ja lounas.
Lähdin messuille sukan kutojana ja virkkaajana. Mielessäni oli mahdollisuus tutustua erilaisiin lankoihin. Mutta päädyin sen lisäksi tutustumaan mitä kiehtovampiin koruihin, laukkuihin ja vaatteisiin. Muodot, värit ja eri tyylisuunnat kutkuttivat mieleni ilahtumispistettä äärettömyyteen asti. Olin oikein onnellisesti häkeltynyt.
Omaan ostoskassiini kertyi lankoja, pikkulaukku, hiirimatto, neulosjakku (?) ja yhdistetty kaula- ja rannekorusetti. Kauniita ja ihania jokainen.
 |
| Hiirimatto: Kettu rantakalliolla (Katja Saario Art) |
Katja Saariolla on aivan hellyyttävän ihania kettukortteja (ja paljon muutakin), joihin olen ihan fanittunut viimeisten vuosien aikana. Katjan tuotteita voi nähdä osoitteessa katjasaario.blogspot.com. Tilaukset voi osoittaa sähköpostiosoitteeseen katjasaario@hotmail.com.
Vielä herättelen ajatuksia siitä, voiko (joulu)lahjoja hankkia käytettyinä? Vaikkapa kirpputoreilta?
Kirpputoriltahan löytää sellaista, mitä ei ole enää uutena myynnissä. Kuten tuotannosta poistuneita Muumi-mukeja. Tai Ultima Thule -sarjan vanhempia lasiastioita. Tai pelipaitoja, kirjoja, vähän käytettyjä luistimia tai muuta vastaavaa.
Voisitko haluta tai vastaanottaa käytettyjä tuotteita? Rohkenisitko ostaa käytettyjä tuotteita lahjaksi?
Entä miten olisi monipuolisen kirpputorin lahjakortti?
Tällä hetkellä kirpputoreilla näyttää olevan jouluhuumaa. Siellä tarjotaan jouluun koristeita ja lahjaehdokkaita. Joulu jälkeen tarjonta todennäköisesti laajenee ja hinta kevenee. Voi olla, että olen väärässäkin.
Meidän perheessämme juhliminen ja lahjojen hankkiminen ovat kovin joustavia asioita (monen muuan asian lisäksi). Jos aikaa yhteiseen juhlimiseen on vaikea löytää, juhlimme joko useammassa erässä tai sitten siirrämme juhlahetken sellaiseen kohtaan tulevaisuuteen, jolloin kaikilla on mahdollisuus osallistua. Voi hyvin olla puolenkin vuoden kuluttua varsinaisesta päivämäärästä.
Lahjahankintojen kanssa olemme ilokseni myös yhtä joustavia. Meillä kerätään ehdotuksia (joulu)lahjoiksi. Jos hyvää ehdotusta lahjaksi ei millään keksi ajoissa, on olemassa mahdollisuus lahjoittaa lahjakortti, jossa luvataan hankkia tai ainakin osallistua jonkin lahjan saajan toivoman lahjan hankintaan myöhemmin. Periaatteena on se, että mieluummin kiva lahja myöhemmin kuin jokin lahja juuri nyt. Se edellyttää jaksamista pitkäjänteiseen seurantaan, mutta vapauttaa meidät pakonomaisesta pakkolahjan miettimisestä.
Tällä hetkellä perheen joululahjakysely on juuri meneillään. Kukaan ei ole vielä vastannut. Onneksi aikaa on vielä jäljellä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos kommentistasi!