Suppilovahverot ja sammaleiset kuusimetsät ovat vieneet huomioni täysin tänä syksynä. Olen rentoutunut ja uudistunut metsissä. Ja kerännyt ennätyssadon sieniä :-)
Tänään työpäivän jälkeen kuvasin kuivattamiani suppiksia, mutta tähän nyt vain yksi kuva. Päivä on ollut täyteläinen ja aika on loppunut aivan kesken, kuten aina ;-)
Ostin lasisia säilytyspurkkeja, joihin voin kerätä kuivattuja suppiksia ja antaa lahjoiksi niitä arvostaville ihmisille. Meidän perheemme kuivattujen suppiksien varasto taitaa olla jo täynnä.
Ihanaa lokakuun jatkoa!
Tuollaisista lahjoista kuka vaan tulee iloiseksi. Eipä voisi itse poimittua herkkua parempaa ollakaan.
VastaaPoistaMonelle nuo ovat onneksi kovin arvostettuja lahjoja :-)
PoistaSitten erikseen ovat ne ihmiset, jotka eivät niin perusta mistään ilmaisesta, edullisesta, itse tehdystä tai itse hankitusta. Heille ei kannata tarjota näitä ison työn kallisarvoisia tuloksia.
Lasipurkillinen kuivattuja suppiksia onkin kaunis ja herkullinen lahja.
VastaaPoistaParhaimmillaan juuri sitä.
PoistaIsolla sydämellä tehty, vaivaa joutuu näkemään kuitenkin jonkin verran :-)
Ihanaa kun on säilöttynä ruokaa talveksi. Meillä huutaa pakastin tänä vuonna tyhjyyttään. Mustikoita, joita aikaisempina vuosina on kerätty ämpärikaupalla, ei kuivan kesän jälkeen ole ollenkaan ja sieniäkään ei kaiken asunnon myyntitouhun ja muuttamisen ohella ole kerätty.
VastaaPoistaMukavaa syksyn jatkoa sinulle!
Ensi kesän jälkeen teilläkin on varmasti tilanne toinen. Välillä elämä vaatii omansa eikä silloin voi suunnitella tekemisiään.
PoistaJokainen vuosi on erilainen. Nautitaan siitä, mistä voidaan :-)
Onpa teillä hyvät suppismaastot :) Tosi hyvän näköisiä kuivattuja! Minulla välillä kuivuvat liian nopeasti ja alkavat "hikoilla", jolloin niistä tulee pieniä kitkeriä pippureita tai liian hitaasti ja tulee sivumakua. Kuivaan siis saunassa lauteiden tai harso/ritilävirityksen päällä.
VastaaPoistaHämeenlinnassa riittää suppismaastoja, kun malttaa lähteä hieman kotitontin ulkopuolelle.
PoistaMinä kuivattelen suppiksia huoneenlämmössä, kiertoilmauunissa ja kasvikuivurissa. Sen mukaan mennään, miten kuivuminen etenee. Jotkut tarvitsevat enemmän kuivaamista ja jotkut taas vähemmän. Matkalla oppii kuivaamisesta koko ajan lisää :-)
Tuollainen lahja olisi kiva saada. - Mukavaa viikon jatkoa!
VastaaPoistaHienoa kuulla!
PoistaOlen vähän miettinyt, kuinka päätön ajatus oikein on...
Sulla on sit kuivuri hurissu siellä yötä päivää :) kuivattuja sieniä onkin helpompi käyttää kuin pakastettuja. Ja etenkin antaa lahjaksi.
VastaaPoistaKuivuri hurisee muutaman tunnin kerrallaan. Samoin kiertoilmauuni. Välissä annan aikaa ilmakuivaukselle ja tarvittaessa kuivailen koneilla lisää myöhemmin.
PoistaKuivatut sienet säilyvät myös kauemmin kuin pakastetut :-)
Metsässä on aina niin ihanaa, olipa vuodenaika mikä tahansa.
VastaaPoistaItsekin olemme jo useamman kerran herkutelleet suppiskeitolla.Kuivatut suppikset ovat oivallinen lahja.
Hienoa, Piipe!
PoistaHirvikärpäsaikaan metsä ei sellaisenaan kutsu minua. Vasta suppikset kannustavat voittamaan ötökkäahdistuksen - jossain määrin.
Mutta muuten metsässä on mahdottoman ihanaa :-)
Mahtava lahja!
VastaaPoistaKiitos, Anne!
PoistaMaravilloso regalo de la madre naturaleza. Saludos.
VastaaPoistaThank you, La Biosfera de Lola!
PoistaNature has it all :-)
Tuohan on mahtava lahja ja kaunis kun sienet ovat kivasti esillä.
VastaaPoistaKiitos, Tuija!
PoistaLahja on mitä parhain. Metsä on tehnyt tehtävänsä. Erinomaista.
VastaaPoistaKiitos, Sami!
PoistaOlen samaa mieltä siinä, että luonnosta saatu lahja on mahdottoman arvokas :-)
Moi. Upea lahja. Mutta vielä upeampaa on uusi sinä. Metsä on suuremmoinen paikka.
VastaaPoistaKiitos, Matti!
PoistaIso kiitos :-)
Heittäytyminen laajentaa elinpiiriä :-)
Mahtavia saaliita olet saanut.
VastaaPoistaTalvella mukava herkutella ja muistella metsäretkiä.
Kiitos, Maarit!
PoistaUpea saalis. Kuivattuna suppikset on tosi monikäyttöisiä.
VastaaPoistaKiitos, seita!
Poistatuollainen on tosi kiva lahja!
VastaaPoistaKiva kuulla :-)
Poista