Asunnon tyhjennyksestä luonnon tuomiin parhaisiin fiiliksiin

Kävin taas tyhjentämässä kuolinpesän asuntoa, kaappeja lähinnä. Keittiön kaappien tyhjennys on hidasta, sillä pyrin mahdollisimman hyvään kierrätysasteeseen. Olen avannut roskapusseja pitkin keittiötä lajittelua varten. Käyttöajaltaan vanhentuneen jauhopussin avattuani tyhjennän sen sisällön biojätepussiin ja viikkaan paperipussin paperinkeräykseen. Kauan aikaa sitten vanhentuneet hapankorput pilkon biojätteeseen, niiden ympärillä ollut muovi päätyy muovinkeräykseen ja varsinainen pahvipaketti kartonginkeräykseen.

Suljetun muovipussin sisältä löytyy monta muuta muovipussia. Niissä näyttää olevan kuivattuja marjoja. Marjojen ikää ei tiedä kukaan lajeista puhumattakaan, ja niinpä ne päätyvät biojätteeseen. Kaikki muovipussit laitan muovinkeräykseen.

Kaapeissa on runsaasti lasipurkkeja, joissa on kuivattuja kasveja. Sieniä, omenaviipaleita ja jotain tunnistamatonta. Joissakin on vuosiluku ja muissa ei. Näkyvien vanhojen vuosilukujen perusteella nämä saattavat olla kovinkin vanhoja. Sisällöt päätyvät biojätteeseen, lasipurkit lasinkeräykseen ja kannet metallinkeräykseen.

Paperisia reseptejä löytyy monelta vuosikymmeneltä. Kaapeista löytyvistä raastimista ja muista paloittelulaitteista yritän eritellä metalliosat muovisista mahdollisimman pitkälle. Aina se ei onnistu. Muoviset osat menevät sekajätteeseen. Muovinkeräykseen kerätään vain pakkausmuovia.

Pusseja kertyy paljon, suurin osa on onneksi lajiteltua jätettä.

Eteisen yläkaapista löytyy vanhoja tapettirullien jäämiä. Kierrätyssovellus kertoo, että niiden paikka on sekajätteessä - sinne siis.

Poistotekstiilejä kertyy tälläkin kertaa melkoisesti. Kaiken tyhjennyksen jälkeen pääsen pesemään tyhjentyneet kaapit.

Kierrättäminen on minulle tärkeää. Haluan hoitaa näissä kierrätystalkoissa enemmän kuin vain oman osuuteni. Vanhempieni taloyhtiössä kierrättäminen ei ole kovinkaan vannoutunutta. Sekajäteastia on aina melkoisen täysi, mutta muut kierrätysjäteastiat ovat melkein tyhjiä. Siksi on varmaa, että biojätteet mahtuvat aina taloyhtiön biojäteastiaan. Samoin metallit, paperit, pahvit, lasit ja muovit mahtuvat aina omiin keräysastioihinsa. 

Omakotitalossa viemme omat biojätteemme omaan kompostoriimme, mutta kaikki muu pitää kiikuttaa säännöllisesti kauemmas. Ennen mies vei kierrätysjätteet aina jollain ostosreissullaan kauppakeskuksen kierrätyspisteeseen. Nyt vajaan kilometrin päähän on tehty perusteellinen kierrätyspaikka, josta löytyy myös poistotekstiilien keräyspaikka. Minusta kaikki sujuu mainiosti, vaikka moni kierrätettävä roska pitääkin kuljettaa matkan päähän. Surulla ihmettelen noita kerrostaloasukkaita, joilla kaikki keräys tapahtuu omalla pihalla ja SILTI melkein kaikki tungetaan nopeasti täyttyvään sekajäteastiaan.

Mikä auttaisi kierrättämisen lisäämiseen? Kirjallinen opas? Opasvideo? Henkilökohtainen avustaja? Olen aivan innoissani kuulemaan (ja lukemaan) ehdotuksia kierrätysjaksamisen lisäämisen keinoista.

Kevät hurmaa minua tukevalla otteellaan. Nyt ihan tavallisten asioiden seuraaminen tutuillakin paikoilla on antoisaa ja äärettömän vaihtelevaa. Vihreät pienet lehdet punkevat esiin puista ja pensaista, ja maisema muotoutuu päivä päivältä kesäisemmäksi.

Kirjosieppokoiras naksuttelee, vispaa siipiään ja laulelee lumoavasti terijoensalavassa, josta löytyy lintupönttö. Naaras on näkynyt muutaman kerran, mutta kuviin se ei ole asettautunut.

Oravat kulkivat vielä vähän aikaa sitten parittain. Nyt hän on käynyt pihassa erityisesti soolona. Veikkaan häntä naaraaksi, mutta toki voin olla pahasti väärässäkin.

Luonnon seuraaminen ja tuijottelu tuo taas kerran paljon voimavaroja ruuhkaantuneeseen elämääni. Toki iloa ja onnea on ollut tuomassa monen monta muutakin asiaa. Kaikista noista itselle tärkeistä asioista pitää pitää kiinni. Ja niistä kannattaa nauttia nyt, sillä ihmistä ei ole tehty kuolemattomaksi. Elämä on nyt, se on varmaa. Omaa elämäänsä kannattaa vaalia päivittäin. Ihan niin kuin niiden muidenkin itselle rakkaiden ihmisten elämää 💖

Ihanaa kevään jatkoa 💖🥰🌼