perjantai 24. toukokuuta 2024

Sinitiaisia omenapuun kukissa ja organisaatioviestinn√§n vaikeuksia ūüĆľūüíĖ

Luonto on parhaimmillaan. Kaikkea tapahtuu ja jokainen päivä on hieman erilainen kuin eilinen.

Töissä on ainakin meillä ihan erilaista. Kiire polttelee töppösiä ja rentoutuminen on pakollista koomaa kaiken kiireen keskellä. Ainakin minulla siis.

N√§in y√∂ll√§ painajaisia ja ahdistavia unia vuorotellen. Aamulla her√§tess√§ ketutti. Onneksi luin jostain, ett√§ se on ihan normaalia ūüĎć. Aamut saavat tuntua vaikeilta, vaikkei isoja ongelmia olisikaan ūüĎć.


Luulen, että osa tuskastani johtuu kaiken ympärilläni pyörivän viestinnän ja vuorovaikutuksen liian herkästä (omasta) tulkinnasta(ni). Missään ei ole kuitenkaan määritelty, millaista ja minkä sävyistä vuorovaikutusta tavallisen asiantuntijan (tai muun työntekijän) tulisi pystyä sulattamaan ja tulkitsemaan.


Keskusteltuani oman lähipiirini kanssa vaikuttaa siltä, että ongelman hähmäisyys on aika yleistä monessakin paikassa.


"Johto odottaa näitä uusia kvartaaliraportteja kuukausittain alkaen ensi viikosta".

"Johtoryhmä odottaa saavansa raportit ensi viikosta alkaen viideksi vuodeksi eteenpäin."

"Johto edellyttää näiden tietojen raportointia kuukausittain xx alkaen"

"Tarvitsemme nämä tiedot ensi viikon alusta alkaen kymmenen vuoden ajalta"


Joskus odotukset ovat realistisia, joskus epärealistisia aikajänteeseen nähden.

Toimeksiantojen sävy ei aina vastaa nykyajan työelämän vaatimuksia. Yhteistyö ja yhdessä tekeminen eivät näy käytännön viestinnässä.


Kuuntelen monia turhautuneita puheenvuoroja arjessa - ne eivät kohdistu mihinkään erityiseen työnantajaan. Ne kohdistuvat nuorten omiin odotuksiin työelämän suhteen. Olemmehan kuulolla?



Ihanaa toukokuun loppua! ūüĆľ




10 kommenttia:

  1. Ongelmasi ovat valitettavan yleisiä - se on ikävää.
    Kiitos somasta sinitiais-omenanpuukukkasten kuvasta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, Sirpa!

      Minä olen kaiken touhun keskellä väsynyt, mutten ollenkaan ongelmissa. Koen voimattomuutta kohdatessani niitä ystäviäni, jotka kokevat väsymyksen lisäksi voimattomuutta ja ilottomuutta.

      Pelkään, että olemme jotenkin koronan eristysaikoina unohtaneet, miten olla rakentavassa vuorovaikutuksessa toistemme kanssa. Moni hakee ratkaisua tilanteeseen pakollisesta läsnätyöstä, mutta sehän ei auta ollenkaan, jos vuorovaikutus on hukassa ja tylyä.

      Toivon kovasti inhimillisemm√§n vuorovaikutuksen palaamista ty√∂paikoillemme. Arvostus ja kunnioitus eiv√§t riipu et√§- tai l√§sn√§ty√∂st√§. Ne ovat arvoja, joita ei passaisi unohtaa ūüíĖ.

      Poista
  2. Tutulta kuulostaa ongelmasi. Varo palamasta loppuun. Unen katoaminen on nimittän yksi vakava merkki liikaväsymisestä. Muista pitää itsestäsi huolta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, Enkuli!

      Voisin paljon paremmin, jos en ottaisi läheisteni jaksamista niin kovasti omaan laariini. Tuntuu niin pahalta seurata työstään innostuneiden superammattilaisten turhautumista ja epätoivoa.

      Työelämä on rikki ja jonkun pitäisi tehdä sille jotain.

      Poista
  3. Puhut taas tärkeistä asioista! Työpaikan keskeisimpiä jaksamiseen vaikuttavia asioita on se, miten vuorovaikutus työkavereiden kanssa sujuu.
    Aurinkoista alkukesää sinulle, muista ottaa rennosti ja nauttia luonnon kauneudesta!

    VastaaPoista
  4. Sinitiaisia on kiva seurata ja valokuvata. Upea kuva.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, Sami!

      Sinitiaiset ovat ketteri√§ ja liikkuvaisia tyyppej√§. Ne eiv√§t todellakaan ole asentoriippuvaisia, vaan saattavat riippua puissa miten p√§in tahansa ūü§≠

      Poista

Kiitos kommentistasi!