Puukiipijöitä luontorikkaan päivän päätteeksi

Päivä valkeni kauniina ja aurinkoisena. Hieman kylmänä ja lopulta aivan hillittömän tuulisena. Jaksoin patistaa itseni liikkeelle seuraamaan kevään edistymistä ja se todellakin kannatti!

Tavoitteena oli lähteä tarkistamaan silkkiuikkujen pesimätilannetta muutaman tutun mutkan kautta. Ihanan auringon valon lisäksi näin mahtavasti muutakin silmiä ja mieltä ilahduttavaa. Meri- ja tundrahanhia. Laulujoutsenia parinkymmenen yksilön joukko pellolla lepäilemässä. Lokkeja niin touhuamassa kuin lepäämässäkin. Kolme kuovia (aika kaukana, mutta kuitenkin), yksinäinen kurki ja töyhtöhyyppiä. Muutama meriharakka, silkkiuikkuja, kanadanhanhi ja telkkärouva. 

Takaisin ajellessa näkyi lisäksi vielä sinisuohaukka (tai jokin muu suohaukka, matalalla lenteli) ja kettu (juoksi tien yli).

Kotona lähdin kameran kanssa vielä lyhyelle lähilenkille. Telkkäpariskunta ja pari lokkia nautiskelivat lampikylvyistä. Västäräkki urheili rantamaastossa, peippo huuteli oksalta, kuten myös sepelkyyhky.

Räkättirastaat ovat palanneet isoin joukoin keskuuteemme, fasaani huuteli, ei tällä kertaa näkynyt. Pikkuvarpunen uhitteli pensasaidassa. Pellon reunasta löytyi peräti viisi rusakkoa ja kaksi puukiipijää. Pihassa hyppeli vielä orava. Siinäpä ne suunnilleen tämän päivän ulkoilut 🥰

Näissä luonnon tarkkailutouhuissa unohtuu nopeasti kaikki maallinen ja arkinen. Jokainen kohtaaminen koskettaa minua kovasti. Koen iloa, jota en osaa kuvata. Joku osaa ehkä samastua.

Se, että lähden liikkeelle luontoa tarkkailemaan, on aina päätös. vaihtoehtoja olisi muitakin. Luonnon eläinten havainnointi on vuosien harjoittelun tulosta. Ei ole ollenkaan itsestään selvää, että erotan linnun laulusta sen laulajan. On se vaan hienoa, kun oppii uutta 💖

Vastaavia upeita oppimismatkoja voi tehdä monen muunkin asian kuin luonnon kanssa. Aiheeseen perehtyminen tuo peliin syttymisherkkyyttä. Ja syttyminen on upeaa, oli kyse sitten mistä tahansa osaamisen tai elämisen osa-alueesta.

Koskaan ei ole liian myöhäistä löytää ja opetella uusia syttymisen aiheita. Suosittelen kokeilemaan uusia juttuja.

Tässä puukiipijä näkyvillä. tavallisesti se on piilossa jossain. Puun latvassa tai rungon toisella puolella.

Puukiipijä aloittaa puuretkensä puun juurelta ja kiipeää sitä pitkin ylös. Kaikki puun suomut ja raot tutkitaan mahdollisten saaliiden toivossa. Kun puussa on päästy riittävän korkealle, pudottaudutaan suoraan alas ja jatketaan saman puun parissa vielä lisää, tai lennetään naapuripuun juurelle ja kiiveskellään siinä ylöspäin tai lennetään ihan muualle kauemmas jonkin toisen puun runkoon. Tässä matka on ylöspäin.

Tähän jäi tämän päivän puukiipijä odottelemaan, kunnes lensi sitten parinsa luo läheiseen puuhun.

Huomiseksi on luvattu hieman miedompaa tuulta. Riemulla odotan sitä.

Mitä sinun viikonloppuusi kuuluu?