Tänään oli työpäivän jälkeen melkoisen voimaton ja kaikkensa antanut olo. Kaksi loman jälkeistä viikkoa ovat olleet melkoisen intensiivisiä ja väliin jäänyt viikonloppukin oli täynnä hyörinää ja matkustamista.
Ratkaisu energian puutostilaan oli vanha tuttu: sienimetsään siis! Se toimi hyvin, vaikka tuhdin pilvisen päivän vähäinen valo tuottikin haasteita ihan yllin kyllin. Silmä tottui kuusimetsän varjostamaan pilvisen päivän hämärään hitaasti ja alku meni ihan silmiä totutellessa.
En päässyt suunnittelemaani päämäärään ollenkaan, sillä valitsemani kokeilureitti toi eteen suppilovahveroita ihan riittävästi. Päätin, että kerään vain isoimmat sienet, se helpotti elämää kummasti. Niitä oli niin paljon ja ne olivat niin kauniita 💖.
Tässä yksi kauneimmista yksilöistä. Miten moneen suuntaan se jaksaakin kaartua ja kukertaa 💖. Aivan ihana ja ihanan iso kaunotar 🥰.
