lauantai 26. kesäkuuta 2021

Maskin käyttö kertoo arvoista - ja käytiin juhannushyppelyillä!

Käytiin tänään parissa auki olleessa pikkupuodissa. Juhannuksenahan melkein kaikki paikat ovat kiinni ja suljettu. Kun sade ja ukkonen häiritsivät ulkoilmasuunnitelmia, päätimme tehdä jotain säähän sopivaa. Kovin montaa vaihtoehtoa ei ollut.

Tekemisen puutteessa moni muukin seurue oli löytänyt paikalle. Pysäköintipaikoilta tulvi turisteja melkoisia määriä. Monilla ei ollut maskeja. Ulkonahan se ei mitään haittaakaan, mutta kun noin parinkymmenen neliön kokoiseen kauppaan suuntaa yhtä aikaa neljä tai viisikin maskitonta ihmistä, alkaa tuntua melkoisen epämukavalta ja turvattomalta. Poistuin kaupasta aina, kun sinne saapui joku maskiton henkilö. Ihan varmuuden vuoksi. Ostokset jäivät aika vähäisiksi ja rahaa säästyi 😊.

Samaa ilmiötä olen seurannut pariin otteeseen isoissa marketeissa. Välillä on kyse nuoriso-osastosta, mutta kyllä kolmikymppiset ja viisikymppisetkin touhuavat välillä ihan samalla tavalla. Mennään ilman maskeja ja huudellaan ja hekotellaan paljon ja kovaäänisesti. Maksimoidaan mahdollisten virusten leviäminen.

Olen kunnioittanut kuuliaisia maskien ja käsidesien käyttäjiä sekä välimatkojen pitäjiä tähän astikin. Mutta nyt vasta heitä todella arvostankin! On mahtavaa, että on olemassa niin paljon ihmisiä, jotka välittävät muista, arvostavat muiden omaa tilaa ja osallistuvat yhteisiin talkoisiin nopeamman koronanitistyksen puolesta! 🥳

Maskeja ja muita suojatoimiahan noudatetaan ensisijaisesti muiden turvaamiseksi. Olen oppinut, että kaupan edessä olevan käsidesin käyttö kertoo muille, että pidän itseni mahdollisimman pöpövapaana alueena ja että olen luotettava ohitettava ja kanssakulkija. Teen sen nykyään mahdollisimman usein myös silloin, kun olen jo autosta lähtiessä käyttänyt käsidesiä tai pumpannut edellisen kaupan käsidesit käsiini koskematta mihinkään sen jälkeen. Ihan vain kohteliaisuudesta muita kohtaan.

Vaikka olisi sairastanut koronan, sairastaisi sitä tällä hetkellä oireettomana tai jopa saanut jo molemmat rokotukset, ihminen voi olla muunnosviruksen kantaja ja tartuttaa muita. Suojautuminen tehdään siis ensisijaisesti muiden, ei oman itsen vuoksi.

Mahtavaa, että suurin osa kanssakansalaisista haluaa suojella muita ja arvostaa heidän terveyttään. Ja todella upeaa, että he myös aktiivisesti viestivät kaikella toiminnallaan siitä muille. Tämä tilanne erottaa aika näkyvästi jyvät akanoista. Tämä aika opettaa myöskin paljon siitä, miten erilaisia arvomme voivatkaan olla. Ja erityisesti tämä aika vahvistaa minua rajaamaan ysäväpiiriäni entistä enemmän myös arvomaailman mukaisesti.

En tiedä ketään ystävääni, joka olisi häröillyt maskien ja etäisyyksien kanssa. Olen onnekas. Jatkossa pidän itseni tarkkana, että muistan nämä oppimani ja havaitsemani asiat. Haluan lähelleni jatkossakin vain muiden terveyttä ja turvallisuutta arvostavia ihmisiä. 🥰

Mutta se siitä vuodatuksesta.

Käytiin tyttären kanssa uimassa. Tai hän ui ja minä viihdyin laiturilla kameran kanssa. Juhannuskivaa, muistoja vähän enemmän kuin muutaman vuoden takaa.

Pixie-koira oli mukana. Alussa kytkettynä ja todella hermostuneena emäntänsä laiturilta hyppimisestä. Sitten Pixie pääsi mukaan huolehtimaan ja tarkkailemaan oikein läheltä. Tytär oli siis hypellyt jo muutaman kerran, mutta Pixie oli päässyt vasta kahlaamaan.

Huoli oli taas melkoinen, kun tytär lähti juoksemaan laiturin päätä kohti. Arvuuttelimme, hyppäisikö koira perään, niin kuin on joskus tehnyt. Nyt oli kuitenkin liian korkea laituri. Ei hypännyt.


Tytär näkyy jo, mutta Pixien pitää varmistaa, että hän pääsee turvaan.


Kun tytär ei noussutkaan laiturille laiturin päästä, piti häntä lähteä pelastamaan rannasta käsin. Pixie ui aina siihen lähelle asti ja nähtyään, ettei ole mitään hätää, se kaartaa nopeasti takaisin rantaan. Paksu turkki painaa.


Ja taas ties kuinka mones hyppy. Pixie katsoo vakavana tytärtä, hakee katsekontaktia: Oletko ihan varma? Onko ihan pakko?


Ja sinnehän se tytär taas pulahtaa. Pixie tuijottaa jälleen kerran huolestuneena ja epäuskoisena laiturilta.


Onneksi kaikki on hyvin! Sieltä se emäntä taas palasi pintaan!


Millaisia juhannustouhuja on kuulunut omaan ohjelmaasi?




10 kommenttia:

  1. Voi kun koirat on niin hellyttäviä, menevät isännän/emännän perään vaikka veteen, vaikkei niin ittee huvittaiskaan. Pelastuskoirat!

    Mun juhannusaatto meni osin siivoillessa (on siivottava silloin kun jaksaa) ja sit pääsin hikisenä uimaan. Ihan ilman koiria kylläkin. Tänään en tiedä mihin aika meni. Käytiin viemässä tytär, vävy ja mummon koiravauvamummotettava Hmlaan, ihmeteltiin sade- ja ukkoskuurojen metkuja.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Siivoaminen kannattaa todellakin tehdä silloin kun jaksaa ja löytyy hitunenkaan fiilistä!

      Poista
  2. Hienot kuvat uintireissusta! Meillä on myös uitu moneen kertaan ja saunottukin, syöty hyvin ja käyty moottoripyöräilyllä, kesän ensimmäisellä. Harmiksemme huomasimme unohtaneemme maskit kotiin, joten haimme pikaisesti kahvit ja jätskit huoltoasemalta ja menimme ulos nauttimaan niitä. Kyllä kaupoissa on yhä syytä käyttää maskeja ja yrittää pitää turvavälejä.
    Hyvää juhannuksen jatkoa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, Hitunen!

      Minulla oma uinti odottaa vielä. Vesi olisi kuulemma lämmintä, mutta se kynnys on niin suuri 🤭. Tässä on muutamankin vuoden talviturkit heittämättä.

      Poista
  3. Hauskat kuvat ja tekstit!❤️

    https://jasukuvaa.blogspot.com/

    VastaaPoista
  4. Ah tuota Pixietä, hupia irtoaa;) Nyt vasta sain selville että tyttären koira siis, ilmankos huolehtii. Jännä asia tuo koiran/eläimen leimaantuminen siihen hlöön joka huolehtii pienenä, Mimmillä (naapurin hau, lainakoirana ajoitain) tosi vahva emäntäänsä ja tuskaa kun joutuu pitkiä aikoja olemaan erossa.

    Pixie on niin söpö, siitä hyvästä joudut antamaan hänelle kilon silirapseja, muista kertoo et ne on Sujelta joka fanittaa Pixietä!!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, silirapsit välitetään Pixielle lyhentämättöminä 🥰. Ja kerron kyllä, että ne ovat sinulta 👍.

      Tytär lähti aikoinaan opiskelemaan Lappiin Rovaniemelle ja se oli hetki, kun yhdessä päätettiin, että Pixien on parempi jäädä vanhoihin ympyröihin meille. Aina se on yhtä hullaantunut ja pois tolaltaan, kun tytär saapuu kotiin 😍.

      Poista
  5. Juhannus meni saunoessa, kalasteltaessa, uidessa ja muuten rentoutuessa.

    VastaaPoista

Kommenttisi lämmittää aina mieltäni :-)

Lahti-päivä ja pohdintaa muistisairaan joululahjasta

Tässä vaiheessa elämää joululahjottavien lista on kutistunut pieneen osaan lapsiperhevuosista. Lisäksi läheisille riittää onneksi jo muutama...