Näytetään tekstit, joissa on tunniste ruska. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste ruska. Näytä kaikki tekstit

perjantai 24. syyskuuta 2021

Syysloma osui suoneen, Suomi on täynnä mahtavia paikkoja!

Tänään tulimme takaisin vajaan viikon mittaiselta syyslomareissulta. Matkattiin vuokratulla matkailuautolla jo kolmatta kertaa. Pixie-koirakin osaa kerta kerralta homman paremmin.

Kevään tapaan matkasimme Itä-Suomessa, mutta pääosin eri kohteissa kuin keväällä. Näimme runsaasti muuttolintuja matkallaan: laulujoutsenia ja erityisen paljon hanhia. Välillä ne olivat pellolla, välillä laskeutumassa ja nousemassa pellolta ja toisinaan taivaalla isoissa ja vieläkin isommissa auroissa. Kyllä nuo muutot jaksavat aina sykähdyttää 💖.

Niin paljon kuin haluaisin esittää täällä reissun aikajärjestyksessä, taivun suoraan ja sovinnolla purkamaan kokemuksia ja muistoja täällä pakottavuusjärjestyksessä. Eli ensin ne asiat, mitä en malta pidätellä ja sitten vähitellen ne muut.

Tänään olemme kotiin matkaamisen lisäksi purkaneet matkailuauton tavaroistamme ja siivonneet sen luovutuskuntoon. Kävin myös sienimetsässä. Oli ihan pakottava tarve päästä omaan suppilovahvero-metsään (joka ei siis edelleenkään ole oikeasti minun). Ensin näytti siltä, että joku oli käynyt korjaamassa satoa. Sitten siirryin kauemmas ja niitä sieniähän sitten riitti ja riitti. Jossain vaiheessa piti pakottaa itsensä kääntymään takaisin kohti autoa. Nyt täytyy malttaa muutama päivä.

Kerrankin kävi sienien kanssa todella hyvä tuuri! Kaikki sain sijoitettua uusiin koteihin muutaman viestittelyn jälkeen. Yhtään sientä ei tarvinnut ryhtyä kuivaamaan ja räpeltämään. Niitä oli kuitenkin noin kymmenisen litraa. Ihanaa 💖.

Ja nyt arvaa lähteä sunnuntaina taas uudelleen sienimetsään 😁.


Loma sujui akselilla Leppävirta - Ruokolahti - Koli ja sitten satunnaisia paikkoja matkalla etelään. Kelit olivat upeat, vaikka vähemmälläkin olisin tullut onnelliseksi. Maisemat olivat iloa silmille ja kamerakin räpsähti muutaman kerran.

Puran kuvia hiljalleen ja postailen niitä tännekin. Huomenna matkaan Kirkkonummelle kuvaamaan ihania koiranpentuja ja vasta sunnuntaina pääsen kuvatalkoisiin.

Syksy oli matkamme varrella pitemmällä kuin täällä Hämeenlinnassa. Värit olivat valloittavia. Niin kuin kaikki muukin matkaseuraa myöten (mies ja koira). Ihanaa oli olla lomalla, mutta tietenkin silti ihanampaa palata kotiin sen ikioman arjen pariin 💝.



lauantai 26. syyskuuta 2020

Ihana, aurinkoinen ja värikäs syyspäivä

Syyskuu on ollut kaunis ja ihana. Värit tuntuvat olevan nyt kauneimmillaan, mutta Wikipedian mukaan ruskan värihuippu on vasta lokakuun alussa. Vielä lisää tätä kauneutta sopii hyvin minulle.

Pihan pergolassa köynnökset säteilevät väreillään. Villiviinin lisäksi väreillään säväyttää myös kiinanlaikkuköynnös. Villiviini on innoissaan kiivennyt vieressä olevaan tuijaan ihan latvaan asti noin 10 metrin korkeuteen. Vihreän tuijan lomasta pilkahtelee tumman punaisia viiniköynnöksen lehtiä kirkkaan punaisesta burgundin punaiseen. Myönnän, että se on päässyt villiintymään hieman liikaakin ;-)

Kuvat ovat aurinkoisen päivän järvimaisemista Valkeakoskelta.




Kaunista syyskuun viikonlopun jatkoa!

keskiviikko 19. syyskuuta 2018

Syksy saa - tänäkin vuonna :-)

Vaahterat ovat värittyneet joltain osin. Ja (ainakin täällä) todella dramaattisin värein. Kävinkin koiralenkillä värikkäiden vaahteroiden luona keräämässä lehtiä :-)

Yhden kollaasin sain syvättyä (kuvankäsittelyä, jossa tausta poistetaan). Kyllä siinä kului aikaa - huoh...


Syväämisen hyvä puoli on ehdottoman puhtaan valkoinen tausta. Huonona puolena on iso työmäärä ja hieman vaihteleva kuvan laatu.

Ensi viikolla lähden ihan omalle syyslomalle. Minä olen töissä kuntasektorilla ja mies yksityisellä. Minulla on siis huomattavasti enemmän lomaa kuin hänellä, joten siksi näitä omia lomia.

Vaahterat, joista kävin näitä lehtiä poimimassa, olivat vielä enimmäkseen vihreitä. Kurkottelin puiden värikkäisiin kohtiin ja sain saaliikseni aarteita :-) Nämä lehdet olivat painumassa kirjan välissä vuorokauden ja värit säilyivät hyvinä. Muutama päivä aikaisemmin keräämäni lehdet olivat jo haalistuneita, en eds yrittänyt kuvata niitä.

Ihanaa syksyisen viikon jatkoa!

P.S. Mistä muuten huomaa, että työtä on paljon ja aika kuluu hitaasti? Ainakin siitä, että toivottelee kollegalle palaverin päätteeksi hyvää viikonloppua jo tiistaina aamupäivällä :-)