Pikkulepinkäinen ja punkkirokote

Ei näkynyt kettua eilen, vaikka kävin sitä etsiskelemässä. Se niistä treffeistä sitten.

Sen sijaan kovasti esille asettui pikkulepinkäinen. Räpsin siitä useammankin kuvan. Ryhtyessäni kuvakulman vaihtoon lintu lehahti paikalta. Pikkulepinkäisen olen kerran kuvannut aikaisemmin. kaukaa ja silloin tunnistus ja jopa linnun osoittaminen tulivat vieressä seisovalta lintuosaajalta. Tällä kertaa havainto oli ihan oma. Alustavasti olin sen tunnistavinani jo paikan päällä. Lintukirja vahvisti epäilystäni pikkulepinkäisestä.

Pistin kuvan facebookin linturyhmään (taas kerran) ja pyytelin tunnistusapua. Pikkulepinkäinenhän tuo. Yhden mielestä kuvassa on nuori koiras ja toisen mielestä vanha naaras. Jompaa kumpaa siis todennäköisesti :-)

Ensimmäinen kuva on otettu kaukaa, kun vasta oletin jonkun linnun lentäneen tuonne. Siitä näkee kuitenkin selän väriä ja kuviottomuutta. Kuvaa ottaessa minulla ei ollut mitään käsitystä, mikä lintu ja miten päin siellä kököttelee.

Kaksi alempaa kuvaa on otettu jo ihan kuvausetäisyydeltä. Lintukirjan mukaan koiraan pää on harmaa ja naaraan ruskea tai ruskeanharmaa. Naaraan vatsassa on kuviointia ja koiraan vatsa on kuvioton ja punertava. Ja sitten taas naaras saattaa toisinaan muistuttaa kovastikin koirasta, mutta sillä on aina nuo vatsakuvioinnit. Näillä eväillä veikkaan tuota naaraaksi, mutta se nyt on vain arvaus. Se pölähti sirittävästä puskasta näkösälle, joten siksikin ajattelin, että se voisi emona viritellä huomion pois poikasistaan tulemalla näkösälle eri paikkaan kuin missä poikaset ovat. Taas ihan puhdasta arvailua.

Puutiaisaivotulehdus tarttuu puutiaisesta ihmiseen minuuteissa

Tänään kävin lounastauolla ottamassa punkkirokotteen. Punkkirokote suojaa puutiaisaivotulehdukselta, ei borrelioosilta. Puutiaisaivotulehdus tarttuu kuitenkin puutiaisesta ihmiseen minuuteissa, kun borrelioosin tarttuminen kestää kauemmin. Sitä ehtii etsiskelemään kropasta vielä illalla kuvausreissun jälkeenkin. Lisäksi borrelioosiin on olemassa toimivat antibiootit, puutiaisaivotulehdukseen vastaavaa lääkettä ei ole.

Punkkirokotteen ottamiseen minua kannusti mieheni. Nuohoan kuitenkin heinikoissa ja pusikoissa kameran kanssa aikaisesta keväästä myöhäiseen syksyyn eri puolilla Suomea ja lisäksi Virossa. Sen sijaan, että olisin selvinnyt yhdellä rokotekäynnillä, minulle selvisi jo eilen aikaa varatessani, että kyseessä on kolmen rokotuksen sarja. Tämä oli ensimmäinen rokote. Toinen rokote annetaan yleensä 1-3 kuukauden kuluttua ensimmäisestä rokotteesta ja kolmas annos 5-12 kuukauden kuluttua ensimäisestä. Jatkossa sitten tehosterokotuksia 50-60-vuotiaille 5 vuoden välein, yli 60-vuotiaille 3 vuoden välein. Täysi rokotesuoja on päällä kaksi viikkoa toisen rokotteen ottamisesta.

Koska olen kovasti myöhässä tämän rokoteherännäisyyteni kanssa ja olen liikkumassa lähikuukausina luonnossa riskialueilla, saan rokotteet nopeutetun aikataulun mukaan. Tällöin rokotteita on peruspaketissa neljä kolmen sijaan. Varasin juuri äsken ajan seuraavalle rokotekerralle.

Kansainvälinen viikonloppu ja ihana kettu :-)

Meillä oli tapahtumarikas ja ruokaisa perheviikonloppu. Käytiin katsastamassa hämeenlinnalaisia ja vähän ei-hämeenlinnalaisiakin näkemisen arvoisia paikkoja :-) Sightseeing-listalla olivat lasten koulujen lisäksi Ahveniston moottorirata, Panssarimuseo (Hattula), Aulangon näkötorni, Muraali, Hämeen linna ja Ahveniston uimaranta eli Appara. Panssarimuseossa oli kansainvälisen kokoonpanomme iloksi esittelytekstit myös englanniksi. Hämeen linnassa esittelytekstit olivat vain suomeksi ja ruotsiksi. Englanti puuttui tyystin. Luulisi englannin kielelle olevan enemmän kysyntää kuin ruotsille. Olisikohan liian iso vaiva tarjota tietoa myös muille kuin skandinaaveille?

Kuvat Hämeen linnasta

Tänään vietin itsekkään illan ja kävin pellon laidalla haistelemassa ja katselemassa luontoa. Ilokseni paikalle saapui kettu saaliinsa kanssa. Se huomasi minut ja jähmettyi seuraamaan minua. Eteni hetken ja pysähtyi jälleen tarkkailemaan minua. Sillä taisi olla suussaan peräti kaksi saalista. Toinen taisi olla myyrä.

Ihanaa heinäkuun alkua ja kesän sydänaikaa :-)

Älä katso niitä kissavideoita!

Luin Ylestä uutisen (täältä, klik), jonka mukaan videoita sisältävän nettisivun katseleminen aiheuttaa tunnissa 720 gramman hiilidioksidipäästöt! Kolmen ja puolen vuorokauden vidoiden katselun päästöt vastaavat jo suoraa lentoa Helsingistä Tukholmaan. Youtube-videoiden tai Netflixin seuraaminen lisää hiilijalanjälkeä huomattavasti!

En ollut koskaan ajatellut asiaa tältä kantilta. Olen uutisen luettuani heti vähentänyt kännykkäsurffailuani, vaikken ole sitä tyystin lopettanut. Olen päättänyt pitää kännykän kautta netin selaamisen hyvin lyhyenä pätkänä. Sekin on jo jotain.

Toisaalta ei olisi ollenkaan hullumpaa, jos ihmiset alkaisivat jatkuvan kännykän tuijottelun sijaan katselemaan enemmän ympärilleen ja jopa keskustelemaan livenä niiden ihmisten kanssa, jotka ovat fyysisesti läsnä. Vähän niinkuin ennen vanhaan - ihmiskontakteja :-)

Tai sitten vain kuunnella itseään tai luontoa :-)

Työmatkoja ja etätyötä - ja kettu

Laskeskelin, että työmatkaani kuluu nykyisin päivässä kaikkiaan 3 tunnista 30 minuutista 3 tuntiin 45 minuuttiin. Se tekisi 17,5-18,75 tuntia viikossa, jos joutuisin matkustamaan toimistolle joka päivä. Siis jos juna sattuu olemaan ajoissa. Vr osaa lisätä vekkulisti matkustusaikaa helposti tunnillakin päivässä ;-)

Suuri osa tuosta matkustusajasta on aina pois nukkumiseen käytetystä ajasta. Sen lisäksi matkustaminen rasittaa aina huomattavasti normi istumatyötä enemmän. Reilut viisi vuotta sitten käytin työmatkaan viikossa noin 15 tuntia + Vr-lisät. Viikonloput sujuivat aina myöhäisen aamuheräämisen ja päiväunien merkeissä. En kaipaa sellaista yhtään.

Onneksi meillä ei tarvitse nykyään matkustaa työpaikalle vain ollakseen siellä. Palaverittomina päivinä voi hyvin olla etätöissä ja lisäksi monet palaverit hoidetaan joko osaksi tai kokonaan tehokkaina skype-palavereina. Niissä ei juurikaan ylimääräistä 'lässytetä' ;-) Tiivistä asiaa.

Kahden lähipäivän matkasaldoni on minimissään 7-7,5 tuntia. Sekin päihittää jo monen 5-päiväisen matkasaldon.

Mutta koska on etätyö, ehtii hyvällä kelillä töiden jälkeen hyvin vielä kuvaamaan ainakin näin kesän valoisilla keleillä. Ja silti ehtii vielä ajoissa kotiin rentoutumaan seuraavaa työpäivää varten.

Tästä ketusta en enää muista, tapasinko sen viikonloppuna vai etäpäivän jälkeen, mutta kohtaaminen oli lyhyt. Kameran asetukset olivat hieman pepuillaan edellisen kuvauspaikan jäljiltä ja minä rynnistelin kuin metsäsika paikalle pellon laitaan, mikä tietenkin oli typerää. Mutta niin vain kävi ja kettu viiletti pakoon lyhyen silmäyksen jälkeen. Ihana kohtaaminen silti, kaikki tyynni :-)

Kuivan kelin jälkeen ainakin meille on luvassa vesisateita - tervetulleita sellaisia, kunhan eivät pursua yli. Sopivan (ulkoisesti) kosteaa kesäkuun loppua!

Arvonnan tulokset ja alppiruusupuistoa

Kesäkuun alussa käynnistetty arvonta on nyt suoritettu. Mieheni toimi 'onnettarena' (onko tuohon muuten mitään neutraalia sanaa?) ja Muumi-kortit voitti Cheri! Lämpimät onnittelut :-)

Lohdutuspalkintona arvottiin neljä Pentikistä ostettua korttia, joiden saajaksi nousi Helinän lappu. Onneksi olkoon Helinällekin!

Lähettäkää osoitteenne minulle osoitteeseen susanna.hietanen.oma@gmail.com, niin saatte postikortit käyttöönne :-)

Viikko sitten kävimme tyttären kanssa Haagan alppiruusupuistossa. Se sijaitsee ihan tyttären kodin lähellä. Olen käynyt siellä kerran sellaisena aikana, kun kukinta oli jo ohi. Olipa hienoa nähdä koko puisto ihan kukoistuksessaan. Viikkoa aikaisemmin kukat olisivat olleet ehkäpä vieläkin komeammassa kunnossa. Nyt joidenkin kukinta oli väistämättä jo hieman ehtoopuolella. Tärkeintä oli kuitenkin yhteinen aika, viis siitä, että joidenkin kukkien aika oli jo mennyt.

Paikalla oli väkeä aivan mahdottoman paljon. Kuvien ottamiseen sopisi varmasti parhaiten varhainen aamu tai myöhäinen ilta, jolloin väkeä olisi vähemmän ja tilaa enemmän. Mutta nyt tyydyttiin tähän. Muutamia kuvia saatiin väen paljoudesta huolimatta :-)

Ihania kesäpäiviä!

Juhannusta pensastaskun kera :-)

Mieheni näki eilen aamulla lammella tuorettakin tuoreemman sorsapoikueen. Iltapäivällä kävin lammella ja poikaset olivat kadonneet. Jäljellä oli vain pienten höyhenten massaa rannoilla. Se on taas tuota luonnon kääntöpuolta. Toisaalta omaan tai poikastensa nälkään joku on ne poikaset napannut. Ravintoketju.

Milloin sinun kesälomasi alkaa? Minä aloitan lomani heinäkuun puolessa välissä ja se on minun töideni kannalta aivan täydellinen ajankohta. Olen kuullut surkutteluja ja osanottoja 'myöhäisen' loman alkamiseni suhteen, mutta minusta ajoitus on täydellinen. Heinäkuun alkuun asti ohjelmassa on työpajoja ja niiden valmistelua sekä muita kiireellisempiä rästitöitä. Vasta heinäkuun alussa pääsen työlistalla olevien ei-kiireellisten töiden kimppuun. Pääsen siis tekemään työlistani about loppuun ilman paniikkeja. Eläköön sille :-)

Juhannus tarkoittaa minulle kesän kärkeä ja yhtä ylimääräistä vapaapäivää töistä. Kävin tänään töiden jälkeen ostamassa kesäkukkia pihalle. Selvästikin taaskin aivan liian myöhässä ;-) Ensimmäisessä myymälässä ei ollut kesäkukkia jäljellä käytännössä ollenkaan. Toisessa myymälässäkin totesin olevani kovasti ajasta jäljessä. Sopivia kukkia oli vaikeaa löytää. Tein siis kompromissin. Ostin kasveja ja ruukkuja, varsinainen istutustyö tapahtunee juhannuksen pyhien aikana.

Vakipellollani luulin muutama päivä sitten nähneeni kivitaskun. Kuvien tarkempi tarkastelu tietokoneella osoitti nopeasti, että olin ollut aivan väärässä. Facebookin ihanan Suomen linnut -ryhmän kautta sain jälleen kerran tunnistusavun pulmaani: Kyseessä oli pensastasku!

Upeaa juhannuksen aikaa kaikille teille ihanat blogiystäväni :-)

Dissausta ja valkohäntäkauris

Ensinnäkin: Muista Muumi-korttien arvonta! Vielä on muutama päivä aikaa osallistua siihen :-)

Ja sitten: Tunnistatko teini-ilmiön, johon kuuluu iso dissaus muodossa silmien pyörittely, pään ravistelu ja huokailu? Teinien tunne-elämän kehittymisen myrskyissä pelmahtava isosti näkyvä vähättelyilmeily monesti naurattaa. Yli kolmekymppisten tekemänä se ei jaksa naurattaa enää ainakaan minua. Ilmeily kuvastaa kehittymisen myrskyä ja henkisen kypsymisen alkutaivalta. Se kuuluu siis ihan hyvin määrättyyn elämänvaiheeseen. Ihan oikeasti aikuisena pitäisi mielestäni pystyä jo parempaan.

Juu. Arvasit oikein. Päädyin vastaanottamaan tällaista pään ja silmien pyörittelyä isojen huokausten kera viimeksi viime viikolla. Minun mielestäni kenenkään ei pitäisi joutua vastaanottamaan moista vähättelyä ja halveksuntaa elämässään. Murrosikäiset ja uhmaikäiset ovat luku erikseen, heitä täytyy taipua ymmärtämään. Yli kolmekymppisiltä moinen on joko tahallista (ilkeyttä) tai tahatonta (tyhmyyttä).

Hassuinta on se, että dissaus koskee ainakin omalla kohdallani aina positiivisia 'lapsellisuuksia'. Kenenkään kohdalla en ole koskaan havainnut dissaamista negatiivisten 'lapsellisuuksien' kohdalla. Kuten kiusaamisen. Tai vähättelyn. Tai huonon käyttäytymisen kohdalla.

Mutta hällä väliä. Positiivinen 'lapsellisuus' on mielestäni erittäin kokeilemisen arvoinen juttu. Iloa elämään :-)

Valkohäntäkauris huitoi komeaa häntäänsä ja päätti pian vaihtaa maisemaa.