Suosittelen: Bomarsundin linnoituksen rauniot

Bomarsundin linnoitus tuli Ahvenanmaan loman kohdelistalle mieheltäni. Hän oli kiinnostunut näkemään Oolannin sotaan liittyvät rauniot. Googlettelun jälkeen löysimme paikaksi Bomarsundin linnoituksen, tai oikeammin sen rauniot. Monessa artikkelissa näkyi sama kuva, jossa oli pieni pala jäljelle jäänyttä muuria. Aika mitättömän näköinen palanen (vaikkain selvästi komeasti rakennettu) ja oletin, ettei tuon palasen katsastamiseen voi mennä hetkistä pitempään. Olin onneksi väärässä :-)

Ainakin minun ikäluokkani on kouluaikoina rallatellut paljonkin Oolannin sota -laulua. Sanathan olivat tällaiset:

Ja se Oolannin sota oli kauhia
Hurraa, hurraa, hurraa,
Kun kolmellasadalla laivalla
Seilas engelsmanni Suomemme rannoilla.
Sunfa-raa, sunfa-raa, sunfa-ralla-lalla-laa
Hurraa, hurraa, hurraa

Ja se oli vihollisen meininki
Hurraa, hurraa, hurraa
Että ampua murskaks se fästinki
Ja ottaa sen sotaväki fangiksi
Sunfa-raa, sunfa-raa, sunfa-ralla-lalla-laa
Hurraa, hurraa, hurraa

Mutta Suomen poijat ne ampuivat
Hurraa, hurraa, hurraa
Että fästingin muurit ne kaikuivat
Ja Oolannin rannat ne raikuivat
Sunfa-raa, sunfa-raa, sunfa-ralla-lalla-laa
Hurraa, hurraa, hurraa

Laulun aivan alkuperäiset sanat eivät ole ollenkaan niin tuttuja, niihin voi tutustua Ylen artikkelista täältä.

Laulun sanoissa mainittu fästinki tarkoitti juuri tätä Bomarsundin linnoitusta. Linnoitus oli vasta valmistumassa Venäjän vallan aikana vuonna 1854, kun Krimin sota laajeni Itämerelle Oolannin sodaksi. Englantilais-ranskalaisen ison hyökkäyksen tuloksena Bomarsundin linnoitus tuhottiin ennen kuin se varsinaisesti ehti edes valmistua.

Wikipediasta löytyy lisää tietoa Bomarsundin linnoituksesta.

Tällaiselta näytti perillä, kyse olikin todella isosta linnoituksesta.

En voinut olla ihailematta tuota kaunista kivityötä.

Linnoituksen laajuudesta kertoo hyvin opastetaulussa ollut havainnekuva linnakkeesta - sellaisena kuin se valmiina olisi ollut - sijoitettuna nykymaisemaan. Saavuimme autolla tuolta takaa ja jätimme auton ensimmäisten rauniomuurien luokse. Pian oivalsimme, että muurin pätkiä on paljon enemmän kuin kuvittelimme. Lähdimme kävelemään eteenpäin ja vihdoin kierrettyämme täältä katsoen tuon oikeanpuoleisen osuuden ja saavuttuamme takaisin autotielle, huomasimme, että muurithan jatkuvat vielä tien toisellekin puolelle.

Sillan toisella puolella on pieni museorakennus, joka ei tietenkään tähän aikaan vuodesta ollut auki.

Kuten arvata saattaa, en voinut pysyä poissa noilta kallioilta. Jokainen kallio tulee aina hyödyntää niin nautiskeluun kuin kuvaamiseenkin :-)

Muistomerkeistä huomasin kuvata vain tämän.

Suosittelen käymään tuolla, mikäli olet autolla liikkeellä Ahvenanmaalla. Matkalla Maarianhaminasta Bomarsundiin on helppo käydä tutustumassa myös Kastelholman linnaan.

Meillä paistaa aurinko ja lunta sataa oikein reippaasti. Iltapäiväksi on luvattu lumisateen loppumista. Odottelen sinne asti, ennen kuin lähden ulos.

Upeaa viikonloppua kaikin tavoin! Miten sinä ajattelit piristää viikonloppuasi?

Suosittelen: Eckerö ja Käringsund

Ennen Ahvenanmaan matkan suunnittelua Ahvenanmaa näyttäytyi meille tämän näköisenä, hieman ikäänkuin möykkynä:

Kartan leväyttäminen isommaksi paljasti nopeasti, kuinka kauniin sirpaleinen ja merilonkeroiden ympäröimä ja lohkoma se oikeasti onkaan:

Eckerö löytyy tuolta Ahvenanmaan läntisimmästä osasta. Eckeröön innostivat kuvat vanhasta Käringsundin kalastajakylästä ja sen ranta-aitoista. Toki meri rantoineen olivat mukana vakavana houkuttimena. Osa Saariston lapset -elokuvasta (jota en ole nähnyt) on kuulemma kuvattu juuri täällä.

Ranta-aittoja pääsi katselemaan monesta eri näkövinkkelistä ja aina kokonaisuus näytti erilaiselta, mutta entistäkin kauniimmalta.

Viimeisen kuvan taustalla näkyy Ahvenanmaan metsästys- ja kalastusmuseon rakennus. Sen pihamaastossa oli eri-ikäisiä veneitä ja muita kalastukseen liittyviä esineitä. Museo ei ole auki maaliskussa, mutta meitä se ei yhtään haitannut.

Jos pelkästään tämä kaikki olisi tehnyt minut tuiki onnelliseksi. Mutta tuosta ranta-aittojen takaa pääsi vapaasti vaeltamaan monipolviselle ja osin punaiselle rantakalliolle. Aivan mahtavat maisemat! Sinne olisi voinut pienemmällä tuulella jäädä pitemmäksikin aikaa :-)

Alkumatka kalliolle näytti vielä harmaalta, mutta pidemmällä rannalla näyttäytyi ahvenanmaalainen punainen kallio.

Tämä oli ensimmäinen kahdesta löytämästäni paikallisista  rantakalliomaisemista. Perinteiset punaiset silokalliot jäivät muutaman pienen tienvarsikallion varaan. Mutta ei haittaa, tänne kannatti tulla ja suosittelen tätä ehdottomasti! Jos on aikaa runsaasti, tuonne kannattaa lähteä vaikkapa ihan rantapiknikille.

Lähellä on myös hotelli ja taisipa golfaamaankin päästä ihan lähimain :-)

Eipä ollut ruuhkaa, mikä oli myös juuri sitä, mitä haimme. Kalliot ja aitat olivat vain meidän :-) Niitä pääsi kuvaamaan ja katsomaan ihan rauhassa siitä kulmasta, mikä kiinnosti.

Mahtavaa viikonloppua! Lähiluonnostakin löytynee rauhallisia, kansoittamattomia mielen virkistämispaikkoja, jos haluaa tuulettumaan neljän seinän sisältä jonnekin kauniin keskelle.

Ahvenanmaan lomamatkan yleisvaikutelmia

Eilen illalla saavuimme takaisin Ahvenanmaalta Manner-Suomeen. Kolmen yön mittaisella lomallamme koronarintamalla ehti tapahtumaan yhtä jos toista ja pidimmekin itsemme ajan tasalla uutisista ja ohjeistusten muuttumisesta. Emme kuitenkaan antaneet tilanteen stressata itseämme. Olimmehan lomalla eikä meillä ollut juurikaan aikomuksia liittäytyä muiden ihmisten seuraan tuona aikana ;-)

Ennen matkaa seurasimme uutisia ja ohjeituksia viimeiseen asti, sillä meillä oli sekä matkan että majoituksen kanssa mahdollisuus maksuttomaan perumiseen ihan viime metreille asti. Koska lähtöön asti varoiteltiin vain ulkomaan matkoista ja isoista kokoontumisista, päätimme lähteä matkaan. Emme ajatelleet tätä mitenkään ovelana kiertotienä päästä 'matkustamaan'. Kotimaan matkailu on meillä kuitenkin aina ollut se liikkumisen painopiste. Nyt vihdoinkin tutustumaan Ahvenanmaahan :-)

Laivamatka

Laivamatka Viking Linella oli mainio, vaikka arvelimmekin, ettei buffet-ateriointi voi toimia noin pienellä asiakasmäärällä kovinkaan kauan. Henkilöstö oli ystävällistä eikä mitään kireilyä oman työtilanteen suhteen näkynyt ainakaan asiakkaille päin. Menomatkalla meillä oli käytössämme oman valintamme mukaisesti myös vähän parempi hytti, mikä oli oivaa lomahemmottelua.

Paluumatkalla buffet olikin suljettu, mutta siitä ei ollut kunnollista informaatiota. Ystävällisen ja palvelevan henkilölunnan avulla tästäkin tilanteesta selvittiin hienosti eteenpäin, vaikka nälkäisenä en olekaan kaikkein diplomaattisimmillani ;-)

Näköaloiltaan matka on aivan huumaava täynnä ihania saaria ja luotoja!

Majoitus

Majoituksen varaan useimmiten booking.comin kautta, niin myös tällä kertaa. Huoneistomme sijaitsi upealla paikalla - keskustassa hiljaisen kadun varressa. Se oli siisti, monipuolinen ja palvelukin pelasi mainiosti. Olimme kovasti tyytyväisiä :-)

Luonto

Ahvenanmaan luonto tarjoili parastaan, olin mahdottoman otettu. Maisemat olivat upeita ja lintuja näkyi enemmän kuin uskalsin toivoa. Kuvia tuli siis otettua myös melkoisen paljon :-)

Luontoon pääseminen olikin sitten haasteellisempaa. Kerron myöhemmin, mitä kohteita suosittelen lämpimästi muillekin (olettaen siis, että tykkää nautiskella luonnosta). Monta kertaa päädyimme umpikujaan jonkin lähestymistä kieltävän liikennemerkin äärelle. Yksin matkalla ollessani olisin varmaankin monesti etsinyt rämpimisreittejä kävellen luontokohteen luokse. Yhteisen loman tavoitteisiin sellainen ei kuitenkaan kuulunut ;-)

Saari

Emme käyneet muualla kuin pääsaarella. Aikaisempi mielikuva saaren maantiedosta ja rakenteesta oli meillä suhteellisen ympäripyöreä. Asioiden oikea laita selkeni kummasti retkeillessä pitkin ja poikin saarta.

Mitä mietimme?

Tutkimme tässä hiljalleen erilaisia paikkoja päättääksemme, mihin haluaisimme muuttaa eläköitymisen kynnyksellä. Toki minä ahnehdin luontoa kaikilla matkoillani ja arvioin myös sitä, haluanko tulla vielä takaisin, jäikö vielä kuvattavaa.

Olimme mahdottoman tyytyväisiä matkaamme! Suositamme Ahvenanmaalla käyntiä melkein kenelle tahansa :-) Museoita näytti olevan melkein kaikkialla, se tiedoksi museoihmisille :-)

Tapahtumia ja ns. pöhinää on ymmärtääkseni paljon kesäaikaan. Sosiaalisesta pöhinästä kiinnostuneille tuo aika voi olla taivaallista. Me tykkäsimme paikasta ihan mahdottomasti juuri nyt :-)

Ahvenanmaan jokamiehenoikeudet ovat rajatumpia kuin esimerkiksi Manner-Suomessa.

"Ahvenanmaalla jokamiehenoikeus ei ole samanlainen kuin Ruotsissa ja Manner-Suomessa:

Voit liikkua vapaasti jalan, pyöräillen ja kajakilla, mutta vältä yksityisiä tontteja ja laitureita sekä viljelymaita. Sulje avaamasi veräjät aina perässäsi.

Yöpymispaikaksi suosittelemme leirintäalueita, mökkikyliä ja vierassatamia. Voit pitää lepotaukoja luonnossa liikkuessasi."

Tämä seikka rajaa Ahvenanmaan minun asumislistaltani pois. Toki saatan sinne matkustaa uudelleenkin. Luonto kutsuisi enemmän kuin kovasti, mutta sinne pääseminen ei ainakaan näin ensimmäisellä kerralla osoittautunut helpoksi.

Jatkossa postaan toivottavasti enemmän kuvia - niitä on niin mahdottomasti ja niiden läpikäynti imaisee mukaansa aikakapselin tuolle puolen ;-)

Tämän paluumatkan kuvan myötä toivottelen upeaa kevään jatkoa! Korona tai ei, kevät tulee ja ilahduttaa mieltä :-)

Lomalle Ahvenanmaalle maaliskuussa

Koskaan minun muistini aikaan luonnossa liikkuminen ei ole ollut yhtä helppoa tähän aikaan maaliskuussa. Tavllisesti tähän aikaan on jäljellä vähintäänkin jäisiä ja liukkaita paikkoja, jos lumi on jo ehtinyt sulaa. Toisinaan lunta, usein aika kosteaa, sulavaa lunta on jonkin verran. Kummassakin tapauksessa luonnossa on saanut liikkua todella varoen. Toki, kun mennään pohjoisemmaksi, olosuhteet ovat jo aivan erilaisia.

Koronan vuoksi siirsimme oman Italian lomamme Ahvenanmaan lomaksi. Mietimme toki, miten laivamatkustaminen sujuisi. Ruokailu on laivalla aina ruuhkaista, mutta se olikin ainoa haasteemme matkalla. Laivayhtiöt ilmoittelivat tehostaneensa siivousta ja lisänneensä käsidesien saatavuutta. Ja näin olikin.

Ruokaillessa ei ollut ruuhkaa eikä minkäänlaista tartuntavaaraa. Väkeä oli vähän, kaikki saivat olla rauhassa omissa pöydissään ja käsidesiä löytyi helposti ja läheltä.

Tässä olemme aamiaisella mieheni kanssa. Mies tuossa oikealla ja minä tietenkin kännykameran takana :-) Istuimme ikkunapöydässä laivan keulassa. Ei ruuhkaa. En ole ikinä asioinut näin hiljaisessa laivan ravintolassa. Myöhemmin taakse ilmestyi pöydällinen muita vieraita. Lounaalla väkeä oli ehkä tuplasti tähän verrattuna.

Henkilökunnalla oli aikaa palvella ja sen he myös tekivät. Hyvää palvelua Viking Linella.

Ruokailujen välillä ja jälkeen oleskelimme hytissämme. Aamusta tankattiin hieman unta aikaisen lähdän vastapainoksi. Iltapäivällä seurattiin matkan etenemistä keulahytin ikkunasta. Tuulta riitti 15-16 m/s. Välillä laiva jysähti kovasti aaltojen väliin, muuten matka sujui miellyttävästi.

Sama tuuli jatkui vielä maissakin ainakin rannan tuntumassa. Kävimme viemässä tavaramme varaamaamme huoneistohotelliin (mahtava!) ja läksimme lyhyelle tutustumisajelulle kohti Lemlandia.

Ahvenanmaa vaikuttaa toistaiseksi oikein hyvältä paikalta maaliskuussakin :-)

Elämme suurten muutosten aikaa

Jos oli talvi keleiltään omituinen, jos talvi ollenkaan eteläisessä Suomessa, ei vuoden omituisuus loppunut ollenkaan siihen. Tämä ei ole enää mikään uutinen. Päivittäin tulee tarkistettua, missä milloinkin mennään. Mitkä ovat tämän päivän suositukset ja rajoitukset.

Onneksi ihminen on sopeutuva otus ja pienen kipuilun jälkeen löytyy tavallisesti uusi rytmi, jonka kanssa vaikeuksista selviydytään. Nyt jos koskaan kavereiden ja tuntemattomienkin hyvät ideat ja ehdotukset uusista rajoituksista selviytymiseen ovat todella arvokkaita. Juuri nyt muiden ideoita kannattaa kopioida, lainata ja muokata mielin määrin oman elämänsä piristämiseksi.

Meillä töissä on suositeltu kaikkien mahdollisten kokousten pitämistä verkossa, jos se mitenkään on mahdollista. Minulla on pari työpajaa ja 'klinikkaa', joita en aio perua. Niiden järjestäminen netin välityksellä vaatii hieman hiomista ja uutta puserrusta, mutta sepäs tuntuukin yllättäen ihan kiinnostavalta haasteelta. Nyt on hyvä syy tuotteistaa etätyöpaja ja virtuaaliklinikka kiinnostavasti ja toimivasti. Tuskin maltan odottaa - vaikka olenkin lomalla :-)

Poika opiskelee juuri toista ammattia itselleen. Koulut suljetaan ja siirrytään etäopetukseen. Tytärtä koskettaa ehkä eniten kuntosalien mahdollinen sulkeminen. Jos niin käy, käymme kärräämässä hänelle kotikuntosalivälineitä hänen vanhasta huoneestaan. Se helpottanee tilannetta edes hieman.

Vielä loppuun kuva täsmälleen kuuden vuoden takaa. Kuva on otettu 16.3.2014 Katumajärven rannalta Hämeenlinnassa. Silloin oli lunta melkoisesti enemmän kuin nyt (ei ollenkaan). 

Mahtavaa maaliskuun viikon jatkoa!

Pandemia koettelee, ollaan valmiita auttamaan

Tytär ilmoitti, että hänen kaupoissaan hyllyt ammottavat tyhjyyttään hänen vakioruokatuotteittensa kohdalla. Se ei ole kiva juttu, kun omatkin ruokakaapit huutavat täydennystä. Mahdottoman hoikka urheileva nuori nainen tarvitsee ruokaa säännöllisesti, joten päätin kameran ulkoiluttamisreissulla käydä samalla katsastamassa yhden matkan varrella sijaitsevan kaupan ostosmahdollisuudet. Hämeessä hamstraamiseen (kuten kaikkeen muuhunkin) lähdetään kuitenkin huomattavasti pääkaupunkiseutua hitaammin. Oli siis mahdollisuus, että hyllyt eivät olisi vielä ihan tyhjiä.

Ensin näin puolityhjät kasvishyllyt. Seuraavaksi pääsin paperiosastolle, joka osoitti, että pihistellen ei ostosreissuja tehdä täälläkään. Tosin tällä hetkellä ei kaupassa ollut mitään ruuhkaakaan.

Keräsin kärryyni runsaasti niitä tuotteita, joita ilman tytär oli kotonaan jäänyt. Päätin, että matkaan ei lähdetä parin tuotteen kanssa, vaan etelän kauppojen tyhjien hyllyjen kanssa kamppailuun tarvittaisiin jonkinlainen varmuusvarasto. Kaikilla ei ole varaa laihtua.

Samalla siinä sitten keräsin hieman varastoa tiukan päivän varalle omaankin kotiin ja vähän pojallekin. Jos tavallinen ystävällisten katseiden määrä suomalaisessa ruokakaupassa on puhdas nolla, niin nyt mentiin vielä paljon sen allekin.

Tuijotusten määrä oli suuri ja niiden sävy liikkui ikävästä vihamieliseen. Yksi äiti kahden alakouluikäisen lapsensa seurassa valisti lapsiaan melkoisen isolla äänellä, että ME ostamme vain tarpeellisia ostoksia, EMME mitään muuta.

Jotain hyötyä tällaiselle syntyjään herkkänahkaiselle on syntynyt kaikkien koettujen vuosien nahan kovettamisesta. Tämä petoemo (=minä) keräsi perheelleen ruokaa, siinä ei muiden paheksunnat painaneet ;-) Olin melkein ylpeä itsestäni :-)

Jos lapsi (aikuinenkaan) ei löydä kaupastaan itselleen ruokaa, niin kyllähän minä äitinä hankin sen ruoan jostain. Samantien muutamaksi viikoksi, sillä ei tätä sadan kilometrin matkaa suhailla edestakaisin pikkurahtien vuoksi. Kun ruokaa viedään, viedään sitä sen verran, ettei heti lopu, vaikka kaupan hyllyt eivät täyttyisikään.

EN ostanut perheelle mitään viikkojen varmuusvarastoa. Vain apua muutamiksi päiviksi. Tämä on eräänlainen oravanpyörä. Kun jotkut ostavat hyllyt tyhjiksi, täytyy muidenkin varautua siihen, ettei kaikkea ole ihan lähitulevaisuudessa saatavissa. Ja silloin hekin varautuvat ja ostavat kauppoja taas tyhjemmiksi.

Tilanne on huono, mutta tsemppiä kaikille. Autetaan läheisiä ja lähellä asuvia, jos joku joutuu kärsimään heikosta ostosvalikoimasta. Selvitään tästä yhdessä.

Aurinkoa ja jaksamista viikonloppuun <3 p="">

Flunssa helpottaa - viikonlopun piekana

Tiistaista käynnistynyt flunssani oli keskiviikkona jo ihan tukevaa ainesta. Tänään olen voinut taas hivenen eilistä paremmin. Lämmöstä huolimatta puolen päivän jälkeen tuntui olo jo elävämmältä ja keräsin petivaatteet sekä sairausajan vaatteet pesuun. Sen jälkeen siirryin suihkuun kuuraamaan itseni oikein kunnolla puhtaaksi ja vaihdoin puhtauttaan tuoksuvat vaatteet päälleni. Päädyinpä kirjoittamaan ja julkaisemaan vielä yhden uutisenkin työpaikan intranettiin, koska halusin sen julkaistuksi ennen ensi viikon lomaani. Sen jälkeen väsyttikin sitten oikein koko rahan edestä.

Koronauutiset ovat värittäneet tätä päivää oikein kunnolla etenkin, kun minulla on sairauslomalla ollut mahdollisuus seurata uutisia pitkin päivää. Toki tämä epidemia/pandemia on koskettanut minua sikäli poikkeuksellisen läheltä, että ensi viikon lomaa on suunniteltu kauan ja moneen otteeseen. Vielä tänäänkin pohdiskelin matkan hyviä ja huonoja puolia sekä sairastumisen mahdollisuutta. Päädyin kuitenkin siihen, että näillä mennään.

Kun tästä lomasta päästään, seuraava lomareissuni on ajoitettu toukokuun alkuun. Näillä näkymin näyttää siltä, että silloin tilanne ei tule olemaan ainakaan yhtään parempi. Suuntaan loma-ajatukset jo tässä vaiheessa lähelle ruuhkattomiin luontopaikkoihin. Enempää en mieti vielä nyt.

Sitten luontoasioihin :-)

Sunnuntaina näin taivaalla kaartelevan petolinnun ja pysähdyin kuvaamaan sitä. Vasta sen jälkeen huomasin auton toisella puolella pellolla olevat laulujoutsenet :-)

Facebookin Suomen linnut -ryhmästä tarkistutin linnun lajin. Hyvä niin, sillä tällä kertaa olin itse ihan väärässä. Tämäkin lintu oli piekana, vaikka olikin ihan eri suunnassa kuin aikaisemmin havaitsemani yksilö.

Kuvat ovat taas kaukaisia suhruja, mutta keskitytään enemmän fiilikseen ;-) Isoja lintuja ei näe koskaan liian harvoin?

Minä lähden viikonloppuna lomille. Millaisia suunnitelmia sinulla on viikonlopuksi?