Tavaroista luopumista ja harmaahaikaroita

Kirpputorielämä alkoi tänään. Hui kauheaa, miten sitä tarpeetonta tavaraa kerääntyykään yhteen ja samaan huusholliin! Periaatteena on monien vuosien ajan ollut, ettei hävitetä rakkaita tavaroita, jos vaikka säästäminen osoittautuisikin hyväksi ideaksi... No nyt päätettiin monen, monen tavaran kohtalosta. Ehkä se luopumisen aika on sitten nyt. Asia erikseen on, miten maltan luopua niistä tavaroista, jotka eivät tee kirpputorilla kauppaansa. Toivottavasti juuri mitään ei tule enää säästettyä ;-)

Tavaroista luopuminen tuntuu kaikkiaan jotenkin puhdistavalta. Ei niin, ettenkö hankkisi koskaan mitään tilalle. Mutta tavaraa tulee hankittua yhä valikoivammin ja harkitummin. Siis myös entistä vähemmän. Suuri osa tavarasta on myös lasten aikojen saatossa 'jemmaan' laittamia tavaroita. Nyt hekin osaavat paremmin päättää, mitä säilyttää ja mitä ei.

Kuvia riittää kesän kuvausretkiltä pitkäksi ajaksi :-) Niitä saakin riittää. Käyn niitä läpi vähitellen, ilman kiirettä. Jos oppisi kaiken kaikkiaan elämään stressittömämpää ja kiireettömämpää elämää jatkossa. Edes himpun verran enemmän oman rytmin mukaista elämää :-)

Harmaahaikaroita on paljon - onneksi :-) Ainakin osa niistä on myös aikaisempaa rohkeampia ja pelottomampia. Ja sehän sopii minulle :-)