Amiraaleja perhosbaarissa ja viikon vanha korento

Ainakin minun kroppani tarvitsee paranemiseen lepoa, vaikka kyse olisikin vain pienestä syysflunssasta. Nyt, kun kroppa on saanut runsaasti unta ja lepoa, alkaa olo olla ilman lääkkeitäkin jo hieman ehompi. Urheilemaan ei kannata alkaa vielä, sillä pienempikin liikkuminen hengästyttää, mutta liikkeelle pääseminen tuntuu todella mukavalta :-)

Kuvaaminen on jäänyt vähäksi aikaa, mutta niin on kaikki muukin. Ehkä jo huomenna on hyvä tilaisuus lähteä ainakin kevyesti heiluskelemaan kameran kanssa. Paitsi että kuvasinpa tänään amiraalin, joka aterioi perhosbaarissa... Isäntä tuli ilmoittamaan minulle sisälle, että siellä baarilla olisi kuvattavaa ja minähän painelin kameran kanssa paikalle. Eihän siitä mitään järisyttävän komeita kuvia tullut, mutta perhostodisteita kuitenkin ;-)

Itse asiassa heti kuvien ottamisen jälkeen paikalle pölähti toinenkin amiraali. Ne lepattelivat siinä hetken kuin ilahduttaakseen meitä ja katosivat sitten omille teilleen.

Olen jättänyt tänä vuonna perhosbaarin nesteissä siirapin ja hunajan hyvin vähälle. Pääpaino on nyt punaviinillä ja punaviinietikalla. Ampiaiset ovatkin jättäneet baarin rauhaan, amiraaleille tarjoilut ovat kelvanneet melkein viimevuotiseen malliin.

Ja sitten viikon vanhoja kuvia lintutornilla vierailleesta tummasyyskorentonaaraasta (?). Asettui vastavaloon joka kerta, vaikka vaihtelikin paikkaa välillä. Siinä oli kai auringon valossa mukavaa levätä ja kerätä lämpöä :-)