Haukka kävi - ei kuvia

Ihan ensiksi täytyy todeta, että olenpas iloisesti yllättynyt sukkien saamasta huomiosta! Kiitos teille :-)

Aurinko on paistellut jo useamman kerran pihaamme, vaikka asummekin harjun kupeessa, hieman montussa ja piilossa matalalta auringolta. Sunnuntaiaamuna pakkasta oli tosin peräti 19 astetta, eikä se ollut mikään aamuvarhainen, vaan aamu oli jo pitkällä. Suostuin sovinnolla odottelemaan muutaman tunnin ennen ulos lähtöäni.

Ensin kävimme kävelemässä kolmisin: minä, koira ja kamera. Se lenkki ei ollut valokuvauksen kannalta tuloksellinen, mutta lenkin jälkeen vein koiran sisään ja jäin vielä pihalle kameran kanssa. Varpushaukka (?) suhahti pihaan jo kolmannen kerran viikon sisällä.

Ensimmäisen kerran se pyrki pihan tiheään omenapuuhun yläkautta, mutta eihän siitä mitään tullut. Toisen kerran se lehahti omenapuun ja ruokintapaikan välistä saamatta silloinkaan saalista. Nyt se sukelsi omenapuuhun alakautta. Tiheä oksisto ja runsas lumipeite korottivat vaikeuskerrointa ja se saapui puun syöveristä vasta pakenevien pikkulintujen jälkeen. Syöksyi vielä lintusten perään, mutta palasi pian hetkeksi koivuun siirtyäkseen sitten kauemmas metsän reunaan.

Omenapuu pihan keskellä on vain rekvisiittaa ja enimmäkseen juuri lintuja varten. Se ei tuota syömiskelpoisia omenia, mutta talvella se on ruokintapaikan suojana ja keväästä syksyyn sieltä löytyy hyönteisiä kokonaiselle lintuarmeijalle ;-)

Pikkulinnut eivät palanneet enää paikalle ennen auringon laskua, mutta onneksi sain urpiaisista kuvia ennen haukkaa ja muutama päivä sitten. Haukasta en saanut yhtään kuvaa, seurasin vain ihmeissäni sen menoa :-)