Vuokrattiin viikoksi kesälaituri - Pixietä jännitti kaikki uusi

Lomalla on puuhattu ja puurrettu jo melkoisesti. Ihmeen paljon olen palannut puutarhassa touhuilun pariin. Se on niinkin, että kun päätyy istuttamaan uusia kasveja, joutuu lämpimän kesän tullen hoivaamaan niitä taimia ihan molemmin käsin ja aktiivisesti.

Koska itse tarvitsen lomaan myös tekemättömyyttä, lomalle varattiin oma laituri viikoksi. Laiturilla on paljon helpompaa olla tekemättä mitään erityistä. Pihaakaan ei oikein voi laitella. Laiturilla kannattaa vuokraviikolla oleskella erityisen paljon, sillä muuten sen vuokraamisessa ei oikein olisi mitään järkeä.

Vuokralaiturin oheistuotteena tuli myös mökki. Mökki on ihan laiturin läheisyydessä ja siinä on isot ikkunat, joista näkee laiturille todella hyvin. Ihan kuin olisi laiturilla, vaikka onkin välillä mökillä.

Pakettiin kuuluu myös soutuvene, mikä sopii laituritunnelmaan aivan erinomaisesti.

Pixie nauttii laiturilla olemisesta, kunhan olemme siellä yhdessä ja rauhallisesti jotakuinkin liikkumatta. Sehän on onneksi helppoa. Minä nautin laiturilla olemisesta vieläkin enemmän. Olen viettänyt siellä aikaa jo melkoisesti.

Pixie tykkää enemmänkin olla vedessä. Seisoskelu ja käveleminen vedessä ovat sen suosikkijuttuja. Pixien houkutteleminen takaisin kuivalle maalle vedestä ei ole mikään helppo nakki.

Venekin käytiin tänään testaamassa. Pysyy pinnalla, on helppo soudettava, pienen säätämisen jälkeen siihen sai kiinnitettyä sähkökäyttöisen perämoottorinkin. Matka oli Pixielle äärimmäisen jännittävä.

Ihan illalla siirryimme Pixien kanssa isompaan makuuhuoneeseen lueskelemaan blogeja. Samalla pystyttiin kurkkimaan isojen ikkunoiden kautta säätä ja maisemia.

Pastori soitteli varatakseen meille keskusteluajan isän hautajaisien merkeissä.

Kuolinilmoituksen tekeminen äidin ja isän kotilehdessä on ohjattu ensisijaisesti itse tehtäväksi. Mihinkäs muuhunkaan surevat omaiset energiaansa käyttäisivät?  Valmiit mallit eivät toimi meillä, joten jostain täytyy loihtia joku asiakaspalveluhenkinen henkilökunnan edustaja auttamaan asiassa tai ilmoitus jää vain tekemättä. Täytyy yrittää muistaa tämäkin huomenissa.

Ns. joutenolo on tehnyt hyvää. Onneksi sitä on jäljellä vielä useampi päivä.

Olkapäät ja lonkat vihoittelevat erityisesti öisin. Tutut nukkumisasennot tekevät kipeää joskus heti, mutta enimmäkseen jälkikäteen. Yöllä unissaan on niin helppo kierähtää sille paremmalle nukkumiskyljelle nukkumaan. Aamulla huomaa sitten kivut oikein korkojen kanssa.

Miten sinun heinäkuusi sujuu? Oletko vapaalla vai velvoitteissa?

Kuntoutuksen viimeinen jakso ja 15. kerros

Kolme päivää pysähtymistä oman itsensä ja työssä viihtymisen äärelle. Kiila-kuntoutuksen viimeinen jakso on meneillään ja tällä kertaa vietän koko jakson Helsingissä matkustamatta välillä kotiin Hämeenlinnaan. Palautumisaikaa jää eittämättä tällä tavoin paljon enemmän.

Jos sellainen tuuri kävisi, että sinulla olisi mahdollisuus päästä mukaan johonkin kuntoutusohjelmaan, suosittelen sitä lämpimästi. Ammattilaiset ohjaavat tärkeiden kysymysten ja taitojen äärelle . Samalla pääsee ryhmäytymään hyvän porukan kanssa ja saa voimaa sen ihanasta erilaisuudesta.

No niin. Kaikki eivät tietenkään pidä erilaisuudesta, se voi tuntua epämiellyttävältä tai ahdistavaltakin. Mutta erilaisilta ihmisiltä oppii aivan uusia näkökulmia ja samalla oppii paljon uutta myös itsestään. Ihan positiivisessa hengessä ja merkityksessä.

Milloin olet viimeksi keskittynyt useamman vuorokauden ajaksi omaan kehittymiseesi ja hyvinvointiisi? Se ei todellakaan tapahdu itsestään eikä tuosta vain sujahda arjen sekaan. Kuntoutuksessa se tulee eteen väistämättä.

Olen illalla kuntoutusrupeaman jälkeen käynyt jopa käynyt ostoksilla. Se ei kuulu suosikkitekemisiini, mutta silläkin on väistämättä oma paikkansa. Nyt on tullut muutama asia tehtävälistalta taklattua. Täällä pääkaupungissa on hieman monipuolisempi kauppavalikoima kuin kotona, joten ostoksiin ei kulunut kauaa aikaa, kun aloitti ostosreissun varmimmasta päästä ja siirtyi seuraavaksi varmimpaan ostospaikkaan. Toimistolle etätöistä palaaminen aiheuttaa pieniä paineita vaatekaapille, jota on tullut päivitettyä aika heikosti. Kauppaan siis.

Hotellin sijainti Pasilan aseman yhteydessä on pitkän matkan taittajalle ruhtinaallinen ilo. Ihan matkalla voi jättää ja noutaa matkatavaransa hotellin aulasta. Sitä paitsi paikalliseen ostoskeskuskseen pääsee suoraan hotellin aulasta ilman ulkovaatetusta. Näin pinellä vaivannäöllä minäkin maltoin käydä muutamassa kaupassa.

Näköalat ovat edelleen yhtä huikeat, vaikka tällä kertaa majoituin 'vain' 15. kerroksessa. Vaikka osa merestä jäikin näkemättä, paljon jäi nähtäväksi. Kaupunkikin osaa olla kaunis tästä perspektiivistä (no, toki muutamasta muustakin perspektiivistä).

Hotellihuoneeseen saapuessa piti ottaa taas heti valokuva. Näkymä on (vino ja) upea jopa pilvisellä säällä.

Myöhemmin illalla auringon laskettua kuu möllötteli taivalla ja maisema oli edelleenkin avara ja rauhoittava.

Vielä pieni videoklippi hissimatkasta. Maisemahissi on aina upea juttu. Nyt matkasin 4. kerroksesta (vastaanotto) 15. kerrokseen 👍.

Huomenna viimeisen kuntoutuspäivän jälkeen kotiin. Tämä pysähdys on tullut tarpeeseen. Muilla rintamilla kiireet jatkuvat, mutta nyt on taas hieman lisää energiaa ja eväitä tulevaan.

Matkalla El Chorroon

Toisena perilläolopäivänä kävimme läpi rannan asuinalueita. Aprikoimme, kuinka pitkäksi aikaa tänne voisi tulla talvea viettämään :-) Ihania rantoja löytyi Malagan molemmin puolin.

Meidän huudeilla oli tarjolla näitä 'pitkospuita', joilla käveleminen oli huomattavasti rantahietikkoa helpompaa.

Malagan itäisellä puolella ranta oli edelleen kutsuvaa :-) Ja vesi oli NIIN kirkasta!

Matkalla El Chorron kylään tie oli vuoristoinen ja maisema sen mukaista. Vuoristoa oli minun makuuni hieman liikaa. Vuoristo on ihanaa sopivissa annoksissa, mutta jatkuvalla syötteellä se ylittää rajani.

Parhaimmillaan näkyi samaan aikaan niin vuoristoa kuin mertakin :-)

Andalusian järvialue (klik) oli aivan omaa luokkaansa, sillä järviä Espanjasta löytyy huomattavasti vähemmän kuin koti-Suomesta.

Ja viimein El Chorron kylään ja sen upeaan rotkoon. Vesi valuu pienoisena purona rotkon pohjalla.

Patikoimaankin olisi päässyt. Ei kutsunut meitä juuri nyt. Päädyimme ruokailemaan näköalapaikan vieressä olevaan ravintolaan. Varsinaisella näköalapaikalla haisi pahasti pilaantuneelle. Ravintolassa tuoksui normaalille :-)

Lomaretken toinen päivä päättyi jotakuinkin tähän. Vielä yksi päivä jäljellä :-)