Hyvän tekemisellä hyvää mieltä

Tänään taas (jo toisen kerran) kierrätettiin kodin ilostuttavia sisustustarvikkeita. Kaikkea verhoista ja pöytäliinoista lakanoihin, joulukoristeisiin ja lamppuihin asti. Kierrätys on yhdistetty paikalliseen poliittiseen porinaan, mutta olin edellisen viikonlopun tapaan siirtänyt paljon kierrätettävää toimistotilamme ulkopuolelle kävelykadulle, jolloin kynnys kierrätyksen hyödyntämiseen oli matalampi.

Myönnän, että vielä aamulla taistelin itseni kanssa siitä, pitäisikö tuonne kahvi-kierrätys-tapahtumaan mennä vai voisiko sen jättää vain väliin. Kiltteys voitti ja raahasin luuni paikalle ennen puoli yhtätoista. JP (puheenjohtajamme) tuli ystävällisesti paikalle avaamaan toimiston oven ja pääsin kahvin keittoon, toimiston imurointiin, tarjoiluastioiden pesuun ja täyttämiseen sekä kierrätystavaroiden esille laittamiseen.

Hetken näytti hiljaiselta, mutta eipä aikaakaan, kun ensimmäinen vakituisista kahvivieraistamme saapui paikalle. Yksinäinen puuhaaminen loppui siihen :-)

Olin varannut mukaani käsitöitä tylsistymisen varalle, mutta enpä ehtinyt käsitöitä edes aloittaa. Paikalle saapui väkeä tuvan täydeltä ja keskustelu pulppusi vilkkaana jutustelusta poliittiseen vääntöön asti. Keskustelun välissä kävin ulko-ovella huikkaamassa ulkona tavaroiden äärelle pysähtyneille ihmisille kierrätyksen periaatteista: ottakaa mukaan, jos jokin kiinnostaa.

Kävimme kiivastakin moniäänistä keskustelua, jossa säilyi kuitenkin rauha ja toisten erilaisten mielipiteiden kunnioittaminen. Lähdimme keskustelusta toivottavasti kaikki hieman viisaampina ja rikkaampina tahoillemme. Erilaisuus vaikuttaa mielestäni kunnolla vain, jos se ensin kirpaisee.

Ilahduttavaa oli nähdä, että kierrätystempauksemmekin tuotti tulosta. Joistakin ihmisistä näki, että tavarat olivat heille oikeasti tervetulleita. Yhdelle taloudellisen tilanteen vuoksi ja toiselle pelkän vaihtelun vuoksi. Pyyteettömyys oli kuitenkin tempauksen avainteema. Ja joulumieli.

Rauhaisaa joulun odotusta juuri sinulle!