Haapsalun piispanlinna tuli ohitettua matkakuvauksesta maaliskuussa melkein kokonaan Ihan ensimmäisessä kirjoituksessani sieltä jaoin kännykällä kuvattuja kuvia lähinnä linnan sisätiloista. Ihme, että niitäkin (sisätiloja) oli vielä jäljellä. Nyt on vihdoin ja viimein aika palata tuon reissun kuviin ja tunnelmiin.
Haapsalun piispanlinna on rakennettu 1200-luvulla rakennettu ja se toimi 1600-luvun loppuun asti paikallisten viranomaisten valtapaikkana. Päälinnoituksessa on museo, jonka kautta pääsee myös eteläsiivessä sijaitsevaan katedraaliin. Se on mainittu ensimmäisen kerran jo vuonna 1279. "Linna vaurioitui pahoin Liivinmaan sodan aikana vuosina 1558–1582. Pienen linnan muurit ja ulompi linnoite jäivät osittain tuhoutuneiksi. 1600-luvulla Viroa tuolloin hallinneet ruotsalaiset eivät enää käyttäneet linnaa puolustusrakennuksena. Suuren Pohjan sodan aikana vuonna 1710 Venäjä valloitti Viron ja Pietari Suuren käskystä linnan muurit tuhottiin osittain. Tästä lähtien linna on ollut käytännössä raunioina." (Wikipedia).
Tässä linnaa muurien ulkopuolelta.
Muurien sisäpuolella näytti tältä. Vallihauta?
Piispanlinnassa vietettiin samaan aikaan jumalanpalvelusta.
Lasten leikkipaikka kaiken keskellä.
Tästä pääsee sisään maksulliselle museoalueelle. Mahtavat nuo rakennetut kulkureitit raunion seinillä.
Ikkuna-aukosta näkyi kaupunkia.
Tässä olen rohkaistunut kuvaamaan noilla rakennetuilla kulkureiteillä. Ihan vähään aikaan ei ole tullut vierailtua korkeilla paikoilla - rakennelmien huteruus alkoi kasvaa mielessäni ja oli kieltämättä paikoin ihan turvaton olo. Ihan turvallisiahan nuo rakennelmat ovat, mutta nyt pääsi mielikuvitus laukkaamaan.
Kaunistahan kaikki on tulta ylhäältä käsin 💖.
Opastetaulu oli pihalla kaikkien luettavana ja tutustuttavana.
Tässä vielä lyhyt videoklippi piispanlinnan raunioiden reunoilta:
Kävin suunnitelmieni mukaisesti vierailemassa isäni luona. Isä oli hyvällä tuulella ja ihan harvinaisen skarppina. Esittelen itseni aina hänen luokseen mennessäni. Tällä kertaa (niin kuin aina välillä) hän tokaisi, että "kyllähän minä sen muistan". Siis että olen hänen tyttärensä. Alzheimerin taudissa elämä ei kulje eteenpäin ainakaan maallikon näkökulmasta mitenkään suoraviivaisesti. Jokin päivä ja hetki voi olla kovastikin sekava ja hämyinen. Toisena päivänä ja hetkenä ajatus tuntuu kulkevan kirkkaasti ja selkeästi.
Isä muisti "kaverinikin". Tytär on ollut parilla viime kerralla mukana ja isä muisti sen, että minulla on ollut kaveri mukana. Kerrattiin yhdessä, että se kaveri oli tyttäreni, joka ei päässyt nyt mukaan, vaan jäi Helsinkiin.
Vierailun lopussa isä vielä totesi, että minulla on hyvä tytär. Tämä liittyi selvästi aikaisempaan keskusteluun. Nyt oli muisti tavallista skarpimmassa kunnossa 💖.
Isä oli muutenkin hyväntuulinen ja ihan uhkui hyvää fiilistä. Olipa pelkästään ilo käydä hänen luonaan 🥰.
Isän kanssa välillä jo naurettiin, kuinka vaikeaa oli ottaa kuva, johon molemmat mahtuisimme. Isä katsoi kännykän kameraan oikeaan suuntaan ihan yhtään ohjaamatta.
Isän puhe on todennäköisesti ainakin osittain lääkityksen vuoksi hieman puuroista, mutta ihan hyvin tulemme juttuun ja ymmärrämme toisiamme. Pienet katkokset ymmärryksessä eivät haittaa. Jotkut asiat eivät sitten olekaan tärkeitä. Ja aina voi selittää lisää, jos ei tule heti ymmärretyksi.
Ja vielä yksi aihe: Blogger. Ainakin omassa toiminnassani näytän olevan Bloggerin ykkösvihollinen. Minun kommenttejani on siirretty roskapostiin oikein urakalla. Yli 200 roskapostikommenttia muutamassa päivässä! Joukossa oli muutama muunkin kommentti, mutta minä näytin olevan blogiyhteiskunnan vihollinen numero yksi ainakin tuossa statistiikassa. En ollut vielä lukenut Rikkaruohoelämää Betweenin vinkkejä kommenttien ryhmäelvytykseen, joten elvyttelin kommentit yksi kerrallaan. Jo on aikoja eletty.
Vaan niin kauan kuin kone tekee nämä valvonnat, saa varautua milloin minkäkinlaiseen yllätykseen. Kone on huono ymmärtämään vivahteita.
Syystalven työruuhka karautti mennen tullen kalenterissa jo nököttäneiden lomasuunnitelmien yli. Jo silloin varasin kalenteriini uuden lomapätkän maaliskuulle ennen kuin kalenteri täyttyisi sieltäkin. Viikon loma olisi ollut mahtavaa, mutta tyydyin laajentamaan viikonloppua molempiin suuntiin. Lomakohde löytyi pienen harkinnan jälkeen etelästä eli naapuristamme Virosta.
Tämä on tällä kertaa sellainen itsenäinen seikkailuloma. Edellisestä onkin jo aikaa. Aikaa ennen koronaa.
Majoitus on varattu Haapsalusta, viime hetkillä päätin vielä sään salliessa piipahtaa päiväreissulla myös Saarenmaalla. Päivä on siihen periaatteessa ihan liian lyhyt aika. Haapsalu on minulle uusi paikka ja kokemus. Saarenmaalla olen jo kerran käynyt oikein hyvän mielen reissulla.
Toiveena oli alun perin, että kevät olisi täällä huomattavan paljon pitemmällä kuin kotona. No hieman pitemmällä on, ei niin paljon. Mutta se riittää. Tämä oli nyt paras vaihtoehto tähän lomaslottiin.
Kuvat ovat vielä muistikorteilla. Puran niitä sitten ajan myötä myös tänne blogiin. Muutamat kuvat otin kännykällä. Osin siksi, että ne on helpompi lähettää asap eteenpäin perheelle ja ystäville. Mutta osin myös siksi, että järkkärin kanssa sisätiloissa kuvien ottaminen on aina kovasti hämärää puuhaa ilman lisävalaistusta. Kännykän kamera sen sijaan taltioi sisäkuvat helposti, mainiosti ja kauniisti. Kuvat ovat enemmän ja vähemmän vinossa. Tavallisesti oikaisen kuvani kuvankäsittelyssä, nyt se vaihe jää väliin. Tyydytään näihin.
Muutama kuva Haapsalun piispanlinnasta. Linna on rakennettu 1200-luvulla ja toiminut 1600-luvun loppuun asti. Lisää linnasta täältä.
Yksi kuva ulkoa, muutama linnan näyttelyn kaunistakin kauniimmista sisätiloista. Upea valaistus sopii tiloihin kuin nenä päähän. Ulkokuvia tulee tänne muistikorteilta myöhemmin lisää. Mutta tässä siis esimaistiaiset.
Ihan koko linna ei mahtunut kuvaan. Linnan reunoilla kulkee kävelyreitti, jonka avulla raunioihin pääsee tutustumaan todella jännittävällä tavalla. Linnan alue muureineen kaikkineen on huomattavasti laajempi alue. Tässä näkyy museolipulle rajoitettu museoalue.
Näyttely oli linnan kauniissa sisätiloissa.
Pahoittelen kuvien vinoutta.
Huomenna on edessä paluu kotiin. Mahtavaa olla matkalla, mutta vielä parempaa aina palata kotiin 💖.
