Kynttilän lumoa...

Aamulla kuumemittari näytti lohdullisempia lukemia ja olokin oli kohtuullinen - ei ollenkaan jyrän alle jäänyt. Jonkin aikaa yritin kuvata ulkona pieniä lintuja, mutta hämäryys oli kanssani eri mieltä. eivätkä ne linnutkaan minun seurastani kovasti innostuneet. Kumma juttu...

Kaivoin sitten esille pari kynttilää ja kuvailin niitä. Tulessa ja liekissä on jotain niin kiehtovaa, että voisin tuijotella ja kuvailla niitä vaikka kuinka kauan. Ei hätää, en leiki mitään tulitikkuleikkejä enkä sytyttele mitään luvatonta. Kynttilät sopivat vain mainiosti tähän vuodenaikaan.

Lämpöni on kuitenkin hiljalleen kivunnut eilistäkin korkeampiin lukemiin, joten käsittelin vain yhden valokuvan. Luulen, että loppuilta sujuu lepäillessä. Poskia kuumottaa, kurkku kärvistelee ja olo on melkoisen nuutunut. Ihanaa silti, ettei tarvinnut viettää koko päivää pedissä :-)

Lisää oravien ruokinta-automaateista :-)

Yön aikana minulle nousi kuume ja aamulla olin raihaisempi kuin naismuistiin... Särkylääkkeitä naamaan ja lepäämään, lopulta uni tuli ja monen tunnin nukkumisen jälkeen oli jo paljon parempi olla. Kävin eilen pienen pienessä operaatiossa ja oli odotettavissakin, että tänäänkään ei vielä ole ihan se paras päivä. Vaan jospa huomenna olisi jopa jo ulkoilupäivä :-)

Oravien ruoka-automaateista lisää... Innostuin oravien ruokinta-automaateista muutama vuosi sitten, kun löysin netistä jostain teko-ohjeet sellaiselle. Perheen elämä on ollut kuitenkin muutamia vuosia sellaisessa pyörityksessä, ettei laite ole ollut prioriteettilistan kärjessä ;-) Tänä kesänä aloin taas pyöritellä ajatusta mielessäni. Selvisi pienen googlauksen jälkeen, että laitteita saa ostettua netistä ihan kohtuuhinnalla.

Tässä nyt joitakin linkkejä oravien ruokalaitteisiin. Kuvahaku tuotti paljon ihan oikeanlaistakin tulosta. Pihakauppa.fi myy ruokinta-automaatteja alle kahdellakympillä, ei paha hinta. Kuvausta automaatin rakentamisesta löytyy Syrjälän pihasta.

Videota automaatin toiminnasta youtubesta.  Ja lisää videota täältä... ja täältä (tässä laite on liian lähellä lintujen ruokintapaikkaa, suositellaan pidettäväksi eri paikoissa)... ja täältä... Ja vielä yksi :-)

Lisää erilaisia oravien ruokintavermeitä täältä ja vähemmän minua kutsuvia laitteita täältä (ovatkohan ihan tosissaan?).

Näillä pääsee varmasti hyvään alkuun ruokintalaitteeseen tutustumisessa :-)

Oravien ruokinta-automaatti

Eilen lähdin Tallinnan reissulle aamulla hieman ennen puoli seitsemää aamulla ja takaisin saavuin puoli kahdentoista aikoihin illalla. Päivä oli pitkä, mutta antoisa. Pääkohde oli Martin Markkinat Saku-hallissa. Siellä oli esillä jos minkälaista virolaista käden taitoa.

Ainoa hankintani markkinoilta liittyi tietenkin luontoon. En osannut etsiä tätä, mutta ostoslistallani tämä oli jo muutenkin: oravien ruokinta-automaatti :-)

Kuvien laatuun en ole panostanut, tänään(kin) on ollut tärkeämpiä asioita ohjelmassa. Mutta keittiön lattialla keinovalossa kuvatuista kuvista käy kuitenkin ilmi, millainen tämä vekotin oikein on :-) Isäntä lupasi vielä lakata sen, että kestää koko talven ja kevään säät. Sitten se (ruokinta-automaatti, ei isäntä) pääsee pihalle.

Automaatti ensin sivulta. Katto on vino, lumi ei jää helposti kököttämään sinne. Toivottavasti kylkeen maalattu orava houkuttaa oravia paikalle ;-) Etuosassa on oleskelutaso, jossa kurre voi rennosti istua tai seistä samalla kun ruokailee.

Automaatti edestä. Edessä on läpinäkyvä pleksi, jonka läpi näkee helposti, kuinka paljon automaatissa on vielä ruokaa jäljellä. Kiinnitysreiät ylhäällä ja alhaalla. Tämä yksilö oli kojun viimeinen ja kiinnitetty kojun rakenteisiin ruuvilla. Se siis ruuvattiin irti meitä varten, että saimme sen mukaamme. Huomaa katon yläpuolella oleva nahkakiinnitys...

Nahkakiinnitys toimii saranana. Katto aukeaa kevyesti ylös ja vain orava (ihmisen lisäksi) on kyllin fiksu osatakseen nostaa katon ylös pähkinöiden noukkimista varten. Harakat eivät siis pääse juhlimaan tällä laitteella. Edessä oleva pleksi näkyy tästä myös paremmin.

Tässä vaiheessa koira ei voinut enää pidätellä uteliaisuuttaan, vaan sen piti päästä tarkistamaan automaatin luotettavuus ja turvallisuus. Hyvä on, kuulemma :-) 

Nyt odottelemme isännän innokasta lakkausoperaatiota. Sen jälkeen päästään (=isäntä pääsee) asentamaan laitetta paikalleen.

Pimeässä katuvaloissa

Kävinpä illalla vielä lammella. Mies kehui näkymää jo päivällä komeaksi ja sitähän se olikin. Aikatauluni oli tiukka, enkä jostain syystä halua tällä hetkellä halua kuvata hämäriä maisemia. Kuvaaminen jäi. Illan viimeisen koiran ulkoilutuksen yhteydessä jäin kuitenkin katselemaan rantaa ja palasinkin pian kameran kanssa. Päivähämärää en kestä, mutta pimeys on ihan ok. En tiedä miksi.

Nappailin kuvia eri asetuksilla, sillä pimeässä, erityisesti katuvalaistuksen kanssa saa vähän etsiä sopivinta yhdistelmää. Usein se on jokin ihan manuaalisesti valittu yhdistelmä. Näissä lisäsin suljinaikaa hieman kameran ehdottamasta. Valkotasapainon säädin hehkulamppuvalolle, jolloin pehmeän kellertävien valojen keltaisuus ei korostu entisestään. Hain vaihtoehtoja niin kauan, että etsimestä näkyi mahdollisimman silmän mukainen maisema.

Terveisiä siis iltaiselta lammelta :-)

Loma alkoi, jospa nyt saisi asioita tehtyä :-)

Syyslomalle pääseminen ei ole helppoa. Niska ruvella tuli töissä viime viikko raadettua, että työpöydän sai siihen vaiheeseen, että kehtasi lomalle lähteä. Mitään isoa ohjelmaa lomalle ei ole tulossa, mutta sekin on ihanaa, että pääsee tekemään niitä pitkään rästissä olleita asioita. Toivon käyväni kampaajalla. Nyt kun kampaajalle pääsee muulloikin kun lauantaina, luulen saavani ajan jostain. Melkein vuosi tässä on kotikonstein kitkuteltu (lähinnä värin kanssa, leikkaaminen on jäänyt otsatukan teurastamiseen). Hiukset näyttävät harventuneelta Mörri-Möykyn tukalta. Jotain pitäisi siis tehdä...

Optikollakin pitäisi käydä. Ilman laseja en näe lukea, mutta käyttämäni lasit ovat arpapelillä ostettuja halpislaseja, joita joutuu jatkuvasti laittamaan päähän ja taas päästä pois... Ei kovin ylpeää elämää sekään ;-)

Huomenna lähden entisen työkaverin kanssa Tallinnaan. Noloa, että lähden isänpäivänä, mutta olen hellinyt lasteni isää jo tänään :-) Osittain siksi olen jättänyt valokuvaamisen sovinnolla poois tämän päivän ohjelmasta.  Tallinnassa on jotkin käsityömarkkinat, joihin ystävän kanssa mennään - hän on käynyt siellä aikaisemmin. Minulle matka on yhtä juhlaa (varsinaista revittelyä!) :-)

Eilen aloitimme miehen kanssa loman mukavalla illanvietolla Pohtiolammella sääksisäätiön ihmisten ja naapureiden kanssa. Tarjoilut ja seura oli mitä mainiointa ja itse henkilökohtaisesti odotin kaikkein eniten kuulevani Kookka- ja Nappula-kurkien elämänvaiheista. Heidän kuulumisense ovat aina niin kiehtovaa kuultavaa :-) Illanvietto häivytti lomallesiirtymisstressin kauas pois, ajoitus oli mitä upein :-)

Aion tottakai lomalla kuvatakin, mutta en aio kiirehtiä minkään kanssa. Muutama ensimmäinen päivä menee tiukasti touhussa ja tohinassa. Mutta toki hemmottelen itseäni kesäisillä kuvilla, jotka ovat kiltisti ja sinnikkäästi odottanneet vuoroaan. Joudutte siis tyytymään kesäisiin kuviin - nyt vuorossa Hattelmalanjärvi.

Lunta tulee...

Otin tänään kameran mukaan töihin, sillä kuvausmahdollisuudet ovat olleet vähissä. Vaan enpä ehtinyt koko päivän aikana edes kameraa koskettaa, vaikka ruokatauon yhteyteen ajoitetusta kuvaushetkestä haaveilin... Vaan kamera pääsi junalla Helsinkiin ja takaisin ;-)

Täällä sataa lunta. Lumiaurat ajelevat edestakaisin ja bussi oli suistunut sairaalalta tullessa alamäessä ojaan. Ei pahasti, muttei siitä poiskaan päässyt. Osa linja-autoista ajaa nykyään törkeän kovaa. Toivottavasti nämä kelit herättävät ajattelemaan...

Ei siis uusia kuvia, joten lämmittelin mieltäni kaivamalla vanhoja kuvia käsiteltäviksi. Nyt täytyy uudella ohjelmalla käydä kaikki ns. puhkipalaneet kuvat uudelleen läpi. Moni niistä varmaan onkin puhkipalaneita, mutta osa on jäänyt sellaisiksi vain kuvankäsittelyohjelman vuoksi. Palasin tällä kertaa keväthuumassa olevien härkälintujen pariin :-) Kuva Vappupäivältä.

Mukavaa loppuviikkoa!

Etsitään makuukelvottomia isoja lintujen ruokintalaitteita

Meidän lintujen ruokintalaitteemme (ne isommat) ovat vanhoja. Tulin siihen tulokseen, että niiden tilalle pitäisi hankkia paremmin toimivat laitokset. Linnuthan eivät piittaa laitteen iästä niinkuin en minäkään. Mutta ne vain eivät ole toimivia. Eilen jo näytin, millaisen huiskintamahdollisuuden ne tarjoavat tuhlaileville pikkuvarpusille leveällä aukollaan. Tänään kävin hämärällä katsastamassa ruokintapaikan alustan ja onhan siellä maassa siemeniä (tai sitten ainakin niitä kuoria.) Mutta se ei ole ainoa väärinkäytös, jota pikkuvarpuset harrastavat. Katsokaapas tätä:

Ei hyvä - eihän? Pahimmillaan niitä on yksi joka kupissa ja nautiskelevat olostaan näin pitkiäkin aikoja. Hygieenisyys on tästä kaukana. Viikonlopuksi täytyy löytyä paremmat ruokintalaitteet. Sellaiset, joita ei voi käyttää makuuravintoloina eikä ruokien lakaisupaikkoina. Sellainen kapea laite meillä jo on, joista huiskitaan siemeniä paljon vähemmän, mutta näiden tilalle tarvittaisiin jotain isohkoa, Kulutus on kovaa.

Viikonloppuna postaamissani kuvissa näkyi meidän talipallojen pyöröautomaatti. Tänään se oli jo tyhjä. Mitkään pikkulaitteet eivät tätä porukkaa jaksa kauaa pitää tyytyväisinä. Ehdotuksia?