Kävin etsimässä koskikaraa toiseltakin sulalta. Koskikaraa ei löytynyt, mutta sorsat olivat aktiivisia. Sorsat hakeutuvat talvella tuonne sulaan ja aikaisempina vuosina niille on riittänyt ruokkijoita enemmän kuin tarpeeksi. Sorsat ovat kaikonneet kauas, kun niitä on lähestynyt ruoankin kanssa. Nyt ne marssivat nälkäisen määrätietoisena minua kohti yhdessä rintamassa - eikä minulla tällä kertaa ollut mitään ruokaa mukana. Täytyy muistaa ensi kerralla ottaa mukaan vaikkapa kauraa nälkäisille :-) Kovasti ne keskustelivat ;-)
Ei nuo nyt niin aliravituilta näytä… hi
VastaaPoistaIhana tämä alimmainen sorsa, kuva on kuin maalaus.
No eivät varsinaisesti aliravituilta ;-)
PoistaVeikeät otukset, mutta kyllä ne olisivat ansainnee edes hieman vaivanpalkkaa.
VastaaPoistaOlisivat ansainneet, mutta minä en muistanut niitä ollenkaan :-(
PoistaVoi miten ihana tämä alimmainen(kin) sorsa, mitähän se miettii. Eikä edes kuvauspalkkiota saanut...
VastaaPoistaLuulenpa, että miettii juuri sitä kuvauspalkkiota... :-( Hyi minua...
PoistaMua kans aina säälittää, kun sorsat tulee tykö eikä itellä oo mitään annettavaa niille... tykkäisin katella kumminkin. Kaurat on toki paljon parempaa ruokaa kuin pulla tai leipä.
VastaaPoistaKaura pitäisi olla ihan käypäistä ruokaa, vaikka paljon ruokaa ne löytävät tuolta vedestäkin...
PoistaPulleita sorsia ja kauniita kuvia niistä!
VastaaPoistaKoskikaroja olin eilen näkevinäni tuolla joella, mutta en ole varma. Lähdenkin tästä katselemaan ovatko siellä.
Hyvää talvipäivää!
Peukkuja koskikarojen bongaamiselle!
PoistaIhanaa talvipäivää sinullekin :-)
Oi miten ihania kuvia sorsista! Suloisia.
VastaaPoistaKiitos, Katinka :-)
PoistaHurmaavasti katsoivat ja lähestyivät...
Ihanat sorsa kuvat. voi ressukoita mitenkähän niitä palelee kun nyt on niin pakkaista :)
VastaaPoistaPärjäävät onneksi kovemmissakin pakkasissa, kunhan ruokapuoli on kunnossa. Täytyypä käydä syöttämässä...
PoistaHienoja sorsakuvia.
VastaaPoistaKiitos, Töyhtötintti!
Poista