Latviaa: Kolkaan ja sieltä lounaaseen

Monta sylillistä terveisiä Latviasta syyslomalta! Reissu oli huikea, sisäinen seikkailijani pääsi vauhtiin ja ihan innostui :-)

Se on jännää, että vaikka kuinka ottaa kaikesta selvää etukäteen, perehtyy ja paneutuu, niin reissusta tulee loppujen lopuksi aina hieman jotain muuta kuin mitä omassa mielessään kuvitteli.  Toki kaikkea ei voi selvittää mitenkään etukäteen, tietoa on vain niin paljon. Mutta ennen kaikkea sitä ei voi mitenkään tietää, mistä sitä sitten paikan päällä innostuu ja vaikuttuu. Ruuvaan suunnitelmiani tavallisesti paikan päällä kokemusten ja fiilisten mukaan vielä hieman paremmin kohdalleen. Yritän kuunnella omia reaktioitani kaikkeen näkemääni ja kokemaani.

Alunperin ajattelin, että ehtisin hyvin yhden päivän aikana käymään läpi Jurmalan, Kolkan niemen sekä Sliteren kansallispuistoa. Ensimmäiseen aamuun mennessä päädyin siihen, että urakka voi olla iso, joten päätin jakaa reissaamiset kahdelle eri päivälle. Ajoin kuitenkin käytännössä ensin Jurmalan läpi päästäkseni Kolkalle, mutta vilkuilin ympärilleni vain kevyesti.

Majapaikkani oli siis Riiassa ja ensimmäisen päivän etapit sujuivat jotakuinkin näin:

Ilmaisen kartan hain tätä varten osoitteesta: https://map.comersis.com/carte-Latvia-free-vector-map-cmf08u0afc7.html.

Riika näkyy tässä jo valmiina. Numeroilla 1-4 olen merkinnyt niitä paikkoja, joista on seuraavassa joitakin kuvia. Riian lähellä olevan lahden poukaman syvimmässä kolossa on Jurmala, joka on tunnettu upeista hiekkarannoistaan ja kylpylöistään. Sinne pääsee Riiasta myös bussilla, matkaa sinne on vain 20 kilometriä.

Numero 2:ssa on Kolkan niemi, joka oli siis yksi päivän ehdottomista pääkohteista. Ennen sinne pääsemistäni pysähdyin mussuttelemaan eväitäni tuonne numero 1:n kohdalle. Lomalla ei saa olla kiire ja yritin muistaa pysähdellä ja olla hiljaa sekä nauttia kauniista ympäristöstä.

Ranta oli ihanan kivinen. Aurinko paistoi, toisaalta aamupäivä oli vielä hieman kolea. Pysäköintipaikalta rantaan oli ehkäpä viitisenkymmentä metriä. Koska olin vielä matkan päässä varsinaisesta kohteestani, jatkoin pian matkaa.

Kolkan niemen pysäköintialue oli maksullinen. Siellä ei ollut pysäköintiautomaattia, vaan matkailuinfopisteessä rahastettiin 1,5 euroa ihan henkilökohtaisesti.

Aloitin Kolkan niemen tutkiskelun etelästä katsoen niemen oikealta puolelta. Sieltä talsin niemen kärkeen ja edelleen niemen vasemmalle puolelle. Alku näytti ihan vanhojen puiden hautausmaalta. Hiekan seasta törrötteli lujasti paikoillaan olevia kantojakin.

Niemen kärjen toisella puolen avautui tasaisempi hiekkaranta, joka jatkui niin kauas kuin silmä pystyi näkemään. Rannalla oli samaan aikaan useita muitakin turisteja tai paikallisia. Itse asiassa melkein kaikkialla, minne meninkään keskellä syyskuista viikkoa oli ihmetyttävän paljon muitakin liikkeellä. Alkoi tuntua siltä, että latvialaisia täytyy olla paljon. Tarkistettuani asian selvisi, että heitä on kuitenkin vain 1,9 miljoonaa. Väestötiheyskin on suurin piirtein sama kuin Virossa, hieman alle 30 henkilöä neliökilometrillä. (Suomen väestötiheys on noin 18 henkilöä neliökilometrillä, tosin Uudellamaalla melkein 184 henkilöä neliökilometrillä ja vastaavasti Lapin maakunnassa vain 1,9 henkilöä neliökilometrillä).

Vaikka Latvian hiekkarannat eivät ole se seikka, joka ensimmäisenä mainitaan, kun maasta puhutaan, niitä on paljon ja ne ovat upeita!

Seuraava pit stop oli pian Kolkan niemeltä lounaaseen rannan myötäisesti etenevää tietä matkattuani. Kartalle kohde on merkitty numerolla 3.

Tällaisia merkkejä piti olla valmiina seuraamaan. Ne olivat juuri siinä, missä risteyskin. Piti muistaa ajella silmä tarkkana ja pitää vauhti maltillisena. Tämä merkki kertoo, että reitin päässä on oikein pysäköintialue rannalle pistäytyjiä varten. Monesti tuo P-merkki puuttui ja silloin auto piti jättää merkin vieressä olevalle pienelle levennykselle ja kävellä edessä oleva vaihtelevan pituinen reitti rantaan.

Jo Kolkan niemi oli Sliteren kansallispuistoa ja puisto jatkui samaan suuntaan, mihin itsekin matkustelin.

Rannoille ei tullut loppua. reitit rannoille olivat herkullisen erilaisia samoin kuin rannatkin. Matka autolta rannalle oli aina jo sellaisenaan pieni seikkailu :-)

Tällä rannalla selvästikin kesällä oleskellaan ja uidaan. Täällä oli penkkejäkin :-)

Ja vielä tähän postaukseen ensimmäisen päivän viimeinen rantapiste, kartalla kohden numero 4. Tämä ranta oli kalastuskäytössä. Isolle rannalle jäi kuitenkin tilaa vaikka kuinka paljon vielä yhdelle kuvaajallekin :-)

Riiasta Kolkan niemelle oli matkaa reilut 150 kilometriä. Koska tiet eivät ole kaikilta osin priimakunnossa, nopeusrajoitukset vaihtelevat paljon. Siksi matkaankin meni aikaa paljon. Oli hyvä, etten ahminut päivän kiertelylistalle yhtään enempää tekemistä. Lähdin aamulla asunnolta noin klo 9 ja olin takaisin seitsemän ja puoli kahdeksan välissä. Onneksi oli nuo eväät :-)

Muutaman postauksen teen vielä tästä itseäni niin innostaneesta matkasta, varoituksen sana tästä jo nyt :-)

Huomenna onkin sitten ensimmäinen työpäivä viikkoon! Tuntuu tosin siltä, kuin olisin ollut poissa ainakin kuukauden. Onneksi on etäpäivä, niin ehtii käydä läpi sähköpostit ja siirtää itsensä levollisesti tuottavaan työmoodiin :-) Pari skype-palaveria taisi olla jo huomisen ohjelmassa - toivottavasti saan pääni oikeaan vireeseen ennen niitä.

Huomenna on myös syyskuun viimeinen päivä. Millaisin miettein lähdet lokakuuhun?