sunnuntai 1. syyskuuta 2019

Yö ulkona ja tiklejä

Nukuin Suomen ladun haasteen mukaisesti viime yön ulkona. Virittelin riippumaton kotipihalle hieman syrjemmälle, sen ympärille hyönteisverkon, sisälle ilmatäytteisen makuualustan ja makuupaikaksi hieman kylmempääkin kestävän makuupussin. Ja tietenkin pään alla oli ilmatäytteinen retkityyny ja varmuudeksi mukana retkivalo.

Vaikka tuossa vieressä kulkee kohtuullisesti liikennöity tie, nukuin todella hyvin. Heräilin toki monesti, mutta uni tuli helposti, nopeasti ja miellyttävästi pian takaisin. Hämmästyttävää oli, että nukuin melkein koko yön selälläni, vaikka tavallisesti olen sitkeä kylkinukkuja. Jotenkin se vain oli luontevaa ja helppoa.

Ilmapatja oli lämmin, yhtään ei paleltanut. Toki siinä auttoi myös lämmin makuupussi. Hyönteisverkkoa en sitten lopuksi laittanutkaan kiinni, sillä yhtään hyönteistä ei näkynyt eikä kuulunut missään. Välillä yöllä herätessäni katselin taivasta sen verran, kuin satuin saamaan silmiä auki. Taivas oli kirkas ja tähtiä näkyi vaikka kuinka paljon. Kun toisen lähitien kunnostus saadaan valmiiksi ja siihen uudet katuvalot nykyisten pelkkien tolppien jatkeeksi, yhtä tumman kirkasta yöpymisnäköalaa on varmaan enää turha toivoa.

Yö oli kostea, vaikkei yhtään satanutkaan. Kun käsi välillä hakeutui lämpimän makuupussin uumenista pussin päälle, vastassa oli kostea, melkein märkä pinta.

Aikaisin aamulla huomasin makuualustani liukuneen osin pois paikaltaan. Hetki tomeraa touhuamista ja asia oli korjattu. Kummasti unta riitti heti touhuamisen jälkeenkin :-)

Nukuin aivan poskettoman pitkän yön. Herättyäni kelailin ensin kännykästä aamun uutisia ja seurasin samalla pihan lintujen touhuja. Ihanan leppoisaa heräilyä :-)

Kännykällä napattu kuva riippumatossa loikoillessa hetki ennen silmien ummistamista.


Eilisen päivän iloinen yllätys oli hetki tiklien kanssa. Eivät innostuneet seurastani ja vähitellen häipyivät kaikki johonkin. Muutaman kuvan sain kuitenkin näistä veijareista :-)

Tiklit viihtyvät pesimäajan ulkopuolella usein parvissa. Ne ruokailevat mielellään juuri tällaisissa ohdakkeiden ja takiaisten siemenpalloissa.



 

Yhteen kuvaan osui myös nuori tikli, jollaista en ole aikaisemmin havainnutkaan. Muuten alkaa olla ulkoasu jo aikalailla oikean näköisessä kuosissa, mutta pää näyttää olevan vielä kehittymisvaiheessa :-)


Otsassa on pari oranssinpunaista pilkkua aloittamassa pään värityksen täyttymistä.

Iloista ja virkeää syyskuun ensimmäistä viikkoa! Nyt on syksyn upeinta aikaa. Mitä sinä odotat kaikkein eniten?

15 kommenttia:

  1. Ooh, näitkö yhtään revontulia? Mie niitä aattelin sängyssä, mutta en jaksanu nousta enää katteleen, ja kun ei meille oikein näykään, pitäs mennä korkeammalle.
    Tiklejä kyllä kuulee tämän tästä, mutta ei näe niin, että tunnistais :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. En nähnyt revontulia, tosin meillä on sen verran valosaastetta, etten niitä olisi ehkä välttämättä huomannutkaan. Mies joskus innoissaan herätti minut alkuyöstä katsomaan revontulia. Minä en väsyneillä silmilläni nähnyt silloin yhtään mitään ;-)

      Minäkin menin tiklipaikalle uudelleen seuraavana päivänä ja luulin ainakin kuulevani tiklien ääniä, mutta yhtäkää ei tullut näytille.

      Poista
  2. Etelässä pitäisi nyt näkyä revontulia. Tiiraamaan. Ihania pikkulintuja.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, Sami!

      Odottelen täällä innolla mahdollisia revontulikuviasi :-)

      Poista
  3. Ooo, varmasti ihana kokemus nukkua riippumatossa läpi yön. Kuopukseni on myös harrastanut tuota.
    Milloinkahan olen itse nähnyt tiklejä? Kiitos kivoista lintukuvista ja mukavaa alkanutta syksyä!
    En oikein osaa sanoa, mitä syksyltä odotan.No, ehkä hyvää porkkanasatoa ainakin. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuulen kosketus poskella kesken unien erottaa riippumattoilun telttailusta :-) Ja mahdottoman suuri hapen määrä. Koko sunnuntain oli ihan mahdottoman ulkoillut olo ;-)

      Sitten vain kuvia blogiin porkkanasadosta - jään odottelemaan :-)

      Poista
  4. Komea lintu toi tikli. En aiemmin ole nähnyt, hyvän kuvan sait.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, Tuija!
      Ihana pieni väriläiskähän tuo. Ei tule ihan tyrkylle ja pitää katsoa tarkoin, että huomaa sitten kuitenkin noinkin huomiota herättävän värityksen. Pienet linnut tuppaavat näyttämään kaukaa kaikki aika samanlaisilta :-)

      Poista
  5. Osaisikohan sitä nukkua ulkona, vai pelottaisiko liikaa;-)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sitä ei tiedä ennenkuin kokeilee.
      Voi kokeilla jo päiväsaikaan :-)

      Poista
  6. Tuo onkin hyvä idea, nukkua ensin ulkona ne päiväunet.:) Muutenkin, oma piha on hyvä paikka harjoitella ulkona nukkumista, minulla se on vielä edessäpäin, siksi mielelläni seuraan kokemuksiasi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hienoa!

      Päivälläkin oman kropan ja riippumaton väliin kannattaa laittaa jotain lämmittävää. Lyhyillä päiväunilla alustan paikallaan pysyminen ei ole niin olennaista kuin koko yön nukkumisessa. Lämpimillä keleilläkin minuööa on riippumatossa päiväunilla ollut jokinlainen lämmike alla ja toinen päällä.

      Kerropa kokemuksistasi, kun ensimmäiset riippispäikkärit on otettu :-)

      Poista
  7. Ulkona nukuttaa hyvin. Nyt oli vielä mahtavat olosuhteetkin, ei satanut ja oli lämmintä.

    VastaaPoista

Kommenttisi lämmittää aina mieltäni :-)