maanantai 14. syyskuuta 2020

Syksyn odotusta, kevään kurki

 Odotan innokkaasti syksyn värejä ja tuoksuja. Tätä tasaista vihreää on kestänyt jo aika kauan. Kirpeät aamutkin tulisivat tarpeeseen, pääsisi metsään vähän rauhallisempaan hirvikärpässumaan :-)

Samaan aikaan elämä on täynnä ruuhkaa. Sielu kaipaa metsään rauhoittumaan, mutta aina se ei onnistu. Luulin, että ruuhkavuodet liittyvät siihen, kun lapset ovat pieniä ja nuoria, mutta kyllä se ruuhka jatkuu edelleen vain. Lisää ruuhkaa tulee elämään jokainen vuosi.

Toisaalta: kun ei ehdi metsään, täytyy tyytyä vanhoihin luontokuviin ja hakemaan hyvää fiilistä sieltä. Vastaan tulee aina jotain, mitä silmä ei ole tallentanut tai muisti napannut. Luontoelämysten ylivuoto pääsee oikeuksiinsa kiireessä ja heikossa kelissä :-)

Lääkäri määräsi minulle lisää suppiskävelyjä metsään ;-) Nyt sitten on ihan pakko mennä aina, kun tilanne vain sallii :-)

Toukokuinen luontoelämys Turun saaristosta - kurki kynnetyllä pellolla. Makusteli rauhassa ja minä sain kuvata ihan yhtä rauhassa. Tuntuu hyvältä vieläkin :-)


Julmalta näyttää kurjen katse tässä, mutta ihan hyvillä mielin se oli matkassa :-)

Upeaa, kaunista ja mahtavaa syyskuun jatkoa!

12 kommenttia:

  1. No nyt, metsään vaan, myös lääkärin käskystä! Värit alkaa täälläpäin olla jo aika loistossaan <3 Jaksamista ja ihania lempeitä syystuulia!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, mennään :-)

      Meillä syksyn värit vasta aloittelevat virittäytymistä. Täytyy olla tarkkana tästä eteenpäin :-)

      Poista
  2. Hyvän neuvon on lääkäri sinulle antanut. Syksyinen luonto onkin mitä parhain terapeutti. Mahtava kurkikuva! Olen muutaman kerran yrittänyt kuvata kurkia pellolla, mutta aina ne lähtevät pikkuhiljaa karkuun kun lähestyn niitä.
    Ihanaa syksyä sinulle Susanna!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, Kristiina!
      Autosta kuvaaminen on avain peltokurkien kuvaamiseen, jollei satu olemaan pellolla ennen kurkien saapumista. Auton kanssakin pitää olla varovainen, mutta sitä ne eivät koe yhtä isoksi uhkaksi kuin omilla jaloillaan kulkevan ihmisen.

      Poista
  3. Olisipa tuollaisia lääkäreitä lisää;-)

    VastaaPoista
  4. Eipä se ruuhka taida koskaan loppua! Olen tätä eläkkeellä oloa nyt harjoitellut ja aina on kiire :D Nautinnollisia metsälenkkejä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ruuhkan hallinta siirtyy siis koko elämän ajan hallittavien asioiden listalle :-)

      Poista
  5. Ja metsähän on pullollaan suppiksia. Noin 50 kurkea lensi meiän talon yli tänään. Upeita lintuja.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Meillä ei ole ihan pullollaan, mutta saalista saa ihan omiin ja kaverien tarpeisiin :-)
      Ensimmäiset kurkiparvet näimme jo heinäkuussa. Olivat selvästi jollain harjoituslennolla, sillä palasivat samaan paikkaan, mistä lähtivätkin.

      Poista
  6. Onpa ollut hieno kohtaaminen. Harvemmin kurki on noin luottavainen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos :-)
      Ajelin hiekkatiellä pellon reunalla, mutta välissä oli kapea metsäkaistale. Aution tien poskeen pysähtyminen ei aiheuttanut kenellekään haittaa, kuvasin kurkea samalla, kun tarkkailin mahdollisia lähestyviä ajoneuvoja :-) Kurki ei ollut moksiskaan, kun hiljensin vauhtia ajoissa ja pysähdyin tuonne hiiren hiljaa.

      Poista

Kiitos kommentistasi!