Somen yksityisyys, Tallinnan kukko ja pikkelöintisuunnitelmia

En tykkää siitä, kun joku märittelee minun puolestani minun ajatukseni. Aivan kuin olisimme kaikki samanlaisia ja toimisimme samalla tavoin.

Toimin aina tökerösti, kun joku toteaa minulle loman jälkeen, että parin päivän jälkeen olen unohtanut koskaan olleenikaan lomalla. Kun en ole! En yhtään pidä siitä, että muka yhteiseksi oletettuja toimintamalleja sälytetään minullekin. Olisi viisainta olla hiljaa ja myhäillä. Mutta sillä tavalla kukaan ei heräisi siihen, että olemme aidosti todella erilaisia ja että se on hyvä asia. Enkä muutenkaan osaa olla epätotuuksista hiljaa. Ikävä kyllä.

Loman pitää olla ollut hyvä. Etenkin, jos on ollut hellettä, siitähän täytyy jokaisen tykätä. Lomalla on pitänyt tapahtua jotain aivan erikoista, joka on vähintäänkin instagramin tai facebookin arvoista. Mitä onkaan nautinto, jos sitä ei kilpailuhenkisesti jaa kaikkien muiden kanssa?

Yhden nautinto ei herätä toisessa minkäänlaista kaikupohjaa. Toisen tuska saattaa aiheuttaa vetäytymistä ja välimatkan ottamista. Some ei ole rehellinen. Itsekäs kylläkin.

Oma blogini on jonkinlaista semi-yksityistä aluetta. Kerron täällä enemmän itsestäni kuin missään muualla julkisesti. Facebookissa jaan yleisaiheiset blogipostaukseni. Henkilökohtaisemmat julkaisut jätän jakamatta.

Nyt jatkan kesälomani viimeisen viikon viettämistä. Tämän päivän saaliina oli 5,5 litraa eli 1,5 kiloa kantarelleja. Nyt kelpaa pakastaa ja pikkelöidä! Pikkelöinti on minulle vielä aivan uutta, joten kokeiluksi menee parhaiden löydettyjen reseptien myötä.

Ihanaa heinäkuun loppua!