tiistai 11. lokakuuta 2022

Lomaa: Rauman Poroholma. Työtä: Vauhtia, prosesseja ja kaavioita unissa asti.

Saavuimme Rauman Poroholman lomakeskukseen sateisen hämäränä iltana. Paikka on ihan Rauman keskustan tuntumassa, keskustaan olisi voinut aivan hyvin kävellä. Sen sijaan päädyin kuljeskelemaan lähimaastossa ja sen jälkeen menin saunaan. En ole himosaunoja, mutta viileällä ja kostealla kelillä hyvin lämmitetty iso sauna, jossa saa olla ihan itsekseen, on aivan mahtava asia.

Ihmettelen edelleen, miten tuota paikkaa kannattaa pitää avoinna nykyisillä sähkön hinnoilla - noilla majoitusmaksuilla. Tämä oli ehkäpä edullisin paikka, missä olemme yöpyneet - silti kaikilla herkuilla varustettuna. Saunakin kuului siis majoituksen hintaan.

Kesällä sesonkiaikaan alue on varmasti kovasti vilkas. Syyskuun lopun arkipäivä sateisella kelillä ei ollut mikään turistirysä.

Laitureista löytyi pari isoa vanhempaa purjelaivaakin.






Hyvin nukutun yön jälkeen aurinko jaksoi taas paistella. Jopa näytti lahden toiselta puolelta katseltuna heti kauniimmalta.



Lahden poukamassa oli uimaranta.


Pieni kallion kumparekin mahtui rannalle.




Kuvassa tukkasotkia.


Ja tässä etualalla talvipukuinen silkkiuikku.





Vähän vielä pitemmälle käveltyäni tutustuin Marjaan, joka on asunut paikkakunnalla kymmenen vuotta. Meillä riitti juttua kuin vanhoilla tutuilla konsanaan 🥰.



Työelämäni puolestaan on siinä hektisessä vaiheessa, jolloin se tulee uniini. Olen parina yönä puoliunissani kehitellyt kovasti kaaviokuvaa siitä, miten skaalalla yksintyöskentelystä yhdessä työskentelyyn - samanaikaisesti (synkronisesti) ja toisaalta eriaikaisesti (asynkronisesti) työskentelemisen parhaat puolet tulevat esiin kehittämisen eri vaiheissa. Aihe ei ole tuulesta temmattu. Haluaisin kovasti kuvata prosessia yksinkertaisesti heille, jotka ovat jumissa ajatuksineen jossain yhdessä erityisessä vaiheessa. Kaavion kuvaaminen ei (selvästikään) onnistunut puoliunissaan, siihen käytetty aika oli vain täydellisesti pois hyvistä yöunista.

Olen myös pyrkinyt (tahtomattani) valmistautumaan seuraavaan työpäivään yön puoliunen aikana, vaikken ole muistanut, mitä seuraavan päivän agendassa oikein onkaan. Jossain vaiheessa kaikkeen varautumisen keskellä olen herännyt huomaamaan, että tämä ei toimi näin. Katsoin kännykästä kalenteriani ja helpotuin siitä, ettei aamupäivään tarvitsekaan valmistautua. Jos olisin ollut riittävän hereillä, olisin ymmärtänyt sen, että jos aamupäivään olisi voinut valmistautua, olisin jo tehnyt sen. Toisaalta, jos olisin ollut riittävän unessa, olisin todennäköisesti alkanut pian nähdä ihan toisenlaisia unia.

Ruumiitakin on jo muutamassa unessa syntynyt. Ja nyt on vasta tiistai. Eilen pidin metsälenkeillä kipeytyneen polven vuoksi vapaapäivää sienihuuhailusta. Se näkyi heti siinä, etteivät päivän työajatukset karisseet oikeastaan mihinkään ennen nukkumista. Toisaalta nykyiseen kiireeseen liitettynä työn muut vaihtelevuustekijät ovat nyt niin suuria, ettei sienimetsä enää oikein ratkaise ongelmia.

Elämässä on traagisia piirteitä, kun edes sienimetsä ei helpota päivän paineita riittävästi 🍄.



Vielä ihan sattuman varainen havainto sienimatkojen varrelta. Moni on kaivanut lehtipuhaltimen käyttöön syksyn lehtisadon odotellessa lopullista sijoittumistaan maan pintaan. Syksyn värien ihailijana ja tämän värikkään vaiheen jatkumisen toivojana olin sanaton (yksin omassa autossani, ei haitannut ketään), kun kulkemani tien varren talon isäntä oli lehtipuhaltimen kanssa siivoamassa syksyn lehtiä maasta - kuin myös pensaista. Ihan varmasti järkevää puuhaa samalla touhuamisella pyrkiä pudottamaan loputkin lehdet pensasaidasta, jotta työtä jäisi mahdollisimman vähän jatkoa varten. Ehkä kodissa ei ollut emäntää, joka olisi halunnut nauttia syksyn väreistä ihan viimeiseen tappiin asti?

Näin me vaan olemme erilaisia.


Mahtavaa lokakuun jatkoa! Vielä mennään vähän aikaa kesäajalla. Sitten siirrytään talviajan myötä vähän valoisampiin aamuihin.

18 kommenttia:

  1. Olipa kaunis paikka tuo Poroholma! Mistähän moinen nimi?! Ja taas olet onnistunut kuvaamaan ihania lintuja.
    On sinulla ollut vähän levottomia unia viime aikoina! Toivottavasti loppuviikon unesi ovat rauhallisempia, ja unettomat yötkin ovat hyviä .Siis ettei näe mitään unia tai ainakaan muista niitä, mutta nukkuu kuitenkin;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, Hitunen!

      Kaivelin vähän ja löytyihän netin ihmeellisestä maailmasta selitystä tuolle nimellekin.

      " Poroholma oli 1838 vielä saari ja vasta maan nousu teki Poroholmasta niemen. Poroholma tunnettiin aiemmin Ruotsalaisella nimellään Bornholma." Näin kerrotaan Poroholman historiasivulla: http://www.poroholma.fi/historia.

      "1900-luvun alussa Otanlahteen rakennettiin venevajoja ja lukuisia pyykkitupia.
      Vihdoin myös uimarit saivat paremmat puitteet, kun merikylpylä (Merska) rakennettiin Soffronofin huvilatontin alueelle."

      "Samaan aikaan Kaupunkilaiset rakensivat alueelta vuokratuille tonteille seitsemän yksityishuvilaa. Toisen maailmansodan jälkeen huvilat siirtyivät yhdistysten ja yhteisöjen haltuun. Tonttien vuokrasopimusten umpeuduttua pääosa huviloista purettiin 1950- ja 1960-lukujen kuluessa. Yksi säilyneistä huviloista on Isak Östman-Kallion 1895 rakennuttama huvila, joka toimii nykyään Poroholman lomakeskuksessa ravintolana."

      "Kaupunki osti vuonna 1924 Kallion perikunnalta Bornholman rakennuksineen ja sen niemen kärkeen rakennettiin yleinen uimahuone vuonna 1925. Tuolloin alueesta alettiin käyttää nimeä Poroholma, ruotsalaisen Bornholman asemasta."

      Poista
  2. Tilanteesi kuulostaa aika stressaavalta, kun ratkot asioita jo unissasi. Tarinaa riittäisi kohta paksuun dekkariin, jos ruumiitakin tulee unissa jo tiistaihin mennessä. Toivottavasti elämä kevenee ja sienireissutkin alkavat paremmin purkamaan mielen kiemuroita.
    Johan on älynväläys tyhjentää pensaita lehtipuhaltimella. Onneksi meidän talouden mies on hidas ja laiska pihahommissa. Saan ihan itse päättää, miten raivaan syksyn lehdet. Vai raivaanko ollenkaan.
    Upeaa ruskaa on vielä jäljellä. Toivottavasti ehdit siitä nauttia.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, Between!

      Tänään toimistolle ajaessani ohitin pellon, jolla loikoili ainakin toista tuhatta hanhea. Se oli melkoinen elämys kaiken syysvärityksen keskellä 🥰. Lisäksi molempiin suuntiin ajaessa näkyi paljon hanhiauroja taivaalla. Mahtavaa aikaa syksystä juuri nyt!

      Jos juuri nyt ei ole syksyn kirein ja kiireisin viikko töissä, niin se on sitten ensi tai sitä seuraavalla viikolla (jos ei sitten myöhemmin). Juuri nyt on sellainen jonglööri olo, missä lisää palloja voi pelmahtaa pyörittelyyn mukaan milloin vain ja sirkuksen johtajakin voi vielä puuttua esiintymispaikkaan ja -aikaankin ihan milloin vain. Viime yön nukuin vain levottomasti, en valvonut pitkiä aikoja. Se oli huojentava kokemus.

      Poista
  3. Miellyttävän näköinen paikka ja kauniit kuvat. Sana "poro" ei haittaa. ;)
    Mukavaa ja rentouttavaa loppuviikkoa!

    VastaaPoista
  4. Hienolta näyttää tuollakin. Poroholma on ilmeisesti karavaanarien keskuudessa hyvin suosittu.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tähän aikaan vuodesta tuota suosittuutta on vaikea arvuutella, sillä sesonki on ihanasti ohi. Kaksi matkailu-/retkeilyautoa siellä yön yli -paikoilla. Kausipaikkaisia oli niitäkin muutama.

      Poista
  5. Tuolta Poroholmasta lähdin lautalla vierailemaan Kylmäpihlajan majakalle heinäkuussa 2020. Leirintäalue oli ihan tupaten täynnä asuntovaunuja. Illalla rantakahvila/baari pullisteli väkeä myöskin. Kävimme vielä katsomassa myöhemmin myös läheisen anniskeluravintolan, joka oli todella täynnä. Tuo oli se hiljainen koronakesänä, mutta Raumalla ja Poroholmassa oli vilkasta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Arvelinkin, että kesällä tuolla voi olla melkoisen vilkasta. Toisaalta kesällä on välillä aika vaikeaa löytää rauhallista yöpymispaikkaa oman kodin tai mökin lisäksi.

      Poista
    2. Kesällä ja kesällä 2020 suomalaiset löysivät luontokohteet sankoin joukoin. Esimerkiksi kansallispuistoissa ei ollut hiljaista. Pysäköintipaikat loppuivat kesken ja luovuus valtasi pysäköimään halunneet autoilijat 🤔.

      Poista
  6. Kauniita ja jotenkin levollisia kuvia. Tsemppiä sinulle työn paineisiin! Ne ovat kovat, koska tulevat uniinkin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, Marja!

      Syysmaisemat ovat usein juuri levollisia.

      Tämä on kieltämättä ollut aivan erityisen pusertava viikko. Nyt tulee viikonloppu tarpeeseen 😴.

      Poista
  7. Ihania, tuo vanha laiva ja talo <3 Voi, kun nykyisinkin rakennettaisiin kaunista silmille!
    Jaan tuon tunteen työunista, minullakin tunkeneet viime aikoina uniin, mutta todella sekavina "mikään ei toimi" -tyylisinä. Mitä tahtovatkaan herätellä mielessä, ehkä sitä, että kannattaisi miettiä jotain muita kuvioita jo. Ennemmin katselisin enneunia tai selkounia, joista saan jotain kiinni :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, Marja!

      Kuuntelin radiosta juuri lähiaikoina jotain unitutkijaa, joka oli sitä mieltä, ett yksittäiset unet eivät kerro yhtään mitään elämästämme. Jos jotain yhteyttä hakee omaan elämäänsä, unissa on silloin jokin toistuva kaava ja tuo kaava sitten kertoo jotain siitä, mikä rassaa. Tuon saman olen havainnut jo aikaisemmin itsekin.

      Toki kiireinen päivä tuottaa enemmän satunnaisia unia, mutta niiden sisältöä ei sen enempää kannata ryhtyä kuulemma tulkitsemaan.

      Enneuniakaan hänen mielestään ei ole, mutta selkounista hänkin kertoi. Niitä minäkin näen silloin tällöin.

      Jaksamista!

      Poista
    2. Olen joissakin kohtaa eri mieltä tämän unitutkijan kanssa, ihan omakohtaisesti kokeneena. Ja hyvin kiinnostunut unistani. Valoisia unia sinulle :)

      Poista

Kiitos kommentistasi!