tiistai 14. helmikuuta 2023

Villasukat isälle, vaikkei hän vaikutakaan aina kuuluvan sukkien kuluttajien sukuun 🤭

Olen tehnyt isälle uusia villasukkia. Hoitajat pitivät viime kerralla siitä, että sukissa oli hieman pitempi varsi, joten tein sitten näihinkin sukkiin hieman tavallista pitemmät varret. Isä on aina niin otettu, kun hänelle tekee jotain ihan itse, mutta ei ole mitenkään erityisen nuuka ulkonäköasioiden suhteen. Väreistä ainakaan keltainen ja punainen eivät kuulu hänen suosikkeihinsa sen perusteella, mitä olen häntä näistä väriasioista jututtanut. Mutta sininen ja vihreä ovat hyviä, näyttää ruskeakin menevän ihan hyvin. Joten päädyin ottamaan pohjaväriksi vähän tummemman harmaan ja täydensin sitä ripelangoilla. Molemmat sukat valmistuivat yhtä aikaa, jottei tulisi katastrofia jonkun langan loppuessa kesken.

Lämpimät ja paksuthan nämä ovat, värilliset osuudet ovat suureksi osaksi kirjoneuletta (joka toinen silmukka eri värillä) ja niissä kulkee sitten kaksi lankaa sylikkäin lämmittämässä.



Siksikin vähän naurattaakin. Kun kävin isän luona vierailulla, hän oli taas lempiasennossaan. Ja toinen sukka oli riisuttu jalasta pois. Tälle miehelle minä siis tein oikein lämpimät villasukat taas 😂. (Huomaa myös käärityt lahkeet).


Toki varmasti tulee taas myös niitä hetkiä, kun jalkoihin tarvitaan jotain todella lämmintäkin 🤭.

Hoitajan kanssa yhteistoimin hilattiin isä sellaiseen 'tavalliseen' asentoon. Isä sai tyynyn päänsä alle ja sänky säädettiin istuvampaan asentoon. Pian hoitajan siirryttyä muihin askareisiin isä alkoi vääntämään itseään jälleen sängyn jalkopäähän hieman poikittain ja jalat kaiteiden päälle. Se oli selvästi tänään maailman paras asento.

Lauantai kuluikin jota kuinkin kokonaan tuolla reissulla. Vanhempien asunnolla järjestelin ja karsin tavaroita reilun neljän tunnin ajan. Nopeasti se aika niissä touhuissa hurahtaa. Tekemistä riittää kuitenkin (tietenkin) vielä moneksi, moneksi päiväksi pitkin kevättä.


Asiasta kukkaruukkuun: Tunnistatko sen tunteen, kun heräät jotenkin todella sikeästä unesta ihan kesken kaiken tukka sekaisin ja pystyssä, etkä ole saada edes silmiäsi auki? Pixiellä on käynyt viime aikoina niin ihan useamman kerran 🤭.



Mieltä lämmittävää ystävänpäivän iltaa! 💖

12 kommenttia:

  1. No jo on lempiasento. Mahtaa painaa sängyn pääty jalkoja. Ihana tuo Pixie.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, Sami!

      Pistin lopulta torkkupeiton tuonne jalkojen ja sängyn päädyn väliin. Sitäkin piti vähän tunkea siitä pois 😳

      Poista
  2. Isäsi näyttää ottavan aurinkokylpyjä :) Ehkä pilvisempänä päivänä sukatkin pysyvät paremmin jalassa.

    VastaaPoista
  3. Isäsi asento näyttää varsin rennolta ja mieluisalta. Mikäs siinä. Kivat sukat teit! Mukavaa viikon puoliväliä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, Stansta!

      Jokin tuossa asennossa näyttää kutsuvan häntä 🥰.

      Poista
  4. Ihana pixie! Tulee mieleen meidän oma isä. Hän oli myös samanlaisessa asennossa. Toinen jalka oli nostettu toisen polven päälle. Polvi ja jalka jäi loppu elämäksi samaan asentoon. Sitä ei saanut enää millään muuhun asentoon. Oli tosi hankalaa laittaa isää istumaan, kun jalka oli toisen polven päällä. En ymmärrä mikä siinä jalassa oli. Varmaan myös se, kun enää itse ei pysytynyt mitenkään liikkumaan. Se jalka oli samanlainen jo vähän ennen viimeistä kesää.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, Anne!

      Tuollainen jäykistyminen on kyllä ikävää ja hankalaa 😞

      Poista
  5. Kivan näköiset sukat. Hassu tuo isäsi lempiasento, mutta onhan meillä kaikilla jonkinlainen lempiasento. Mukavaa keskiviikkoa sinulle.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, Marja!

      Isä ei varmaan tuossa tilanteessa ole mielestään hoivakodin sängyssä, vaan jossain ihan muualla. Kivassa paikassa varmaankin 🥰.

      Poista
  6. Kivat sukat <3
    Luulisi, että moinen asento on epämukava, mutta ilmeisesti ei, kun isäsi alkoi uudestaan hakemaan samaa asentoa. Meillä yksi teineistä on aina nukkunut kummallisissa asennoissa. Tuli mieleen, että jos joskus sängyn jakaminen toisen ihmisen kanssa pakottaa hänet tavallisempiin nukkuma-asentoihin, niin myöhemmin oman sängyn vapaus palauttaisi erikoiset asennot.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sepä voi olla paljonkin juuri noin, isähän ei ole vuosikymmeniin nukkunut itsekseen.

      Toinen näkökulma tuohon täydentämään on se, ettei isä välttämättä mielestään ole sängyssä. Hän näkee paljon sellaisia asioita ympärillään, joita minä en havaitse. Ehkä tuo pieni epämukavuus kannattaa saavuttaakseen jonkin minulta näkymättömän mukavuuden tai upean elämyksen/näkymän. Kuka tietää.

      Poista

Kiitos kommentistasi!