Loppuvuoden työrutistusta ja pelastavat sukkatehtailut 💖

Tytär on tehnyt minulle (kuten isälleen ja veljelleenkin) mahtavan joulukalenterin. En ihan ymmärrä, missä kiireisen työelämänsä kiireiden keskellä hän on löytänyt aikaa ja intoa näiden tekemiseen, mutta olen tietenkin mahdottoman otettu 💖.

Oma joulukalenteri on hauskaa luksusta, sitä ei tulisi itse hankittua. Ja kun se on jonkun toisen minulle rakkaudella ja isolla sydämellä tekemä, olen kiitollisistakin kiitollisin.

Marraskuu onkin kulunut jopa poikkeuksellisen työn täyteisissä merkeissä. Nyt ei ole ollut kyse vain siitä työn määrästä, mikä syntyy, kun 'maailma tehdään valmiiksi' ennen joulua. Isoon uuteen haasteeseen uppoaminen on vaatinut valppautta, pohdintaa, vauhtia ja luovuutta. Rentoutuminen moisen virittäytymisen jälkeen on aina oma haasteensa ja minä olen paljon taitavampi virittäytymään kuin rentoutumaan. Onneksi kyseessä on projekti, joka toivottavasti loppuu jossain vaiheessa. Niinhän projekteille pitäisi käydä. Jotain pitäisi saada valmiiksi. Ja jonkin muun ehkä alkaa siitä vastaavasti.

Kun kävelemään lähteminen on helposti hersyvän yskän ja tuon rikkoutuneen kylkiluun vuoksi vielä pois laskuista rentoutumiskeinona, käsityöt ovat olleet minun helpotukseni työpäivien jälkeen. Ei niin, että olisin ehtinyt saada jotain erityistä aikaan, mutta niin, että olen nauttinut kaikesta tekemisestä enemmän kuin tavallisesti.

Ehkä se on ollut minun mindfulnessiani - hetkeen pysähtymistä ja siitä nauttimista. Langan kulkua sormella ja silmukoiden syntymistä yksi toisensa jälkeen.

Nuo päällimmäiset okran väriset sukat tupsahtivat viimeksi puikoilta valmiiksi. Värit näkyvät mielestäni jotenkin paremmin, kun mukana on muitakin värejä. On jotain, mihin verrata. Siksi nuo muut sukat ovat mukana tuossa kuvassa. Novitan langoista ovat tehty kaikki nuo sukat.

Tilasin netistä uusia lankoja. Halpaa ennalta ehkäisevää terapiaa käsitöiden tekeminen on, jos sitä siltä kantilta ajattelee. Eikä se harrastuksenakaan mistään hintavimmasta päästä ole. Lankakerien rippeet pyrin hyödyntämään ripelankasukissa. Mutta sen ekologisemmaksi minun käsitöiden tekemiseni ei vielä tällä hetkellä ulotu.

Hurmaantuneena katselin yhden kansanedustajan kierrätysmateriaaleista tehtyä juhla-asua, joka oli mielestäni mahdottoman kaunis. Jospa johonkin yhtä oivaltavaan pystyisi itsekin jossain vaiheessa omissa neulomuksissa 💖.

Kauniin harmaata (väistämättä) joulukuun alkua! Viime aikoina olen alkanut viehättyä lehdettömistä ja paljaista lehtipuista. Ehkä siinä on jotain uutta kaunista talven maisemakattaukseen?