Alussa imin itseeni luonnosta visuaalisia kokemuksia. Olihan se tuorein ja kehittymättömin käyttöön ottamani aistialue. Nyt olen oppinut pysähtymään ja kuuntelemaan. Suolla istuskellessa takapuolen alle tarvitsee suojan, mutta äänimaailma plus sitten nuo näköhavainnot tekevät yhdessä uudistavan kokemuksen...
Toisesta linkistä löysin tutkimustuloksia, joiden alkuperäisenkin lähteen olen joskus löytänyt, mutta nyt juuri tähän 'hätään' ei onnista. Kirjanmerkki sivulle taitaa olla jollain toisella koneella... Mutta lainauksia psykologi Kirsi Salosen esityksestä Luonnon hyvinvointivaikutukset:
Hyvin lyhyetkin luontopyrähdykset vaikuttavat jo positiivisesti. Oma halu ja kyky keskittyä ja kuunnella ympäristöä parantavat vaikutuksia. Mutta tämänhän me luontotallaajat jo tiesimmekin :-)
Ihan varmasti silläkin on merkitystä työelämässä, että näkee ulos. Että on ikkuna. Plussaa vielä, jos sieltä näkyy luontoa, eikä asfalttipiha ja vastapäinen seinä.
VastaaPoistaOnhan sillä... Paljon, paljon merkitystä :-)
PoistaMielenkiintoisia asioita! Pitääkin opetella pysähtymään, kun aina pitää muka olla "se päämäärä" minne menossa ;)
VastaaPoistaSuosittelen pysähtymistä tämän tästä ja hidasta etenemistä muutenkin. Huomaa paljon enemmän :-)
PoistaElpymistä tarvitaan ja aion sitä kyllä nyt hankkia luonnosta. Saikulla ollaan kun on tulehduksellisia ihotttumia ja lisäksi allergiaa podetaan ihan ennen näkemättömästi. Jotenkin on vaan niin puulla päähän lyöty olo lääkkeistä, että tässä täytyy jotenkin organisoida ittensä.
VastaaPoistaToivotaan, että luonto auttaa... Tsemppiä!
PoistaMielenkiintoinen postaus! Ihana kun ihmiset ovat heränneet arvostamaan luontoa, tuntuu että nykyään melkein jokaisessa naistenlehdessäkin on jotain juttua luonnon eheyttävästä voimasta :)
VastaaPoistaKiitos, Sanna :-)
PoistaOsittain kyse on tietenkin 'uudesta' elämyksestä. Kunhan ei olisi nopeasti ohimenevää...
Olen täysin samaa mieltä, hieno postaus! Tosin aina metsässä kulkiessaan sitä ei muista pysähtyä kuuntelemaan ympärillä oleveia äänia tai äänettömyyttä. Viime aikoina tosin polviongelmien vuoksi joudun välillä metsässä pakosta lepäämään, mutta se on pelkkää nautintoa :)
VastaaPoistaKiitos, Jaana!
PoistaJos sen ottaisi vaikkapa metsälenkin tarkistuslistaan - pysähdytty ainakin kolme kertaa vähintään viideksi minuutiksi...?
Kiva kun tällaisia postailit. Tosi on, että elvyttää ja voimaannuttaa :)
VastaaPoistaKiitos, Tylsä Mörökölli :-)
PoistaLuonto on kyllä upea ja tärkeä asia, eivätkä nämä tutkimustulokset todellakaan yllätä! Esimerkiksi työpäivän jälkeen ei tarvitse olla metsässä kuin pieni hetki, aistia tuoksut, linnunlaulu, se miten oksat katkeilevat jalkojen alla ja askeleet rahisevat... Rentous alkaa hiipiä muutamassa minuutissa!
VastaaPoistaHyvä postaus. Tämä on niin totta, mutta kuten sanoit: " tämän kaikenhan me luontotallaajat jo tiedämmekin". Mutta miten saada stressaantuneet kaupunkilaiset uskomaan.
VastaaPoistaIhan täällä maalla asuessakin huomaa, että jos tekee kävelylenkin kirkonkylällä asfalttikaduilla ja autojen ja ihmisten keskellä, ei mieliala ole kohonnut yhtä paljon kuin metsälenkin tehtyään.
Toisaalta: ihminen tarvitsee sosiaalista elämääkin. Joskus oikein on tunne, että nyt on kierrettävä kirkonkylän kautta. Silloin aina näkee tuttuja, joiden kanssa on mukava jäädä rupattelemaan toviksi.