Aloitetaanpa vaatteista ja minusta itsestäni. Ikuisuuden kestänyt vaatteiden ostamispaussi on rikottu tässä hiljalleen. Pakon edessä piti taas ryhdistäytyä. Ostinpa itselleni pari paitapuseroa ihan työkäyttöön. Rentoja ja reilukokoisia kaksin kappalein. Toinen on pehmeän ruskea (kuvassa) ja toinen perinteisen valkoinen. Tämä kuva on otettu tytärtä varten, jolle viestittelen myös vaatepäivityksistäni. Plussaa on vaatteen helppous, miinusta se, että se pitää silittää pesun jälkeen. Silittäminen on NIIIIIIN inhokkihommiani.
Reissut sienimetsissä jatkuvat edelleen. Olen päässyt muutaman tehokkaan hirvikärpäsen pistoksen kohteeksi ja se on allergisessa kropassa tuntunut kutinana ja näkynyt niin turvotuksena kuin punoituksenakin. Nyt täytyy harkita todella tarkoin, mihin metsään haluaa vielä lähteä seikkailemaan.
Uudet sateet ovat innostaneet sieniä. Uusia kantarelleja olen poiminut sateiden jälkeen ihan mukavasti märkien heinien kastuttamista housuista ja märän sammaleen uppokastuttamista kengistäni huolimatta.
Perjantai-iltapäivänä oli äidin hoitoneuvottelu. Olin paikalla todella ajoissa, mutta äiti nukkui. En hennonnut herättää. Hoitoneuvottelujen alkaessa paikalle saapuivat myös vastaava sairaanhoitaja ja äidin omahoitaja. Juttelimme kokouksessa tunnin ajan, äiti nukkui koko tapaamisen ajan.
Hoitoneuvottelujen jälkeen jäi aikaa jutteluun ja akuuttien asioiden läpi käymiseen. Keskustelumme jälkeen siirryin muutamaa kerrosta ylemmäksi isän luokse. Isä heräili juuri ja vuorossa oli ruokailu. Ruokailun jälkeen isä virittyi myös jonkinlaiseen keskusteluun.
Isä on kaatunut jokin aika sitten ja siksi hän on paljon levossa vuoteessaan. Eilen hän oli kuulemma ollut liikkeessä jaloillaan jo muutaman tunnin, joten vointi on selvästi parempaan päin. Henkilökunta on myös käyttänyt äitiä vierailemassa hänen luonaan, mikä kuulostaa aivan upealta 🥰
Viikolla käytiin myös serkkuni kanssa syömässä - tavattiin livenä ensimmäistä kertaa 35 vuoteen. Ollaan toki pidetty monia vuosia yhteyttä fb:n ja muiden sosiaalisten medioiden kautta. Silti ensimmäinen live-tapaaminen oli jännittävää ja ennen kaikkea innostavaa. Kiitos, Satu, mahtavasta tapaamisesta!
Lempeää ja samaan aikaan innostavaa viikonlopun jatkoa sinulle! 💖
Samaa sukua molemmat naiset:-) Toivottavasti vanhemmillasi on kaikki ok.
VastaaPoistaNäyttää meissä jotain yhdennäköisyyttä olevan 🥰
PoistaVanhemmilla on nyt tilanne melkoisen hyvä. Kumpikin saa hoivaa ja huomiota ihan henkilökohtaisesti päivästä toiseen ja se näyttää tekevän hyvää 💖.
Varmasti oli innostavaa tavata 35 vuoden jälkeen, vaikka kuulumiset onkin säännöllisesti päivitetty. Minusta teissä on paljon yhdennäköisyyttä.
VastaaPoistaHienoa, että vanhemmat voivat tavata toisiaan hoivakodissa. Olisi surullista, jos pitkä yhteiselo päättyisi käytännön järjestelyjen vuoksi. Kuten se monilla vanhuksilla päättyykin.
Mietin eilen, että haluaisin uuden paitapuseron. Kaapissa on yksi valkoinen, joka alkaa jo olla tiensä päässä. Paitapusero on klassikkovaate, joita soisi löytyvän kaupoista. Helppoa se ei viime vuosina ole ollut. Olisiko trendi nyt niille suosiollinne? Toivottavasti.
Kiitos, Between!
PoistaOli innostavaa tavata ja oli mahtavaa huomata, kuinka samoilla aaltopituuksilla olemme. 35 vuotta sitten tapasimme viimeksi minun ja mieheni häissä. Minulla oli vielä opinnot kesken ja asuin eri paikkakunnalla kuin isän puolen suku ja oma lapsuuden perhe.
Huomaan kuvasta myös yhdennäköisyyttä, jota en lapsena tietenkään vielä nähnyt.
Samassa hoivakodissa asuminen mahdollistaa heille nyt yhteiset hetket ja samalla sitä kullan arvoista omaa aikaa, jota kummallakaan ei ole kai juuri koskaan ollut. Ihminen tarvitsee sitäkin.
Sellaiset vähän reilun kokoiset paitikset ovat nyt tyylikkäitä. Niitä voi pitää housujen päällä tai vaikkapa osin sisällä ja osin päällä. Paitoja ja tyylejä pitäisi nyt riittää joka lähtöön 👍.
Hieno idea vaateostoksiin nuo kauluspaidat. Niitä tarvitsee ja ovat varsin helppoja työvaatteita. Juuri juu, paitsi silittäminen. On omakin inhokki ikkunanpesun jälkeen. Ihanaa, että vanhempasi saavat tavata, mikä tuntuu aivan luonnolliselta, mutta ei välttämättä sitä nykyisin hoidon kiireissä enää ole. Yritin lisätä sivulleni "Näitä luen"-blogeja ja onnistuin hävittämään myös kaikki muut aikaisemmat, mukaan lukien sinun blogisi. Digiblondin toimintaa. Yritän saada tiedot takaisin. Seuraan nyt sinun blogiasi lukuluettelosta käsin.
VastaaPoistaKiitos, Marja!
PoistaHarmi, että Blogger tuotti haasteita. Vaan se on ikävän tavallista, että aina jonkin ohjelman kanssa syntyy uusi musta aukko, johon katoaa jotain. Voimia ja tsemppiä tilanteen paikkaamiseen 💖
Iso peukku kivan väriselle uudelle paitapuserolle sekä serkustapaamiselle 👍👍👍
VastaaPoistaIso kiitos, rouva Kepponen! 💖
Poista