Käsityöt ovat minulle terapiaa, vaikka enimmäkseen vain villasukkia

Käsityöt ovat minulle erityisesti nyt erinomaista puuhaa ja mielen rauhaa. Jo tekeminen sinänsä rauhoittaa. Sukan kutominen tai neulominen tuntuu kuitenkin selvästi kiitollisemmalta puuhalta kuin puhtaiden lakanoiden viikkaaminen. Toki minä ne lakanatkin viikkaan yhdessä ja avun kanssa, mutta ehken minä puolta tuntia kauempaa jaksaisi sitä puuhaa.

Käsitöiden kanssa sujuu illalla pitkiäkin aikoja. Välillä multitaskaan ja katso samalla tv-sarjaa tai luen jotain. Lukeminen käsitöiden ohella on huomattavasti helpompaa tietokoneelta kuin paperisen kirjan kanssa. Olen joskus yrittänyt viritellä jonkinlaista kirjatelinettä itselleni, jotta kirja pysyisi oikeasta kohdasta auki luettavassa asennossa samalla, kun kädet puuhaavat käsitöiden kanssa. Aika heikkoja ovat olleet viritelmäni. Tietokoneelta saa lukea tovin, ennen kuin pitää vapauttaa toinen käsi siirtämään tekstiä eteenpäin.

Neulomisessa tai kutomisessa (niinkuin minä olen termin lapsena oppinut) on monta rentouttavaa ja rauhoittavaa puolta. Aikaan saaminen ja sen seuraaminen on palkitsevaa. Käsityön tekstuurin tunteminen rauhoittaa jo sinällään. Ja jotain kauneuden kaipuutakin siinä saa tyydytettyä samalla.

Kun on oikein uupunut ja väsynyt olo, jaksaa jopa keskittyä vain siihen käsityöhön. Ihan vain tekemiseen silmukka kerrallaan ilman ajatuksia, ilman mitään. 

Kutominen tai neulominen on myös käsityön muotona viehättävän sisäsiistiä puuhaa. Veneen veistäminen ei onnistuisi olohuoneessa tai työhuoneessa, jossa oleilen paljon illallakin. Minun puikoillani on melkein aina sukkia. Ne ovat sopivan kompakteja projekteja niin kokonsa kuin aikataulunsakin puolesta minun tarpeisiini. Poikkeuksena sukkasadosta viimeisen reilun vuoden aikana olen tehnyt isälle tilkkutorkkupeiton, äidille kämmekkäät (jotka hukkuivat sairaalassa) ja keepin, joka tuli nyt takaisin hänen tavaroittensa myötä. 

Tässä vaiheessa elämääni sukat sopivat keskittymiskykyyni oikein täydellisesti. Niitä siis kuljettelen puikoilla. Jotain on taas valmistunutkin kaiken muun ohella.

Kahdet naisten pitkävartiset valepalmikkosukat ja yhdet miesten perussukat. Yritän mahdollisuuksien mukaan pitää varastossa aina valmiina vähintään yhdet miesten sukat äkillisiä tarpeita varten. Naisten sukkien kanssa saa näpertää kaikkea luovaa ja ne ovat siksi miellyttäviä projekteja. Miesten sukkiin en ole keksinyt vielä sopivaa luovaa tulokulmaa ja siksi niistä tulee perussukat, joiden tekeminen on vähän tylsää.

Miesten sukkiin käytin raidoiksi valkoisista sukista jäljelle jäänyttä ripelankaa. Keväällä tein paljon ripelankasukkia, nyt sitä ripelankaa alkaa taas kertyä.

Minulla on jäljellä kaksi työpäivää ennen joululomieni alkamista. Huomenna selviän etäpäivällä, keskiviikkona pitää aamutapaamisen jälkeen lähteä Helsinkiin. Plussapuolena on, että sinne saapuvat myös työkaverini - ihana nähdä heitä vielä ennen joulua 💖.

Olen lomilla pari päivää ennen jouluviikonloppua, mutta sen jälkeen menen mielelläni taas töihin. Joulun vietämme meillä kotona. Tytär tulee muutamaksi päiväksi ja tuo jouluruokia tullessaan (ainoa meistä, joka tekee jouluruokia itse) ja poika tulee ainakin jouluaattona luoksemme.

Miltä sinun joulusi ja joulun odotuksesi näyttää?