Olen pyrkinyt ottamaan rennosti tämän laituriloman. Lepääminen ja tekemättä jättäminen ovat minulle vaativia juttuja jollen ole ihan mahdottoman väsynyt ja uupunut. Pitäisi kuitenkin himmata kierroksiakin välillä. Ja tehdä isojen urakoiden sijaan pieniä, kevyitä juttuja.
Olen oleskellut pienellä laiturilla paljon. Jopa salakuvaajaksi hetkeksi heittäytynyt miehenikin huomasi sen. Kelin mukainen pukeutuminen on kaiken a ja o. Silloin ei palele ja on mukavaa olla.
Pilvisellä kelillä voi lueskella rennosti selällään, kun aurinko ei häikäise. Aurinkoisella kelillä pitää kääntyä vähän peittelemään aurinkoa.
Kuvat ovat mieheni ottamia, kiitos hänelle taiteellisesta urakoinnista!
Ostin Jyväskylän reissullamme itselleni yksinkertaisen, puoliarkisen, mutta monikäyttöisen mustan mekon, jota voin käyttää hautajaisten jälkeen vaikkapa töissä. Musta kuuluu kuitenkin ihan vakioväreihini, jos sitä nyt voi sanoa väriksi. Laituriloman jälkeen alkaa nopea kartoitus perheen miesten kaapeista, löytyvätkö sinne säilötyt tähän tilaisuuteen soveltuvat vaatteet helposti tai edes vaikeasti.
Heinäkuun loppu taitaa jatkua epävakaisena, kuten tähänkin asti. Me olemme omalla lomallamme päässeet kokemaan säät helteestä viileään, rankkasateeseen ja ukkoseen asti, Rakeitakin taisi kerran tulla. Ihan perinteistä suomalaista heinäkuun säitä kai, jos ei lasketa muutamaa viime vuotta mukaan.
Ihanaa ja virkistävää heinäkuun loppua!