Oliko kyseessä sitten auringon valo ja sen aiheuttama parempi näköyhteys vai auringon lämpö ja sen aiheuttama rastaskerttusen energiatason lisääntyminen, hällä väliä. Rastaskerttunen näyttäytyi kuitenkin paljon energisempänä ja tarmokkaampana kuin aikaisemmin. Se laulaa kailotteli yhtä kovaa ja reippaasti kuin ennenkin, mutta nyt se ei enää vain lentänyt piiloon ja takaisin esille. Se oli nyt ihan kuin toinen lintu.
Silloinkin kun se oli paikallaan, se jotenkin erottui kaislikosta. Katso, miten paljon sen ympärillä on vihreää ja miten vähän kuihtuneita huiskaleita. Kuin se olisi laulanut itselleen tilaa ja oman valtakunnan...
Ja sitten se lenteli - niin kauniisti aamun vastavaloon...
Sitten tietenkin laulettiin nokka putkella.
Kunnes alkoi rapsuttamaan niin mahdottomasti. Se oli uutta - minulle ei varmastikaan hänelle ;-) Suloinen ja tarmokas lintu.
Oikein hieno kuvasarja jälleen! Tuskin olen tätä lintua koskaan nähnytkään, aika söpönen!
VastaaPoistaKiitos, Sirpa!
PoistaEnsimmäinen kesäni rastaskerttusen kanssa, ei ole tavallinen vieras täällä päin. Hauska ja söpönen kylläkin ;-)
Nämä kerttuset ovat aika vaikeita kuvattavia kun piiloittevat tuolla heinien joukossa! Hienosti sait kuvattua!
VastaaPoistaKiitos, Vikki!
PoistaTämän löytää helpommin sen poskettoman karjumisen ansiosta :-)
=) Se on saanut joi poikaset isoiksi ja lentämään pesästä eikä sen tarvitse enää piilotella ja houkutella vihollisia (myös ihmiset) jonnekin pois pesän läheltä.
VastaaPoistaMeillä pesi ruusupuskassa kerttunen. Oli kolmas kesä kun se siellä piileksi. =)
Toivotaan, että sillä on poikasia. Muuten on mennyt kesä hukkaan yksinään huudellessa ;-)
PoistaNokan ja pään asennosta näkee että konsertti on kuultavana.
VastaaPoistaJuu, koko kropalla lauletaan :-)
Poista