Kännyräpsy haavoittuneesta joutsenesta

Olin palaamassa Kangasalasta kokouksesta kotiin, kun valtatiellä 12 huomasin ensin autojen hieman jarruttelevan ja sitten laulujoutsenen makaavan keskellä tietä autovirtojen välissä. Siinä en voinut tehdä muuta kuin jarruttaa ja pysäyttää auto pientareelle.

Nopeasti autosta ulos ja kohti joutsenta. Heiluttelin käsiäni isosti autoilijoille, jotta ajaisivat varovaisemmin ja hiljempaa. Samalla kävelin kohti joutsenta. Sain joutsenen liikkeelle, mutta se pysytteli jääräpäisesti keskellä tietä. Heilutteli siipiään ja huuteli. Jäi paikoilleen jälleen keskelle vilkkaasti liikennöityä tietä parhaaseen töiden loppumisruuhkaan. Onneksi sain liikennettä pysäytettyä joksikin aikaa.

Ilokseni toinenkin autoilija pysähtyi avukseni. Sovimme, että hän soittaa hätäkeskukseen ja minä 'hoidan' joutsenen. Kiersin ja kaarsin niin, että sain sen siirtymään pientareelle. Onneksi autoilijat malttoivat odottaa. Pientareelle siirryttyään joutsen seisoskeli jonkin aikaa ja kävi sitten makaamaan. kaikki ei todellakaan ollut hyvin tämän tyypin kanssa.

Odotimme poliisia kauan - mielestämme. Odottavan aika on aina pitkä. Laulujoutsen jaksoi olla paikallaan. Lentämään se ei selvästikään kyennyt. Pysyttelimme toisen paikalle pysähtyneen rouvan kanssa joutsenen ja tien välissä, jottei se siirtyisi jälleen ajotielle.

Poliisi saapui, mutta kohtuullisen neuvottomana. Todennäköisesti aika vauhdista olivat saaneet hälyytyksen matkaan, sillä heillä ei ollut mukanaan mitään, millä joutsenen olisi voinut ottaa turvaan ja matkaan mukaan. Epäilivät, josko mikään taho edes ottaisi joutsenta hoitaakseen. Ryhtyivät onneksi kuitenkin selvittämään asiaa ja me saimme luvan siirtyä autoihimme lämmittelemään ja ajelemaan eteenpäin.

Kamera ei tietenkään ollut mukana. Nopea kännykkäräpsy siinä vahtimisen ohessa. Ikinä en ole ollut niin lähellä joutsenta. Matkaa oli vain 2-3 metriä. Se oli todella vaikuttavaa...

Muita autoja ei pysähtynyt. Kun päivystimme tien laidassa joutsenen luona, olimme tietoisesti siinä tien vieressä aika leveästi, sillä automme olivat pienen matkan päässä vielä osittain ajokaistan puolella, piennar oli niin kapea. Lähinnä rekat ajoivat siitä ihan läheltä, melkein ihotuntumalla. Eivät väistäneet senttiäkään, onneksi huomasivat sitten automme, eivätkä törmänneet niihin.

Olen aika varma, että ainakin yksi pysäyttävä kolari vältettiin. Toivon, että joutsenenkin stressi pieneni edes vähän. Harvoin on tällaisia päiviä...