Heti aamusta kävin täydentämässä lintujen ruokintapaikan tarjonnan. Pähkinät olivat loppu, rasvapötkylät olivat paksun ja raskaan lumipeiton alla. Auringonkukan siemeniä riitti vielä runsaasti. Siivosin lumet pois ja tankkasin ruokapaikan.
Kampaajalla käynnin jälkeen laitoin pipon päähän ja ulkoiluvaatteet päälle. Kameran jalusta mukaan ja lintuja kuvaamaan. Lunta satoi yhä, joten leikkasin muovikassin pohjaan objektiivin mentävän reiän, pujotin objetiivin siitä läpi ja kiersin vastavalosuojan paikalleen. Muovipussi yletti hyvin suojaamaan koko kameran.
Kuvia läpikäydessäni huomasin kuusitiaisen, joka oli satuttanut itsensä. En huomannut mitään vielä kuvatessani. Onkohan joutunut taisteluun isompansa kanssa? Sääliksi kävi tietenkin, kun kuvista katsoi. En kuitenkaan osannut arvioida kuvista, kuinka pahasti oli sattunut. Kaikki linnut olivat kovin eläväisen ja terhakkaan oloisia, joten ehkä ei kyse ole kuitenkaan pahimmasta mahdollisesta. Ruokailemaan tuli kuitenkin.
Kuvat saa suuremmaksi klikkaamalla niitä.
Voi reppanaa, hyvä merkki kuitenkin, että ruoka maistui.
VastaaPoistaHienot kuvat lumisateesta huolimatta.
Kiitos, Sirpa!
PoistaReppana oli ihan hyvinvoivan näköinen tänäänkin :-)
Oisko haukka koettanut siepata, onneksi vielä ruoka maistuu. Jospa se siitä kuntoutuisi.
VastaaPoistaHaukkaa mietin itsekin, kun se tuosta yli säännöllisesti kaartelee...
PoistaVoi pientä ressua toivottavasti paranee. Kivoja kuvia kaikki .)
VastaaPoistaKiitos, Irma!
PoistaSäälittää tuo pikkuinen, mutta jospa se siitä!
VastaaPoistaTänään pikkuinen silmäpuoli oli ainakin kovasti voimissaan :-)
PoistaVoi pikkaista... hienoa, että ruoka maistui.
VastaaPoistaKauniit kuvat otit!
Kiitos, Ame!
PoistaEi ole helppoa pienen(kään) linnun elämä...
Voi pientä reppanaa.
VastaaPoistaKonstit on monet, sano valokuvaaja kun kameran muovikassiin laittoi :-)
Muovikassi peittoaa pihaolosuhteissa mennen tullen 150 euroa maksavan kameran sadesuojan ;-)
PoistaKuvista usein huomaa jälkeenpäin asioita, joita ei ole yhtään pannut merkille kuvatessa. Etenkin kesäisin on kaikenmoisia ötököitä linssiluteina.
VastaaPoistaToivottavasti tuon kuusitiaisen vamma paranee!
Meillä jäi viimeyönä hiiri loukkuun naamastaan, kitui ja vikisi... onneksi ei kauaa kuitenkaan. Vaikka niiden aiheuttamat ongelmat on tosi ikäviä, niin soisin mielelläni niillekin elämän, enkä ainakaan kitumakuoloa. Onhan niitä elävänä pyytäviäkin loukkuja, mutta kaltoin kohtelua sekin on minusta, että kuskataan elävät hiiret sitten kauas omalta reviiriltään ties minkä hirmuhallitsijan reviirille ja päästetään keskellä talvea vapaaksi ilman suojapaikkaa ja ilman ruokaa. Siinä sitten ollaan omahyväisen tyytyväisiä omaan itseensä, kun ei ole tapettu eläimiä, eikä olla näkemässä niiden hätää ja menehtymistä.
Noiden hiirten kanssa ei ole helppoa ratkaisua, ne kun eivät ota menolippua ja käytä sitä hyväkseen... Niiden paikka nyt vaan ei ole ihmisten kotona, muualla vilistäkööt minun puolestani niin paljon kuin haluavat.
PoistaNiin kävi sääliksi minuakin tuo pikkuinen! Näin vaan valitettavasti joskus käy, että luonnossa sattuu ja tapahtuu. Kauniita kuvia suloisesta tirppanasta =).
VastaaPoistaKiitos, Katinka!
PoistaLuonto elää omilla ehdoillaan. Vaan kiltimpiä olentoja siellä on kuin meidän ihmisten joukossa...
Voi ressua, onneksi se pystyy syömään.
VastaaPoistaHyvin oli syömässä tänäänkin :-)
PoistaSäälitää, mutta eikö se ole hyvä merkki että ruoka maistuu!
VastaaPoistaKatsoin vasta vähän aikaa sitten lintuharrastajien sivuilta, että mitä tehdään pahasti loukkaantuneitten lintujen kanssa.
Hyvin maistui ruoka eilen ja hyvin maistui tänäänkin :-) Linnulle siis... ;-)
PoistaLuonnossa sattuu ja tapahtuu. Toivottavasti tintti toipuu.
VastaaPoista