torstai 16. syyskuuta 2021

Ketun näköinen koira ja onnellisuuden lähteitä

Pixie-koira osaa näyttää kovasti ketulta joissakin tilanteissa. Kun Pixie oli pieni, meiltä kysyttiin usein, onko kyseessä ketun poikanen. Tuohon kysymykseen en osannut varmaan koskaan vastata fiksusti.  Kuka oikein voisi kuvitella, että kuljettaisimme ketun poikasta hihnassa kaupunkialueella? 😲

Tässä Pixie kettumaisena (heinää laidunnetaan taas...).


Koko talo tuoksuu nyt suppilovahveroilta. Niitä tarttui mukaan eiliseltä suppismetsän tarkastusreissulta. Niitä oli aivan mahdottoman paljon! Lopulta pakotin itseni ulos metsästä, vaikka ihania suppisparvia jäi taakseni. Nyt pysyn poissa metsistä muutaman päivän ajan, sillä kuivaamiseen käytettävä tila on nyt varattu kokonaan. Ja vähän enemmänkin 👍.


Minun vanhempani ovat kokeneet tasaisen eläkevaiheen. En usko, että samanlaista harmoniaa on odotettavissa minun sukupolveni kohdalla. Eläkepäivien odottelu ei varmastikaan sellaisenaan kannata. Elämän on maistuttava hyvältä jatkuvasti, vaikkei ihan joka hetki. Nauttimisen ja onnellisuuden kokemusten lykkääminen tulevaisuuteen on aika katalaa ja harvemmin se kannattaa.

Minä nautin siitä, että minulla on puolisona aivan ihana tyyppi. Lapset ovat läheisiä kanssani ja heillä on hyvin terveet arvot. Vaikka minulla on niukasti oikeita ystäviä, he ovat ihan maailman huippua. Enempää ei voisi toivoa.

Minulla on mahdollisuus toteuttaa itseäni (retkeillä ja valokuvata), olla ihan itsekseni ja toisaalta nauttia koko perheen seurasta.

Pääsen kehittämään ylpeää ammatillista osaamistani työssä ja myös vapaa-ajalla.

Olen kohtuullisen terve. Minulla on haaveita ja mielikuvitusta.

Ja niin edelleen.


Kiitollisuuden aiheita riittää paljon, kun niitä alkaa oikeasti miettimään. Mistä en haluaisi luopua? Mikä on minulle tärkeää? Mikä tekee minut iloiseksi?

Kiitollisuuteen panostaminen on tutkimusten mukaan kannattavaa. Ja vaikkei olisi, panostaisin siihen silti 👍.


Mistä sinä olet kiitollinen?

18 kommenttia:

  1. Hienoja kiitollisuuden aiheita. Minulla on aika monta samaa, mutta vanhempieni sijasta olen itse eläkeläinen, mikä kyllä sanana kuulostaa aivan mahdottoman vanhalta. Ja voisinhan olla kiitollinen siitäkin että joskus on tullut opeteltua tietokoneen käyttöä ihan omin päin, sillä niin paljon iloa siitä saan joka päivä.
    Mukavaa viikonloppua sinulle ja "ketunpoikaselle".

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, Kristiina!

      Tiedän paljon nuoriakin eläkeläisiä. Siihen mielessä syntyvä ikämielikuva kannattaa jättää vaille huomiota 👍

      Poista
  2. No periaatteessa olis laillista pitää turkistarhalta otettua ketunpoikasta lemmikkinä, vois olla kokemus sekin. Kaunis on Pixie, vaikkei kettu olekaan :)

    Mun kiitollisuudet on paljolti negaation kautta - on kiva kun ei ole [jotain ikävää]. Mutta usein varsinkin sateella kuuntelen illalla ropinaa ja mietin, miten ihanaa on oma koti, lämmin, kuiva ja pehmeä sänky. Ruokaa ja vaatteita kaapissa. Mukava mies, lapset ja koirat.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, RH!

      Negaation negaatio on positiivista, eli kun ei ole jotain negatiivista, on jotain positiivista. Niin helppoa! 🥰

      Monia asioita huomaa arvostaa, vasta kun ne menettää, kuten terve selkä, toimiva isovarvas, se, että herää koiran haukuntaan, lämmin peitto, yksi ihana, vaikkakin kaukana asuva ystävä, aamuherätys hieman liian aikaisin jne.

      Kiitollisuuteen pitää välillä keskittyä, että löytää ne tärkeimmät aiheet 💖. Niinkuin tiedätkin.

      Poista
  3. Hyvä on aina välillä muistutella itseään, mistä kaikesta voi olla tänäänkin kiitollinen. Kohtalainen terveys - mikä ei ole iän karttuessa yhtään itsestäänselvää - ihana puoliso, fiksut lapset, jokunen hyvä ystävä, kiva suku, lämmin koti (tai kaksikin), mielekäs työ, rentouttavia harrastuksia ja aikaa vain olla. Korona-ajan parhaita puolia on ollut tuo viimeisin. Ennen meni monta iltaa viikossa harrastusmenoissa, mutta nyt on ollut kiva jotenkin tehdä mieleisiä asioita omaan tahtiin. Joskus menee monta viikkoa, ettei tule tehdyksi oikein mitään, mutta välillä tulee puuskia, jolloin tapahtuu.
    Kiitollinen olen tästäkin blogimaailmasta ja sinunlaisistasi bloggaajista, Susanna!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ihania kiitollisuuden aiheita 🥰.

      Ja olen samaa mieltä siitä, että blogimaailmasta on muodostunut minulle merkityksellinen ja kiitollisuuttakin tuottava asia. Monien upeiden ihmisten kanssa on löytynyt näkymätön yhteys ja mahtava vuorovaikutus kanssanne tekee minullekin hyvää 🥰. Kiitollinen erityisesti siis myös sinusta, Hitunen.

      Poista
  4. Kyllä onkin Pixie ketun oloinen kuvassa. Mainio kuva.

    VastaaPoista
  5. Pikselin shkettumaisuudesta, pitää sun lukea hälle Kamalan Luonnon kettu-juttuja;) Tällä hetkellä olen erityisen kiitollinen glitterin keksijälle, joka paikkaan mihin maali, menee myös glitteriä, ostin eurolla kymmenen eri väristä, jokainen miniatýyripullossa jotka ihan yli-ihunia, samoin löytämästäni vichy 89 kasvovesipulikasta tyksin.

    Kaikenlaista pientä kiitollisuutta poreilee nykyään aina ilmassa kun muistaa että mieluummin kiitollinen kuin kyyninen, katkera tai kuivahtanut. Elämä nykyisin ihan perusjees ja jepjep eli kiitollisuuskin leijuu säännöllisesti. Kuin suitsuke, siunattu.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hienoa!

      Pixeliksi minäkin Pixietä usein nimitän. Rakkaalla koiralla on monta nimeä!

      Tuo glitter-juttu kuulostaa mielenkiintoiselta ja perätä salaperäiseltä - haluatko avata sitä hieman tarkemmin? ✨

      Poista
  6. Näyttää tosiaan ihan ketulta

    VastaaPoista
  7. Suloinen pikkukettu Pixie.
    Olen kiitollinen omasta pienestä perheestäni ja meidän kodista. Siitä, että tällä hetkellä voin tehdä taidegrafiikkaa, opiskella kuvataiteita ja tehdä keikkatyötä vanhaan työpaikkaani toisinaan. Huomaan, että minulle sopii tällainen sillisalaatti johon mahtuu myös lepopäivät.
    Olisihan niitä kiitollisuudenaiheita muitakin, mutta voisi käydä niin, että et jaksaisi lukea loppuun, kun innostuisin :). Yksi vielä kuitenkin: Olen kiitollinen näistä blogeista jotka ovat edelleen olemassa. Niin moni on siirtynyt pelkästään instagramiin tms.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ihanat kiitollisuuden aiheet!

      Instagramissa on vähemmän sanoja ja vähemmän tekstiä. Vaikka kuva kertookin enemmän kuin tuhat sanaa, sanat kuvien lisäksi aukaisevat paljon kuvan vierestä ja takaa 😺.

      Poista
  8. Kiitos kysymästä, herättelit miettimään. Kun mainitsit suppilovahverot, niin juuri tänään olen kiitollinen, että lopulta löysin vaaran rinteeltä sen salaisen paikan, jonka luulin jo hukanneeni ja sieltä sammaleen keskeltä suppilovahverot. Ja kiitoksen aihetta on myös, että polvi ja selkä kestivät hyvin sienireissun. Minkä nyt loppumatkasta vähän kolotti.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ihanaa, kiitos Seita!

      Mahtavaa havaita kiitollisuuden aiheita ennen kuin ne on menettänyt 🧡.

      Poista

Kommenttisi lämmittää aina mieltäni :-)